Äänilähteen merkitys kuulokelaitteistossa

THD sanoi:
Monet modernit cd-soittimetkin toistavat puskurista, ja autosoittimet ovat niin tehneet jo ties kuinka pitkään. Asia on helppo todeta täristämällä soitinta, jos musiikki ei pätki, niin muistista tulee.


Vähän ohi aiheesta tarkentaen. Minun käsittääkseni kaikki vanhatkin CD-soittimet lukivat datan ensin puskuriin, se vain oli toisissa hyvin pieni. Pienikin häiriö saattoi pätkiä ääntä, kun puskuri tyhjeni. Hyvä täristyskestävyys kertoo ennemmänkin suuremmasta muistin määrästä, sehän kasvoi huomattavasti viimeisen sukupolven kannettavissa ennen mp3-laitteiden mailmanvalloitusta.
 
ovaisanen sanoi:
Vähän ohi aiheesta tarkentaen. Minun käsittääkseni kaikki vanhatkin CD-soittimet lukivat datan ensin puskuriin, se vain oli toisissa hyvin pieni. Pienikin häiriö saattoi pätkiä ääntä, kun puskuri tyhjeni. Hyvä täristyskestävyys kertoo ennemmänkin suuremmasta muistin määrästä, sehän kasvoi huomattavasti viimeisen sukupolven kannettavissa ennen mp3-laitteiden mailmanvalloitusta.

No totta kai jo ihan sen takia, että tieto on hajasijoitettu (interleaved) eli luonnollisesti bittejä ei ole koskaan voinut suoraan poimia levyn pinnasta ja lähettää DACille ilman mitään FIFOa tmv. Primitiivinen cd-soitin luki kuitenkin levyä tasaisella nopeudella (kulmanopeuden vaihdellessa 200-500 rpm) reaaliajassa eikä pystynyt lukemaan tärähdyksen takia missattua dataa uusiksi. Pyörimisnopeuden säätökin on vaatinut hieman puskuria, muutenhan jitteri olisi ihan törkeä. Kaipa edelleen high-end pimputtimet toimivat noin alkeellisesti jotta voidaan perustella järjettömän ylimitoitetun raskas koneisto ja erilaiset vaimennushimmelit, sen sijaan että ongelma ratkaistaisiin modernin tekniikan keinoin :)
 
Kokeilin pääsiäislomalla seuraavaa vastakkainasettelua äänilähteinä:

E-MU 1010 äänikortti -> koaksiaalikaapeli -> Electrocompaniet ECD1
vs
Playstation 3 -> optinen kaapeli -> Electrocompaniet ECD1

Ero oli pyöristyttävän selvä. Oma referenssini on ylempi tietokonelaitteisto ja sen sointi erosi huomattavasti PS3:een verrattuna. PS3:n kautta äänikuva on selkeästi laajempi erityisesti leveyssuunnassa. Ääni oli tasapainoinen mutta tuntui että aivan matalimmat ja korkeimmat taajuudet jäisivät toistumatta. Bassokuviot jäivät taustalle ja kokonaisuus oli äänikuvaa lukuun ottamatta tasapaksu.
Tulos: Ei innostanut.

Siirto takaisin tuttuun järjestelmään toi esiin vielä selvemmin kompaktimman äänikuvan. Basistin kuviot olivat taas seurattavissa ja kaikki soittajat pääsivät taas esille. Tuntui että bändi soitti yhteen kun Pleikalla jokaisella oli oma paikkansa ja soittimien väliin jäi enemmän tilaa.
Tulos: Jalka vipatti taas.

Tietenkin erona lähteen lisäksi myös käytetty liitäntä tapa (coax vs optical) sekä häviötön äänitiedosto vs CD-levy. Kaikesta huolimatta äänenlaadun erot löivät allekirjoittaneen ällikällä.
 
lator sanoi:
Tietenkin erona lähteen lisäksi myös käytetty liitäntä tapa (coax vs optical) sekä häviötön äänitiedosto vs CD-levy. Kaikesta huolimatta äänenlaadun erot löivät allekirjoittaneen ällikällä.

