Alan liiketoiminta, koko, näkymät jne. keskustelu

^juu... mutta kun itse reilu vuosi sitten kävin, niin en nähnyt ainakaan esillä kuin omia tuotteita.
 
Uusien hifilaitteiden hinnat on kyllä nousseet viime vuosina voimakkaasti. Itse olen B&W -kaiutinten ystävä ja niiden hintojakin tulee seurattua. Omat 804D2:set on julkistettu noin 10 vuotta sitten ja uuden parin hinta oli muistaakseni 7000e julkaisuhetkellä. Tänä vuonna julkistetun uuden 804D4 -parin suositushinta on 14000e, eli hinta on tuplaantunut kymmenessä vuodessa, nousua siis noin 7% per vuosi. Tämä on reilusti enemmän kuin inflaatio tai kuluttajien tulotason nousu. Tällaisissa laitteissa hinnoittelu seuraa myös jotain ihan muuta kuin tuotantokustannuksia, joten B&W:llä on päätelty oman asiakaskunnan tuloje nouseen reilusti keskimääräistä nopeammin

Kaiken mahdollisen hinta on noussut viime aikoina voimakkaasti. Tällainen niche-markkina-alue eritoten. Lisäksi tämä B&W on omistajavaihdoksen jälkeen yrittänyt profiloitua selvästi vanhaa kalliimpaan tuotesegmenttiin. Gäppi perusäänentoistolaitteiden ja ns.higend-laitteiden välillä kasvaa kasvamistaan.

Mitä noihin vanhan hifin markkinoihin tulee, niin ne vaihtelevat kovinkin paljon markkina-alueittain. Lisäksi globalisaatio on aiheuttanut sen että tuotteita on nyt helppo tarjota sellaisille markkina-alueille, missä ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia ja sen vuoksi niistä uskalletaan pyytää kovia hintoja. Se, mikä meillä on tavallista ja runsasta, saattaa toisaalla olla harvinaista herkkua. Paikoitellen hintapyynnit karkaavat kyllä epärealistisen korkeiksi.
 
Samoin toimitusajat uusilla laiteilla, jotka menee tilaukseen lähentelee puolta vuotta. Äänirasiata olen odotellu jo reilut 4 kuukautta. Kaijuttimiakin tuossa kyselin, niin toimitus puolen vuoden päähän. Hinnoissakin nousupainetta tunnustaa olevan.
 
kun osia ei saa, niitä ei saa, tai jos saa, niin hinnat ... tämän kanssa taistelen töissä viikottain.
 
toi että gradient ilmoittaa torissa varaosista ja vaihdossa tulleista muista merkeistä on minusta erittäin loogista, jottei ns päämarkkinointikanavaa eli firman virallisia nettisivuja sotketa noilla, paitsi muutamilla oman merkin ns laatulaitteilla sielä pre-owned osastolla. omat aktiivirevot ostin muualta, mutta käytin tuolla vaihdattamassa kankaat mustiksi ja testattavana, ja ovat kuin uudet. koivuviiluosilla muuten.
 
Itse seuraan mielenkiinnolla, (vaikka en tekniikasta juuri ymmärrä). Mihin ala menee näiden "uusien" vahvistinmoduulien myötä. Nämä Hypexit ja Purifit. Millä jatkossa vanhat valmistajat lunastavat oikeutuksensa hinnoitteluun. Vähän tämmönen Mersuanalogia. Suurella mielenkiinnolla lueskelen tuoda ASR-foorumilta vanhojen laitteiden mittauksia ja hämmästelen kuinka hyviä vehkeitä on osattu tehdä jo 30 vuotta sitten. Sitten on jotenkin tuotekehitysvauhti hidastunut ja hinnat senkun nousee. No tekniset mittaukset ei kaikkea kerro tietenkään soundista, mutta yksi hyvä tapa sekin on laittaa laitteita järjestykseen.
 
Itse seuraan mielenkiinnolla, (vaikka en tekniikasta juuri ymmärrä). Mihin ala menee näiden "uusien" vahvistinmoduulien myötä. Nämä Hypexit ja Purifit. Millä jatkossa vanhat valmistajat lunastavat oikeutuksensa hinnoitteluun. Vähän tämmönen Mersuanalogia.

Samaa olen itsekin vähän ihmetellyt. Nimittäin, että kuinka monessa eri hintaluokassa sitä samaa "ice-power"-moduulia käytetään.
 
Itse seuraan mielenkiinnolla, (vaikka en tekniikasta juuri ymmärrä). Mihin ala menee näiden "uusien" vahvistinmoduulien myötä. Nämä Hypexit ja Purifit. Millä jatkossa vanhat valmistajat lunastavat oikeutuksensa hinnoitteluun. Vähän tämmönen Mersuanalogia. Suurella mielenkiinnolla lueskelen tuoda ASR-foorumilta vanhojen laitteiden mittauksia ja hämmästelen kuinka hyviä vehkeitä on osattu tehdä jo 30 vuotta sitten. Sitten on jotenkin tuotekehitysvauhti hidastunut ja hinnat senkun nousee. No tekniset mittaukset ei kaikkea kerro tietenkään soundista, mutta yksi hyvä tapa sekin on laittaa laitteita järjestykseen.
Teknisen suorituskyvyn, sikäli kun sitä tulkitaan tunnetun kuulohavainnon puitteissa, osalta ei ole enää vuosikymmeniin jäänyt parannettavaa. Ainakaan niin kauaa kun pysytään vahvistimen suunnitellulla toimialueella. Ihan eri asia on sitten miten koettu äänenlaatu koetaan mutta sitä harvemmin näkee teknisen suorituskyvyn spekseistä.
Todellista kehitystä on kuitenkin tapahtunut etenkin halvemman pään laitteiden mitatussa ja koetussa äänenlaadussa sekä valmistuksen kustannustehokkuudessa etenkin kun huomioidaan saatavilla oleva tehoreservi ja sitten tietysti D-luokan ja vastaavien hyötysuhteen paraneminen.
Hinnoittelu toki kehityy ihan omia ratojaan kuitenkin markkinatalouden ehdoilla ja voiton maksimointia tavoitellen.
 
