Mittaustuloksia ja kysymyksiä akustiikan parantamiseksi

Tänään tuli REWiteltyä sekä jumpattua sohvan ja kaiuttimien paikkaa ja tässä olisi lopputulema. Kaiuttimien etäisyys toisistaan 228 cm ja etäisyys spottiin noin 235 cm. Käytin tällä kertaa 80 dB tasoa. Taustamelu pyörii 48dB.n tasolla.

Koitin liikutella kaiuttimia reilusti irti seinästä, mutta tasaisinta oli kun ne oli kohtuu lähellä seinää ja siirsin sohvaa reilusti kaiuttimia kohti.
 

Liitteet

  • L-80db-22.png
    L-80db-22.png
    58,7 KB · Katsottu: 102
  • L-80db-22-R.png
    L-80db-22-R.png
    63 KB · Katsottu: 101
  • L-80db-22-W.jpg
    L-80db-22-W.jpg
    124,3 KB · Katsottu: 72
  • L-80db-22-S.jpg
    L-80db-22-S.jpg
    85,2 KB · Katsottu: 72
  • R-80db-22-S.jpg
    R-80db-22-S.jpg
    86,9 KB · Katsottu: 60
  • R-80db-22-W.jpg
    R-80db-22-W.jpg
    122,8 KB · Katsottu: 60
  • R-80db-22-R.png
    R-80db-22-R.png
    52,7 KB · Katsottu: 75
  • R-80db-22.png
    R-80db-22.png
    67,4 KB · Katsottu: 76
  • LR-80db-22.png
    LR-80db-22.png
    94,8 KB · Katsottu: 98
Tein vähän lisää mittauksia viestiin https://foorumi.hifiharrastajat.org...a-kysymyksiä-akustiikasta.154199/post-2223134 liittyen. Tällä kertaa huonekorjauksen (ARC Genesis) jako 200 hertsissä. Jakotaajuus maksimiin eli 160 hertsiin, jotta vasen tai oikea kaiutin ja subbari, joka on vasemman kaiuttimen alla nurkassa, ei tee heijastusten takia syvää nollaa 85 hertsille.

Alemmille taajuuksille tein 2dB korostuksen, kuten näkyy, mutta otin sen aika nopeasti pois. Hypexin moduuleihin tein diskantille (jakotaajuus noin 1 kHz) vaimennuksia, ja tässä mittauksessa on -4dB, joka on kuuntelun perusteella sopiva, kun takaseinä on paljas. Käytössä siis melko suuntaavan kaiuttimet, minkä takia takaseinän akustointi auttoi niinkin paljon aiemmissa mittauksissa.

Vasen kaiutin on melkein seinässä kiinni, tosin siellä lähellä auttaa 5cm Ewonaa verhon takana.

Kuvissa wXX kertoo mikin etäisyyden seinästä ja left/rightXX kertoo mikin siirron sivusuunnassa spotista poispäin.

Kaikki kaiuttimet lähelle etuseinää, subbari nurkkaan ja pää melkein kiinni takaseinään, niin ei ehkä tule syviä ja leveitä kuoppia minnekään ;)

meas_sofa_average_chL_fxo=160Hz_Tr-4dB.png
meas_sofa_average_chR_fxo=160Hz_Tr-4dB.png
 
muoks. siirrän toiselle alustalle tän kyselyn / pohdinnan.
 
Viimeksi muokattu:
Palstalla ihannoidaan bassoilta diskantteja kohti laskevaa vastetta. Sille onkin hyvät perusteet, erityisesti kuultuna kokemuksena.

Jos käytetään DSP:tä ja esimerkiksi mitoitetaan jakosuotoja, niin on perusteltua pyrkiä aluksi myös vaakasuoraan vasteeseen (eri asia kuin viivasuora vaste). Vaakasuorasta on nimittäin helpompi arviota silmämääräisesti vasteen tasaisuutta, kun kaltevasta. Ja koska DSP on käytössä, niin laskevan trendin voi sitten tehdä lopuksi, kun muut asiat ovat kunnossa.
 
Ja koska DSP on käytössä, niin laskevan trendin voi sitten tehdä lopuksi, kun muut asiat ovat kunnossa.
Näin olen itsekin asian märehtinyt. Ja varsinkin, jos saa vasteen oikaistua akustoimalla (vaimentumien ja korostumien osalta), niin sen jälkeen voi dsp:llä pudottaa yläpäätä niin paljon kuin hyvältä tuntuu.

