Mittaustuloksia ja kysymyksiä akustiikan parantamiseksi

Corner chunkkien vaikutus vasteeseen on kyllä mielenkiintoinen, jopa vasemmassa nurkassa tekevät kuoppaa oikean puoleiseen vasteen. Varmaan tuo muoto heijastaa äänen niin eri tavalla kuin pyöreä ansa.
Tuohan se on, se haasteellinen osuus näissä hommissa. Itselläni "virittämättömiä laajakaistaisia" ansoja on vain kaksi putkiloa, niiden vaikutus on vähän mitä sattuu, mutta sopivalla sijoituksella ajavat asiansa.

Mullakaan ei ole kuin kuusi reikäresonaattoria ja nuo pari em. Hofan ansaa tällä hetkellä olohuoneessa, mutta kyllä niidenkin kanssa oli aika painiminen. Juurikin siksi että vaikutus näkyy vaikka sen ansan sijoittaisi kauemmaksikin kajarista. Mulla on ollu resonaattorit välillä lattialla "selällään", mikrofonin takana pystyssä, pitkin sivu- ja etuseiniä, päällekäin ja milloin mitenkin.

Mut paras kompromissi on löytynyt toistaiseksi aina symmetrisillä sijoitteluilla, vaikka tila ei ole akustisesti lähellekään symmetrinen.
 
Oliko noihin reikäresonaattoreihin millaisia rakennusohjeita jossain? Mietin vain mittakaavaa tuonne 55-60hz paikkeille purevalle kapistukselle.
 
Oliko noihin reikäresonaattoreihin millaisia rakennusohjeita jossain? Mietin vain mittakaavaa tuonne 55-60hz paikkeille purevalle kapistukselle.
Mulla on neljä 77 x 77 x 30 ja kaksi 77 x 150 x 30 laatikkoa. Viritykset olevinaan 60, 120 ja 70 Hz (isoimmat). Niillä saa jo näkyvää aikaiseksi, mutta sanoisin, että ei kannata nuukailla vaan tekee reilusti. Nuo pienemmät on vielä jotenkuten (minun) yksin pyöriteltävissä turvallisesti, isommat vaatii jo vähän tuumailua ja suunnittelua, että saa esim. kammettua noiden pienempien päälle pystyyn tms.

Enemmän on enemmän. Useampi pienempi antaa enemmän sijoitteluvaihtoehtoja, joskin askartelua on toki enemmän saman naamapinta-alan saavuttamiseksi kuin isommilla yksilöillä. Tuolla Jyrki_H:n linkkaamalla laskurilla olen omani tehnyt, hankala kotioloissa luotettavasti todentaa niiden toimintaa ja varsinkin viritystaajuuden osumista, mutta olen kompensoinut mahdollista epätarkkuutta fyllingillä.

Sen verran olen saanut noita isompia puolivahingossa demottua, kun lepäävät nyt sivuseinillä kyljellään, niin kun hinasin kajarin sen viereen, niin tuli sinne 60 -65 Hz paikkeille kokolailla syvä monttu (eli 70 Hz ei ihan osunut maaliin ilmeisesti). Että kyllä ne jotain tekee. Ja riitti että kaiutin oli sijansa siinä lootan vieressä, eli ei tarvinnut olla edes keskellä laatikkoa.
 
Viikonloppuna tuli haettua "lopulliset" paikat kaiuttimille ja mittailtua miten kaksi erilaista subia toimii yhteen. Harmillisesti REW päätti kaatua viimeisten mittausten jälkeen kun otin piuhat irti ja läppäri meni nukkumaan. Noh, eipä ne paljoa näistä heittäneet.
 

Liitteet

  • L-RT60.png
    L-RT60.png
    74,9 KB · Katsottu: 72
  • L-spectrogram.jpg
    L-spectrogram.jpg
    95 KB · Katsottu: 62
  • L-waterfall.jpg
    L-waterfall.jpg
    134,9 KB · Katsottu: 73
  • L.png
    L.png
    47,1 KB · Katsottu: 73
  • LFE.png
    LFE.png
    42,9 KB · Katsottu: 70
  • R-waterfall.jpg
    R-waterfall.jpg
    135,9 KB · Katsottu: 58
  • R-spectrogram.jpg
    R-spectrogram.jpg
    93 KB · Katsottu: 57
  • R-RT60.png
    R-RT60.png
    80,8 KB · Katsottu: 63
  • R.png
    R.png
    48,1 KB · Katsottu: 79
Vähän jatkoa aiempiin bassovaimennin kokeiluihin. Hllbll antoi kyllä hyvä vinkin jumpata noita eri paikkoihin, niin tässä näkyy kaksi ylintä kuvaa miten samoilla palikoilla voi saada eri jälkeä aikaiseksi. Eli aloin hakemaan noihin 100-200hz vaimentumiin helpotusta ja jumppasin bassoansoja eri paikkoihin. Kaksi ensimmäistä kuvaa näyttävät miten (mielestäni) iso ero syntyi, kun vasemman etukulman DIY ansat siirtyivät kuutisen metriä taaksepäin vasempaan takanurkkaan. Tämä näkyi jo vasteessa kohtuullisen selvästi, kuten RT60:ssä. Viimeinen kuva on sitten viimeistelyä, jossa uudella asetelmalla yksi Corner chunk paransi vastetta, toinen teki jo sitten puolestaan kuoppaa. Nyt pitää taas sitten kuunnella, että huomaako eroa.
Lisäys: Tuossa viimeisessä kuvassa värit erottuvat vähän nihkeästi, niin se pienemmällä kuopalla 100-200hz varustettu on se jossa on bassoansa.

