Turhia / huonoja hankintoja

ikis60 sanoi:
moi
littunatelkkari rokettirollilla ja muulla vastaavalla mutta akustinen, klasari ei mun makuun.
vaimo mikä ei ole koskaan puuttunut vieläkään mun hankintoihin.kuin siitä kantilta,että rahaa vois käyttää paremminkin,sano
että vaihdoit huonompaan meni pitkä aika kun tunnustin sen vaihtokaiutin oli quadin esl 57 vaihdon suurin syy oli ei kestä luukutusta,oikeesti ero oli aika iso jos pysytään äänenpaineissa kotuu rajoissa.ess meni aika nopesti seuraava kef 105/4 se missä oli kääntyvä yläosa.siitä bw 801.
ter.reiska
,

Juu, ei tuolla klassista kyllä soitellut.

On se näemmä sinullakin menny vähän laidasta laitaan: Eslu/ESS/105,4...
801 on sentään samaa maata ja sukua, kuin Keffikin.
 
moi
siitä vähän harvinaisempi bw 808 kaikki kahtena verrattuna 801 siihen aikaan tila oli vähän pieni 808.
sitten tuli taas yksi vähän arveluttava ostos meni sepi-1 puoleelle mannepaani 3a,siitä semmonen mistä pidin ainoo ongelma vaati myös vahvistimen vaihdon apogee scintilla ollaan v1985.
ter.reiska
 
Vuosia sitten hankin Kenwood DVD-audio-soittimen. Tuli hankittua kodinkoneliikkeen konkurssiloppuunmyynnistä. Sain halavalla. Oikein lippulaivamalli - ovh yli 2000 EUR. Hyvät kaupat!

Peli toimi hienosti ja olin ihan tyytyväinen. Valitettavasti - k.o. vehje oli ns. prototyyppituote. Laser hajosi reilun sadan käyttötunnin jälkeen. Laitteen jälleemmyyjä oli kääntänyt kupit. Maahantuojakin oli lopettanut noiden kamppeiden maahantuonnin. EI muuta kuin euroopaan yhteyttä. Pitkällisen taistelun jälkeen saatiin pajalle korjattavaksi - laseria alettiin odottelemaan Japanista. Korjauskeikka kesti 4 kuukautta. Ja kuntoon tuli

Levyt soimaan ja elämyksistä nauttimaan. Nautintoa kesti reilut 20 tuntia. Laser oli sökönä. Sama ruljanssi alusta. Neljän kuukauden kuluessa saisin pelin takaisin. Yritin purkaa kauppaa. Euroopan Kenwoodilta ei tullut vastauksia. Vasta sitten kun otit kirjeitse yhteyttä Euroopan myyntijohtajaan, niin alkoi tapahtua. Euroopan Kenwood lupasi pitkin hampain että saisin vaihtaa laitteen samaisen valmistajan DVD-soittimeen. Rahaa ei tule. No - ei muuta kuin kataloogia selaamaan, DVD-audio-soittimia ei löytynyt valikoimista. Vain jotain halpis 200 EUR DVD-videokamaa. Valitse nyt sieltä. Vaihda tosiaankin kahden tonnin peli kahdensadan euron rimpulaan. Kädenvääntö jatkui. Sain neuvoteltua että ottaisin "jotain muuta vastaavan hintaluokan kamaa". Listalta löytyi 500 EUR viritinvahvistin jonka he lupasivat lähettää. Tulihan se postista ja pistin sen saman tien myyntiin.

Tähän talouteen ei sen jälkeen kenwoodia hifihyllyyn ole tullut eikä tule. Kenwood-vatkain tosin ostettiin. Kenwoodin paikka on nyrki ja hellan välissä - ei muualla.
 
peevee sanoi:
Kenwoodin paikka on nyrki ja hellan välissä - ei muualla.