Erittäin kiinnostavaa. Toistapa tuo vielä ABX-testattuna niin voit lyödä tiedeyhteisönkin ällikällä. :)

Teoriassa mahdollisia syitä on kaksi: väärin konffattu tietokone (windowsin audio tekee resamplen 48 kHz:iin tms perustavaalaatua oleva kämmi) tai sangen huomattava jitter jommassa kummassa vempeleessä.
 
Tietokoneessa ASIO 44.1 Khz ammattilaistason äänikortin kautta. Pleikasta en kyllä osaa sanoa varmasti mitä se tekee sen verran omituiset valikot siinä on CD-toistolle. ABX testit ovat yhtä tyhjän kanssa mutta kokeileminen ei olisi itse asiassa mahdottomuus koska dacista voi valita helposti sisääntulon ja jos laittaa kaverin vaihtamaan ja itse kuuntelee vaikka toisessa huoneessa niin homma toimisi. Äänenvoimakkuuden ero tosin vesittää ajatuksen koska vahvistimessa on liian laveat säätöportaat.
 
lator sanoi:
ABX testit ovat yhtä tyhjän kanssa mutta kokeileminen ei olisi itse asiassa mahdottomuus koska dacista voi valita helposti sisääntulon ja jos laittaa kaverin vaihtamaan ja itse kuuntelee vaikka toisessa huoneessa niin homma toimisi. Äänenvoimakkuuden ero tosin vesittää ajatuksen koska vahvistimessa on liian laveat säätöportaat.

Hetkinen, jos kahden digi-inputin välillä on eroa äänenvoimakkuudessa, niin jompi kumpi ei taatusti ole bit-perfect. Onhan nyt ihan perusasiat kunnossa, esim lähtien siitä että tietskassa on kaikki volumet tapissa?
 
ASIO ohittaa koko antotasonsäädön Windowsissa joten siitä ei ole kysymys.
 
lator sanoi:
ASIO ohittaa koko antotasonsäädön Windowsissa joten siitä ei ole kysymys.

No joka tapauksessa on ilmeistä, että mikäli kahden digitaaliannon välillä on eroa äänenvoimakkuudessa, ei ole mitenkään mahdollista, että kumpikin lähde on bit-perfect. Pienellä googletuksella ei ainakaan löytynyt tietoa, miten on PS3:n laita. En lainkaan yllättyisi jos se esim. resamplaisi 48 kHz:iin. Näyttääkö Electrocompaniet sample-raten mihin se on lukkiutunut?

En myöskään tunne Electrocompanietin daccia, ei kai siinä ole jotain digi-input-kohtaista gain-säätöä?

Coaxin ja kuidun välillä voi teoriassa olla jonkin verran eroa jitterissä, mutta en usko sen aiheuttavan kuvailemasi kaltaisia eroja äänessä ja äänenvoimakkuuteen se nyt ei ainakaan voi missään nimessä vaikuttaa.

Sen toki tämäkin jälleen osoittaa, että perinteinen standalone-CD-soitin on ainoita vehkeitä, joista bit-perfect on sangen varma juttu. Ja muutenkin ihan kiintoisa kokeilu.
 
Itsekin epäilen tuon PS3:n olevan jollakin tapaa syyllinen moiseen ilmiöön. EC dacci ei näytä samplea ratea, se upsamplaa myös kaiken ilman valintaa 192 kilohertsiin. Gain säätöjä ei löydy, kaikin puolin yksinkertainen peli. Jitteristä en sano mitään koska en ole mittauksiin koskaan tutustunut sen tarkemmin. Samoilla linjoilla että ammattilaistason laitteet ja dedikoidut CD-soittimet ovat ne parhaat source-ratkaisut.
 
Hei!

Tulipahan tässä vaan mieleen että, onko käytännössä mitään korvalla havaittavaa eroa integroidun ja erillisen äänikortin s/pdif liitännöissä? Kumpikinhan on yhtä "digitaalisia" vai?
 
murokakku sanoi:
Tulipahan tässä vaan mieleen että, onko käytännössä mitään korvalla havaittavaa eroa integroidun ja erillisen äänikortin s/pdif liitännöissä? Kumpikinhan on yhtä "digitaalisia" vai?