"Johtimen pinnoitteen kehittämisessä oli mukana Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan laitos. Professori Reijo Lappalaisen mukaan Spindecon ratkaisujen toimintaa ei pystytä selittämään tunnettujen sähköopin peruslakien, Ohmin tai Kirchhoffin lakien avulla.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston fysiikan professori Erkki Lähderantaa tosin ihmetytti, miksei näitä ratkaisuja olisi havaittu jo vaikka 30 tai 50 vuotta sitten."
 

Vaikka sähkö maksaa kohta euron per kWh, Spindeco ei saanut sähköä säästävää kaapeliteknologiaansa taloudellisesti kannattavaksi
Jaksan ihmetellä edelleen, miten näin "maailmaa mullistava teknologia" valjastettiin kaikista mahdollisista teknologianaloista hifiharrastajien upgradelaitejohdoksi. Ei sähköautoihin, ei aurinkopaneeleihin tai muuhun sähköntuotantoon jne. Ainoa mihin tämä kelpasi oli hifistin virtajohto ja siinäkin menestystä tuli "äänenlaadussa", johon en muista tuon tekniikan ottaneen mitään kantaa. Tiedettävästi kenenkään vahvistin ei ole toiminut viileämpänä, tehokkaampana tai muilla mitattavilla suureilla paremmin.
Sarkasmi sikseen, en jaksa ihmetellä...
 
"Johtimen pinnoitteen kehittämisessä oli mukana Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan laitos. Professori Reijo Lappalaisen mukaan Spindecon ratkaisujen toimintaa ei pystytä selittämään tunnettujen sähköopin peruslakien, Ohmin tai Kirchhoffin lakien avulla.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston fysiikan professori Erkki Lähderantaa tosin ihmetytti, miksei näitä ratkaisuja olisi havaittu jo vaikka 30 tai 50 vuotta sitten."

Mun mielestäni tämä koko Spindeco-juttu kuului ihan alusta alkaen korvavalo-osastoon. Suurin ihmetyksen aihe oli se, että tuolle myönnettiin kehitysrahaa. Omituista oli myös yliopisto-tasoinen tuki. Tai no, kyllähän tieteellistä tutkimustyötä pitää toki tukea, mutta kun tuon teknologian lupaukset olivat vähän "Johan af Grann-tasoa".



Näyttökuva 2022-11-30 kello 20.03.18.jpg
 

Vaikka sähkö maksaa kohta euron per kWh, Spindeco ei saanut sähköä säästävää kaapeliteknologiaansa taloudellisesti kannattavaksi
Eikös tuo Petteri Koljonen ollut joskus -90-luvun lopussa Amphionin myyntiedustaja? Muistan muutamilla messuilla nähneeni.
 
"Johtimen pinnoitteen kehittämisessä oli mukana Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan laitos. Professori Reijo Lappalaisen mukaan Spindecon ratkaisujen toimintaa ei pystytä selittämään tunnettujen sähköopin peruslakien, Ohmin tai Kirchhoffin lakien avulla.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston fysiikan professori Erkki Lähderantaa tosin ihmetytti, miksei näitä ratkaisuja olisi havaittu jo vaikka 30 tai 50 vuotta sitten."
"Johtimen pinnoitteen kehittämisessä oli mukana Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan laitos. Professori Reijo Lappalaisen mukaan Spindecon ratkaisujen toimintaa ei pystytä selittämään tunnettujen sähköopin peruslakien, Ohmin tai Kirchhoffin lakien avulla.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston fysiikan professori Erkki Lähderantaa tosin ihmetytti, miksei näitä ratkaisuja olisi havaittu jo vaikka 30 tai 50 vuotta sitten."
Kyllä Professorin Reijo Lappalaisen ja Erkki Lähderannan pitäis ymmärtää mitä tapahtuu kun eri metalleja viedään magneettikenttään. Syntyy pyörrevirtoja käytettyjen metallin heijastustaajuuden mukaan. Kun keskustelin asiasta Koljosen kanssa ei hän itsekkään ymmärtänyt mistä on kyse, kauppamiehenä puhui suu vaahdossa omiaan ja rahhoo tuli tilille.
 
Viimeksi muokattu:
Jaksan ihmetellä edelleen, miten näin "maailmaa mullistava teknologia" valjastettiin kaikista mahdollisista teknologianaloista hifiharrastajien upgradelaitejohdoksi. Ei sähköautoihin, ei aurinkopaneeleihin tai muuhun sähköntuotantoon jne. Ainoa mihin tämä kelpasi oli hifistin virtajohto ja siinäkin menestystä tuli "äänenlaadussa", johon en muista tuon tekniikan ottaneen mitään kantaa. Tiedettävästi kenenkään vahvistin ei ole toiminut viileämpänä, tehokkaampana tai muilla mitattavilla suureilla paremmin.
Sarkasmi sikseen, en jaksa ihmetellä...
Muistelen, että tekniikkaa olisi käytetty myös kitarakaapeleissa. Mutta joka tapauksessa on syytä muistaa, että ihmiskorvat ovat kaikkia mittalaitteita herkempi instrumentti ja kuulemisesta tiedetään vielä niin vähän.
 
Back
Ylös