Viihde- ja kodinkone-Kenwoodeilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Jälkimmäisen puolen huippu lienee legendaarisen kestävä Kenwood-yleiskone, jolla sekoiteltiin takavuosina betonitekniikan labrassa koe-erät.

:) v-a
 
Joskus 90-luvun alkupuolella kun hifiklubi uudenmaankadulle oli perustettu, hankin sieltä innoissani Denonin möhkäleen kokoisen Dolby Surround vahvistimen. Kuvittelin, että tuo vahvistin, kasa kajareita ja kunnon SVHS NICAM nauhuri takaavat lähes elokuvatetterimaiset fiilikset. Erehdyin pahasti, saundi oli hirveän kuuloista, elokuvateatteri fiiliksestä ei tietoakaan, säätäminen korvakuulolta oli toivotonta eikä kajaritkaan oikein mihinkään istuneet. Myin äkkiä koneen pois. Jos haluan leffatetatterisaundeja, menen elokuviin. 2 kanavaa kotikäytössä riittää minulle.
 
Onneksi en erehtynyt ostamaan keskikaiutinta. Lähellä nimittäin oli. Alspen sanoja lainatakseni: HH ry pelasti minut kotiteatteriharrastukselta.
 
Huonoja hankintoja vuosien takaa Kef Q15 pikkukaiuttimet, jotka ei sentään olleet kovin kalliit. Mutta silti harmittaa kun hajosivat erittäin vähäisen käytön jälkeen. Eikä kertaakaan soitettu edes kovaa. Molemmat basso/keskielementit pimeenä.
Toinen huono hankinta oli Onkyo Integra DX-6850 cd-soitin. Ei ollut edes halpa. Tai ihan pilkkahintainen lelu täkäläisen enemmistön setteihin verrattuna, mutta yli minkään järjellisen rahankäytön silloisessa tilanteessa. Hetimmiten takuuajan jälkeen alkoi nikotella levyjen kanssa ja nykyisistä uusista noin joka kolmatta ei suostu alusta soittamaan kunnolla. V***ttaa.
Mahtaakohan nykyään olla levypainoissa suuremmat toleranssit tai jotain. Vanhat levyt nimittäin toimii.
 
Harrastusfilosofiani johdosta en voi sanoa tehneeni turhaa tai huonoa hifihankintaa. Suurimmasta osasta hankintoja on ainakin saanut taloudellista hyötyä. Jos on tullut lompakolle takkiin niin kokemus on yleensä ollut sitäkin arvokkaampi.
 
Liian lyhyt HDMI-kaapeli tuli ostettua toissa viikonloppuna :mad:. Myös Onkyon microhifi-setti oli turha hankinta, vaikkei ollenkaan huono ollutkaan, muttakun järeämmät laitteet piti saaha.
 
helmman sanoi:
Mikäs tässä kyrsi ?
Loppupelissä siinä ei ollut mitään hyvää. >:D

Käyttö oli kankeaa ja osin temppuilevaa. Esim. Levyjen välissä piti aina muistaa sammuttaa masiina, jotta levyn tiedot pyyhkyityvät muistista pois. Muutoin levy ei lähtenyt soimaan tai vaihtoehtoisesti keskeytyi kesken soiton.
(Klampin käyttö levyn päällä ei kuitenkaan häirinnyt minua lainkaan.)

Toisto muuttui tuon masiinan kanssa aivan liian kliiniseksi, kylmäksi ja elottomaksi vaikka käytin sitä vain pelkkänä pyörittimenä.
Ja sitä samaahan se oli pelkkänä cd-soittimenakin...

Onneksi laite on enää pelkkä muisto vain. :)
 
Yamaha SW-160 "subbari".

Oikeasti lisäbasso, ei subbari. Ostin Wharfadale Diamond4 kaiuttimien lisäksi, jolloin sinänsä melko ok. Tosin bassosta puuttui napakkuus tykkänään. Argoneiden kanssa toistoalue meni päällekäin niin pahasti, että subi oli käytännössä pois päältä aina, kun kuuntelin musiikkia. Leffoihinkin lisäarvo oli niin pieni, että lopulta älysin myydä pois.