Tietokoneen digiannoissa on aina sekä rauta- että käyttöjärjestelmän audiostack-tasolla riskinä, että vehje haluaa remsamplata kaiken 44,1 -> 48 kHz, joka väkisinkin heikentää äänenlaatua. Äänenvoimakkuuden digitaalinen (matemaattinen) säätö, varsinkin jos se tehdään riittämättömällä bittisyvyydellä (16), rikkoo myös audiodataa, eli kaikki volumesäätimet tappiin.

Avainsana on bit-perfect prosessointiketju alusta loppuun. Esim. Macintosheilla se onnistuu ihan vakiona, kunhan asetukset on oikein (Audio MIDI Setup) ja kaikki kuunneltava matsku mielellään samalla näytteenottotaajuudella, eli CD-lähtöisessä matskussa 44,1.

Toki näiden aiheuttamat ongelmat kuulee vain hifisti hyvillä laitteilla, useimmille kuluttajille asialla ei ole mitään merkitystä, sen johdosta valmistajatkaan eivät asiaan hirveästi panosta.
 
lator sanoi:
Itsekin epäilen tuon PS3:n olevan jollakin tapaa syyllinen moiseen ilmiöön. EC dacci ei näytä samplea ratea, se upsamplaa myös kaiken ilman valintaa 192 kilohertsiin. Gain säätöjä ei löydy, kaikin puolin yksinkertainen peli. Jitteristä en sano mitään koska en ole mittauksiin koskaan tutustunut sen tarkemmin. Samoilla linjoilla että ammattilaistason laitteet ja dedikoidut CD-soittimet ovat ne parhaat source-ratkaisut.
PS3:n vakioasetus taitaa olla cd-levyillä 48kHz. Musiikkiasetuksista(ei siis ääniasetuksista) voi muistaakseni valita 48kHz tai 44.1kHz.
 
Olisi tarkoitus hankkia vain ja ainoastaan kuulokesettiä silmällä pitäen hyvä laatuinen CD-soitin, hintahaarukkaltaan 1000-2000€. CD-soitin tulisi Gradon GS-1000:n, joihin on vaihdettu Stefan Audioartin Equinox piuha ja Zana Deux putkivahvistimelle äänilähteeksi.

Nouseeko kuulokekuuntelussa CD-soitin suurempaan rooliin kun kaiutinkuuntelussa? Maalaisjärjellä ajateltuna asia voisi näinkin olla ottaen huomioon kuulokkeiden erillaisuus verrattaessa kaiuttimiin. Veikkaisimpa ettei monikaan CD-soittimen valmistaja ole tehnyt soitintaan kuulokekuuntelua silmällä pitäen, vaan eiköhä se ensisijainen käyttökohde ole kaiutinkuuntelu.

Mutta mutta mikäs se olisi paras vaihtoehto tuosta hintaluokasta?
 
Sture sanoi:
Nouseeko kuulokekuuntelussa CD-soitin suurempaan rooliin kun kaiutinkuuntelussa?

Ainakin omissa kuuntelutesteissä on kuulokekuuntelussa ollut huomattavasti isompia eroja cd-soittimien välillä kuin kaiuitinkuuntelussa.
Itselläni näihin arvioihin on varmaan vaikuttanut aikaisemmin pullonkaulana toiminut vahvistin (siis kaiuttimille) sekä tietysti akustiikka.

Tosin Stax:ien väitetään olevan erityisen "herkät" äänilähteiden eroille ja omia kokemuksia Gradoista on aika vähän.

Konkreettista ehdotusta tuossa hintaluokassa ei valitettavasti ole antaa.
 
jahvetti sanoi:
Zana Deux! Milloin saa tulla ihmettelemään moista?

ZD on vielä valmistajan "sorvissa", mutta pitäisi valmistua lähiviikkoina. Kyllähän ihmetteleminen onnistuu kun vaan sovitaan..
 
Densen B-400 XS soitinta näytti olevan käytettynä Hifimestassa ja Roiaudiossa ainakin. Ehkä kokeilemisen arvoinen soitin tuohon hintaan ;)
 
Back
Ylös