Muttaettäjotta suoralla vasteella olisi edes mahdollisuus kuulostaa hyvältä, pitäisi ne montutkin oikeasti saada eliminoitua. Niiden takia varmaankin korjattu huonevaste koetaan "ohuena", kun huiput niistetään ja montuille ei tehdä mitään. Sit vähennetään dsp-korjausta että saadaan niitä moodihuippuja takaisin mölisemään.
 
Olen testaillut, mittaillut ja kuunnellut täällä Sound of Sciencen corner chunkseja sekä DIY bassoansoja. Kuunneltuna tulos vaikuttaa olevan huomattavasti parempi, mutta mittaukset tuntuvat heittelevän miten sattuu, mikä luo hieman hämmennystä ja epävarmuutta mihin asti näitä kannattaisi lisätä tänne. Lisäksi ihan kaiuttimien siirtäminen lähemmäksi tai kauemmaksi etuseinää tuntuu vaikuttavan näihin arvoihin? Esim. tässä kuvassa oikealla on chunksit ja vasemmalla DIY:t, niin ilman jälkimmäisiä mittari näyttää paremmalta että huonommalta?

Overlays.jpg
Lisäksi molemmat vaikuttaisivat hankaloittavan mittauksia, kun tekevät vasteisiin selkeitä kuoppia. Kaiuttimet ovat siis etuseinässä kiinni ja ansat kaiuttimien vieressä nurkassa:

Chunksit nurkissa.jpg
Tuossa siis punainen ilman ansoja, sininen yhdellä ja vihreä kahdella ansalla.

Ja sellainen perustavanlaatuinen kysymys vielä, että katsotaanko RT60 arvossa mitä kuvaajaa nimenomaan? T30 on täällä edelleen aika korkea ja tuntuu heilahtavan vähemmän ansoista, T30 taas tuntuu vastaavan niihin melkoisen paljon. GLM muuten tasaa täällä sitten tuota bassopäätä, noista kuvista ehkä näkeekin miksi en haluaisi enää ilman huonekorjausta olla. :)
 
Viimeksi muokattu:
Ylemmässä RT60-kuvassa näkyy, että bassoalueen jälkikaiunta on pudonnut ansoja lisätessä. Sen sijaan keskiäänillä ja diskantilla on hieaman nousua. Super Chunk Cornerit ilmeisesti heijastavat ääntä noilla taajuuksilla.

Kuopat bassoalueella johtuvat siitä, että eri ongelmat peittävät toisiaan. Yksi ilmiö aiheuttaa kuopan, jota joku toinen heijastus paikkaa jne. Kun tietyt heijastukset vaimennetaan, niin alla oleva yksittäinen ongelma pääsee dominoimaan. Mitä pidemmälle akustoinnin vie, sitä tarkemmin joutuu täsmäkorjaamaan yksittäisiä ongelmia. Yleisen jälkikaiunnan ja ensiheijastuspisteiden vaimentaminen ovat sellaisia helppoja temppuja, joilla on lähes poikkeuksetta vain positiivista vaikutusta. Tsunkit ulottavat jälkikaiunnan vaimentamisen bassoalueelle ja sekin on lähes poikkeuksetta positiivista, koska bassoalueen jälkikaiunta jää tyypillisesti liian ylös kun huoneissa ei ole kovinkaan paljon noilla aallonpituuksilla toimivaa vaimentavaa materiaalia.
 
perustavanlaatuinen kysymys vielä, että katsotaanko RT60 arvossa mitä kuvaajaa nimenomaan?
En osaa vastata tuohon, koska itse akustoidessani vahtaan ainoastaan huonevastetta. Ja satunnaisesti decayta, kun alkaa näyttää lupaavalta.

Käytännössä jälkikaiut sun muut ovat liki väkisin jiirissä kun huonevaste oikenee (bassojen osalta). Absoluuttinen lukuarvo voi olla heikko jälkikaiun osalta, mutta se on kuitenkin tasainen kautta linjan. Jos huonevaste on tasainen. Bassojen osalta.

JOS riittää energiaa ja kaikkea muuta tarvittavaa, niin itse olen tehnyt joskus myös niin, että olen keskittynyt pelkästään toiseen kajariin. Kytkee toisen vaikka irti niin ei tule kiusausta. Sitten sijoittelee ja akustoi käytettävissä olevilla tarvikkeilla sen yhden kajarin/nurkan niin hyväksi kuin mahdollista. Spotin sijaintivaihtoehtoja unohtamatta.

Sen jälkeen tiedät, mihin nykyisillä akustointielementeillä pystyy yhden kajarin osalta. Sinänsä turha operaatio kun ei ne ansat siinä lisäänny itsekseen, mutta on tullut joskus kokeiltua.

Ja ansojen sijainnillakin on merkitystä, nurkka-ansojakin voi kokeilla muuallekin, tai kääntää vaikka toisinpäin siellä nurkassa (isompi ilmarako siis nurkkaan) jne.
 