oikea kaksi chunksia oikealla.jpg
 

Liitteet

  • samat vaimentimet, punaisessa uudet paikat vaste.jpg
    samat vaimentimet, punaisessa uudet paikat vaste.jpg
    89,9 KB · Katsottu: 54
  • punainen yksi superchunk kulmaan, violetti ilman.jpg
    punainen yksi superchunk kulmaan, violetti ilman.jpg
    86,3 KB · Katsottu: 51
Bassoalueen jälkikaiunta-ajan mittauksessa kannattaa toistaa useita mittauksia ja tarkistaa, että tulokset pysyvät stabiilina. Se on erittäin herkkä vaihtelemaan, koska asuinhuoneissa ei pääse syntymään diffuusia kenttää bassotaajuuksilla, mikä on tavallaan oletus RT-mittauksia tehdessä. Sinänsä tulokset ovat tasaiset 63 Hz:n oktaaville saakka, kun yleensä jälkikaiunta tuppaa nousemaan bassoilla reilusti.

Kannattaa myös yrittää pähkäillä mistä korostumat ja kuopat syntyvät. Laske korostuman tai kuopan taajuuden aallonpituus ja tarkista sattuuko 1/2 tai 1/4 aallonpituuden mitta lähelle jotain etäisyyttä (kuulijasta nurkkaan, huoneen pituus, huoneen leveys, huoneen korkeus, kaiuttimesta etuseinään, kuulijasta takaseinään) huoneessa.
 
Kannattaa vaihtaa 1/1 oktaavin näkymä 1/3 oktaaviin. Se saattaa samalla tehdä <125Hz:n tuloksista "normaalimman" näköiset, eli nousujohteiset. Sinänsä <125Hz:n tulokset RT60 mielessä ovat härän jätöstä. Ammattilaiset eivät tutki jälkikaiunta-aikaa <125Hz:llä, eivätkä muuten kotonakaan. Tila on liian pieni siihen. Diffuusiin kentän ehto ei täyty.
RT60-tuloksia voi kyllä mielestäni käyttää ennen ja jälkeen tulosten vertailemiseen. Siis ennen akustointia ja jälkeen akustoinnin. Mutta kavereiden kesken ei kannata kinata kenen huone on akustisesti vahvin. Huoneiden vertailemiseen kyseinen mittari ei sovellu.
Diffuusin äänikentän rajataajuus on sidoksia moodialueen ja sädealueen väliseen rajaan (ei välttämättä sama). Moodialueella kenttä ei ole diffuusi. Konserttisalin kokoisessa tilassa moodialueen ylärajan aallonpituus on lyhyempi kuin matalimpien kuultavien taajuuksien aallonpituus, joten diffuusin kentän vaatimus voi täyttyä myös bassoilla. Kuultavat bassot mahtuvat siis paremmin heijastelemaan suuressa tilassa ja muodostamaan satunnaisen (diffuusin) heijastumakentän.
Studiotasoinen jälkikaiuntaspeksi sallii lievän nousun bassoja kohti. Jos kyseistä nousua ei löydy, niin on syytä epäillä jotakin. Yleisin syy on se, että alimmille taajuuksille on osunut valittuun käyrään sopivasti virheellinen satunnainen tulos. Voisi myös olla, että tila olisi sillä tavalla vuotava bassoilla, että tulokset väittäisivät matalaa jälkikaiuntaa. Kun näin Sävynsäätäjän huoneen toimittaessani sinne aktiivi-Metrikejä, niin sanoisin, että huone oli aivan normaali bassojen kumuloitumisen suhteen. Eli väittäisin viestin #3248 tulosta virheelliseksi.
Vesiputouskäyrä on parempi työkalu bassojen tutkimiseen. Myös decay-käyrä käy, ja antaa selkeämmän yleiskuvan, kun vielä rastii välistä tuloksia ei-aktiivisiksi tasaisin välein.
 
Viimeksi muokattu:
^ ja ^^ Tuossa vasemmassa kanavassa ei tosiaan tule nousua RT60, ja se on koko ajan niin. Oikeassa kanavassa vastaavasti nousu lähtee jo 200hz paikkailla ja ampuu sitten alle sadan osuudelta 600-800. Eli vou olla virheellinen mittaus, mutta sitten niitä tulee kymmeniä putkeen. :) Toinen kanava tosiaan kyllä menee juuri noin kuten kuvasitte.