Opin sen, että huono tai keskinkertainen subi on aina rahan haaskausta.

-Samppa
 
moukkunen sanoi:
Loppupelissä siinä ei ollut mitään hyvää. >:D

Käyttö oli kankeaa ja osin temppuilevaa. Esim. Levyjen välissä piti aina muistaa sammuttaa masiina, jotta levyn tiedot pyyhkyityvät muistista pois. Muutoin levy ei lähtenyt soimaan tai vaihtoehtoisesti keskeytyi kesken soiton.
(Klampin käyttö levyn päällä ei kuitenkaan häirinnyt minua lainkaan.)

Toisto muuttui tuon masiinan kanssa aivan liian kliiniseksi, kylmäksi ja elottomaksi vaikka käytin sitä vain pelkkänä pyörittimenä.
Ja sitä samaahan se oli pelkkänä cd-soittimenakin...

Tässä taas nähtiin että CD-soittimet kallistuessaan huononevat. Eivät käy edes lukukoneistoksi, no heko :p
 
Juu joitain vuosia sitten tuli kans sorruttua kotiteatteri vahvistimeen mut onneksi mielenhäiriö kesti hyvin hyvin lyhyen aikaa ;)
 
Itsekkin tuli aloitettua kotiteatterivehkeillä, mutta en kadu sitä ollenkaan. Oikeastaan vain hyvä, että tullut kokeiltua nekin alta pois, sillä nyt kun on päässyt "paremman" hifin makuun, saattaisi se kotiteatterikokeilu koitua kohtuullisen hinnakkaaksi.

Huonoimpia ostoksia ovat olleet ne muutamat sokko-ostokset joista on tullut rahallisesti kohtuullisesti takkiin.
 
moukkunen sanoi:
Loppupelissä siinä ei ollut mitään hyvää. >:D

Käyttö oli kankeaa ja osin temppuilevaa. Esim. Levyjen välissä piti aina muistaa sammuttaa masiina, jotta levyn tiedot pyyhkyityvät muistista pois. Muutoin levy ei lähtenyt soimaan tai vaihtoehtoisesti keskeytyi kesken soiton.
(Klampin käyttö levyn päällä ei kuitenkaan häirinnyt minua lainkaan.)

Toisto muuttui tuon masiinan kanssa aivan liian kliiniseksi, kylmäksi ja elottomaksi vaikka käytin sitä vain pelkkänä pyörittimenä.
Ja sitä samaahan se oli pelkkänä cd-soittimenakin...

Onneksi laite on enää pelkkä muisto vain. :)

OK, hyvä tietää.

Kysyin sen vuoksi, kun on joskus tullut katseltua ko. puljun vahvistimia ja parhaiten niiden pariksi sopisi tietysti samanmerkkinen soitin.
 
helmman sanoi:
OK, hyvä tietää.

Kysyin sen vuoksi, kun on joskus tullut katseltua ko. puljun vahvistimia ja parhaiten niiden pariksi sopisi tietysti samanmerkkinen soitin.

Varmaan aiot kuitenkin itse asian testata etkä usko pelkästään toisen antamaan "tuomioon". Yleisesti ottaen Bel Canto on kuitenkin varsin hyvässä maineessa.
 
Yleensä halvat laitteet (esim. kiinalaiset). Uusin surkea hankintani on ei niin halpa Fiskarsin uutukainen lasikuituvartinen vasara. Väittäisin maailman huonoimmaksi vasaraksi. Hämmästyttä esine kertakaikkiaan.

En ole koskaan ostanut niin kallista, että olisi kaduttanut. Sen sijaan kun yrittää saada halvalla hyvää, joutuu usein pettymään. Kallis kirpaisee vain maksuhetkellä ja halpa joka kerta kun käyttää.
 
Back
Ylös