Muttaettäjotta suoralla vasteella olisi edes mahdollisuus kuulostaa hyvältä, pitäisi ne montutkin oikeasti saada eliminoitua. Niiden takia varmaankin korjattu huonevaste koetaan "ohuena", kun huiput niistetään ja montuille ei tehdä mitään. Sit vähennetään dsp-korjausta että saadaan niitä moodihuippuja takaisin mölisemään.
Minä tein juuri tämän kohdalla niin, että tein muistaakseni 4 erilaista setupia rew:stä 2db välein (siis vaikutus siihen, että kuinka paljon korostumia vaimennetaan) Referenssinä se "suora" vasta ja sitten 2db välein vähemmän vaimennuksia ja muistaakseni yksi, jossa oli vielä vaimennettu 2db enemmän. Kuuntelemalla sitten sen käyttöön, joka tuntui tasapainoisimmalta. Suora vaste ei aina ole paras.
 
Yksi tapa on lanata piikit ihan tasaiseksi ja sen jälkeen lisätä hyllymäinen korostus koko bassoalueelle subjektiivisesti sopivaa tasoa hakien.
 
Yksi tapa on lanata piikit ihan tasaiseksi ja sen jälkeen lisätä hyllymäinen korostus koko bassoalueelle subjektiivisesti sopivaa tasoa hakien.
Tuossa vaan tulee se seikka vastaan, että tulee lisänneeksi energiaa myös niihin monttuihin, mitkä ei lähtökohtaisesti siitä tykkää. Tai ainakaan sen perusteella mitä itse olen eksperimentoinut. Että mieluummin sitten vähentää vaikka niitä vaimennuksia, kuten jusky edellä kertoi tehneensä. Olikos se Diracissa vai missä toteutettu tuohon tyyliin, eli käyttäjä pystyy vaikuttamaan siihen paljonko se huonekorjaus tekee niitä korjauksia? Muistelen jossain törmänneeni tuollaiseen ominaisuuteen. Saattoi olla joku muukin korjain.
 
^Enpä tiedä haittaako tuo energian lisääminen monttuihin. Ongelmaksi se muodostuu siinä vaiheessa, jos monttuja yritetään täyttää parametrisella.
 
Mistäpä se heijastuma tietää mitä ympärillä tapahtuu, onko ne desibelit lisätty pelkästään montun kohdalle vai ei... Mutta jokainen tyylillään... Mutta aiheen otsikko huomioiden, akustiikka ei parane sähköisillä korjauksilla kuitenkaan. Eli monttuihin tepsii ainoastaan akustointi.
 
^^Minä olen tulkinnut homman, niin että on samantekevää, millä niitä kuoppia nostaa - aina yhtä haitallista.
Silloin, jos on varma, että kuoppa johtuu yhdestä tekijästä, niin saattaisin käyttää hyllynostoa ja sitten syventäisin sitä kuoppaa kapealla filterillä hyllynostoa edeltävälle tasolle. Tosin jos kuopan kohdan jälkivärähtelyt eivät vesiputouksessa tai decayssä nouse häiritsevästi, niin en ehkä vaivautuisi syventämään. Kuuntelemalla sitten vielä varmistaa lopuksi.
Joskus olen miettinyt sellaistakin lähestymistapaa (en kokeillut käytännössä), että jos lanaisi kaikki piikit. Jäljelle jäisi vähän ohut yleistaso, jota kompensoisin nostamalla kuoppien reunoja molemmilta puolin. Ehkä sekään ei olisi hyllynostoon verratun lisävaivan arvoista.
Kun erilaisia versioita vertailee vaihtelemassa säätöjä muistipaikoista, niin monesti on aika vaikea valita paras. Hyvä kun kuulee erot.
Jos saisin päättää Sävynsäätäjän puolesta, niin käyttäisin kyllä GLM:ää harkitun varovaisesti täsmällisin iskuin sitten, jos joku kuulostaa olevaan pielessä. Jos olisin tyytyväinen, niin en rupeaisi tekemään mittausten perusteella mitään radikaalia.
 
Minulla ei ole Diracia. Tuo vaimennustason määrittäminen onnistuu sieltä valikosta, jossa rew laskee automaattisesti korjaimet. Siellähän asetetaan referenssitaso korjaimille, viivakin sen näyttää. Kun on saanut tallennettua yhdet korjaimet, niin resetoi ne ja asettaa eri refrenssitason ja laskettaa korjaimet uudestaan. Toimi aina minulla.