Pitäisi tosiaan saada laskettua mistä nuo kaupat ja kalliot tulevat, niin voisi miettiä lisää. Ja denali olet kyllä tervetullut mittaamaan ja ideoimaan asiaa, kun vain sopiva hetki tulee.

Lähetetty minun COL-L29 laitteesta Tapatalkilla
 
On mahdollista, että sama virhe toistuu samalla paikalla. RT60:n mittauksen standardi kuitenkin sanoo, että ollakseen luotettava, mittauksia pitää toistaa eri paikoista ja keskiarvoistaa pois paikan vaikutus.
Se, ettei kenttä ole diffuusi aiheuttaa mittaustuloksiin myös toisen ongelman. Tavallisessa kuunteluhuoneessa mitatussa etuvasteessa näkyy lähes aina yksittäisistä heijastumista johtuvia kumoutumia 100-300Hz:n alueella. Kun vaste on laakeasti kuopallaan, myös RT60-ajassa näkyy kuoppa kyseisellä alueella. Se on virhe. Jälkikaiunta-aika ei oikeasti ole matalampi vastekuopan alueella.
Vastaavanlainen virhe syntyy muuten myös särötuloksiin. Kun referenssi on kuopallaan, niin jakolaskun tulos kasvaa, eli säröprosentti nousee, vaikka särösignaali pysyykin vakiona.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reaktiot: MPS
Taas tullaan siihen että mittaustuloksia pitää osata lukea. Tämä on varmaan osasyy siihen miksi niitä ei lehdistössä enää juuri näy. Pääsyy on todennäköisesti kustannustehokkuus
 
Tuleekohan tuo n.200hz monttu huoneen korkeudesta? Tosi monella on monttua tuossa alueella, myös itsellä. Kaiuttimien siirtäminen lähemmäksi etuseinää ei juurikaan vaikuta tuohon ainakaan itsellä. Sen sijaan Gradientien basso kun on kotelon pohjassa lähellä lattiaa, niin tuo monttu on aavistuksen pienempi... silti tuo alue kuitenkin kuopittaa niilläkin muutaman desipelin.
 
Ymmärtääkseni Suomessa on jo vuosia ollut harvinainen tilanne, että lehdillä on ollut varaa teettää mittauksia kaiuttomassa huoneessa. Huoneelle löytyy päivä päivältä paremmin maksavia käyttäjiä - suurempia tutkimusprojekteja. Akustiikka, meluntorjunta ja niihin liittyvä työterveys ja hyvinvointi ovat olleet nouseva trendi jo jonkin aikaa.
 
Tuleekohan tuo n.200hz monttu huoneen korkeudesta? Tosi monella on monttua tuossa alueella, myös itsellä. Kaiuttimien siirtäminen lähemmäksi etuseinää ei juurikaan vaikuta tuohon ainakaan itsellä. Sen sijaan Gradientien basso kun on kotelon pohjassa lähellä lattiaa, niin tuo monttu on aavistuksen pienempi... silti tuo alue kuitenkin kuopittaa niilläkin muutaman desipelin.
Todennäköisesti ei. Sopiva syntipukki riippuu kaiuttimien sijainnista etuseinään ja sivuseinin ja kuuntelupaikan sijainnista takaseinään, mutta esim. n. 10m2 huoneessa etu- sivu- ja takaseinistä tulleet heijastumat osuivat kaikki 100-200Hz:n rakoon. Katso pitkä keskustelu aiheesta suunnilleen täältä: https://foorumi.hifiharrastajat.org/index.php?threads/mauri-h-olohuoneen-akustointia-ja-hifeilyä.165720/post-2214313
Akustointia oppiskelevan kannattanee lukea lähes koko blogi.

Lattia-, katto- ja sivuseinäkumoutumien taajuuksia voi laskeskella linkin laskurilla.


Sivuseinät saa, kun korkeuden "h" korvaa etäisyyksillä tutkittavaan sivuseinään. Etu- ja Takaseinien aiheuttamat kumoutumat lasketaan hiukan toisella tavalla.

1619537318859.png

Kuka haluaa pähkäillä kaavan takaseinäheijastuman kumoutumataajuudelle? ;)
 
Viimeksi muokattu:
Taas tullaan siihen että mittaustuloksia pitää osata lukea. Tämä on varmaan osasyy siihen miksi niitä ei lehdistössä enää juuri näy. Pääsyy on todennäköisesti kustannustehokkuus
Uskoisin toisaalta, että hifitoimittajista löytyy aina se tarvittava asiantuntijakin, joka osaa laitteita käyttää. Jos en muista pahasti väärin, niin taisi HM:lläkin olla (laina/vuokra)pinossa Audio Precisioneita.
 
  • Tykkää
Reaktiot: MPS
En epäile toimittajien kykyjä, viittasin lähinnä "suureen yleisöön".
 
^^Ahaa, okei. No selittäminenhän sitten onkin jo toimittajien varsinaista leipätyötä. Tosin aina löytyy yleisöstä omatoimisia tulkitsijoita. :)
 
Back
Ylös