Ja minulla ainakin noiden kapeiden monttujen korostaminen voimistaa vaihevirhe-efektiä.. basso ei soi kaiuttimien välissä, vaan jossain seinässä tai nurkassa... seisovia aaltoja kun ovat, niin niihin ei oikein muu pure kuin akustointi. Minä olen ainakin ne sähköisesti jättänyt rauhaan.

Ja yllättäin Gradient on alas suunnatulla bassollaan aavistuksen tasaisempi normaaliin etuseinässä olevaan bassoon verrattuna. Tuon idea kait on, että kuunnellaan mahdollisimman heijastunutta bassoa, joten korostuksia kyllä on, mutta montutkin on aavistuksen paremmat.
 
Viimeksi muokattu:
Mistäpä se heijastuma tietää mitä ympärillä tapahtuu, onko ne desibelit lisätty pelkästään montun kohdalle vai ei... Mutta jokainen tyylillään... Mutta aiheen otsikko huomioiden, akustiikka ei parane sähköisillä korjauksilla kuitenkaan. Eli monttuihin tepsii ainoastaan akustointi.
Juuri näin. Ei se paikallinen vaimentuma tiedä yrittääkö sitä soittaa basisti musiikissa vai yleinen tasonnosto bassoalueella. Esim. Anti-Modessa basson tason kompensointisäätö tehdään vasta korjausten jälkeen.
 
Juuri näin. Ei se paikallinen vaimentuma tiedä yrittääkö sitä soittaa basisti musiikissa vai yleinen tasonnosto bassoalueella.
Niin... Yleisellä tasonnostolla vaan käy niin että ympäröivät taajuudet toki nousevat montun ympärillä ja monttu syvenee entisestään... Sen takia huonekorjaimet eivät edes yritä puuttua, ainakaan tasoa nostamalla, monttuihin.
 
Ei se monttu varsinaisesti syvene. Heijastuma vain on vastakkaisessa vaiheessa, jolloin summa suoran äänen kanssa on (lähes) nolla. Siksi niitä ei yritetä paikata korostamalla, koska se ei sillä korjaannu. Ei bassoalueen yleinen tasonnosto tuossa yhtälössä tee sen enempää kuin volumesäätimen kääntäminen myötäpäivään.
 
En osaa vastata tuohon, koska itse akustoidessani vahtaan ainoastaan huonevastetta. Ja satunnaisesti decayta, kun alkaa näyttää lupaavalta.

Käytännössä jälkikaiut sun muut ovat liki väkisin jiirissä kun huonevaste oikenee (bassojen osalta). Absoluuttinen lukuarvo voi olla heikko jälkikaiun osalta, mutta se on kuitenkin tasainen kautta linjan. Jos huonevaste on tasainen. Bassojen osalta.

JOS riittää energiaa ja kaikkea muuta tarvittavaa, niin itse olen tehnyt joskus myös niin, että olen keskittynyt pelkästään toiseen kajariin. Kytkee toisen vaikka irti niin ei tule kiusausta. Sitten sijoittelee ja akustoi käytettävissä olevilla tarvikkeilla sen yhden kajarin/nurkan niin hyväksi kuin mahdollista. Spotin sijaintivaihtoehtoja unohtamatta.

Sen jälkeen tiedät, mihin nykyisillä akustointielementeillä pystyy yhden kajarin osalta. Sinänsä turha operaatio kun ei ne ansat siinä lisäänny itsekseen, mutta on tullut joskus kokeiltua.

Ja ansojen sijainnillakin on merkitystä, nurkka-ansojakin voi kokeilla muuallekin, tai kääntää vaikka toisinpäin siellä nurkassa (isompi ilmarako siis nurkkaan) jne.
Tämä oli hyvä kommentti, innostuin jumppaamaan noita ansoja eri paikkoihin ja enemmänkin vain toiseen nurkkaan. Taajuusvaste ei näillä kuudella ansalla muutu kuin noin desibelin pahimmasta korostuksesta pois, mutta jälkikaiunta putoaa kyllä enemmänkin. Ja oli hyvä huomata, että kuuden metrin päässä takanurkissakin ansoilla on iso vaikutus, niin tietää ostaa niitä reilusti.

Corner chunkkien vaikutus vasteeseen on kyllä mielenkiintoinen, jopa vasemmassa nurkassa tekevät kuoppaa oikean puoleiseen vasteen. Varmaan tuo muoto heijastaa äänen niin eri tavalla kuin pyöreä ansa.

Musiikki selkeytyi kyllä jo näillä kuudella ansalla todella paljon, plus siihen sitten glm ajolla pahimmat korostumat bassoilta pois.

Lähetetty minun COL-L29 laitteesta Tapatalkilla
 
Back
Ylös