silmaauki sanoi:Tämä vaatii jo selityksenä kuvan. Löytyisikö?
Käyppä piruuttas kuuntelemassa ja kerro meillekin.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
silmaauki sanoi:Tämä vaatii jo selityksenä kuvan. Löytyisikö?
miksin sanoi:No löytyis joo. Mutta näyttää olevan tietoliikenneteknisiä ongelmia nyt, ei siirry koneelle kamerasta. Katsotaan huomenna uudelleen.
Viritys on kuitenkin siis iihan tavallinen baffeli, 60*195 cm. Kaksi 8-tuumaista per kanava, toinen lattianrajassa, toinen (tarkistusmittauksen jälkeen) 150 cm korkeudella.
Niin että onko se linja?
eemeli sanoi:Vielä kun tuollainen pitkä ja hoikka säärinen innostui oikein poseeraamaan, niin mikäs tässä kaljapäissään räpsiessä (huomenna vielä töihin!)........ :-\
rajani sanoi:...sanoo mies joka viimeksi passitti puolisonkin matkoihinsa ja kutsui kaksi kaveriakin nauttimaan näistä pitkistä ja hoikista.
kimmosto sanoi:Nauhoo kylykeen...
Pistemäisessä yläpäässä on toisaalta puolensa. Linjadisusta kuulee kun sylki lotisee laulajan suussa, jos on mikitetty yhtään liian läheltä.
punssi sanoi:Tuli tuossa mieleen että viivan sanotaan pelaavan kaikista optimaalisemmin jos se ulottuu likimain lattiasta kattoon.Minkälaista jälkeä eli ääntä seuraisi jos elementtien keskinäinen väli olisikin suurempi jotta viivalähteen ehdot tuolta osin toteutusivat.Aallonpituus huomioon ottaen, kovin korkealle tuolla tapaa ei kannatta jakoa pistää.Tietysti elementti määrän pitäisi olla jokseenkin suhteessa aiottuun loppupituuteen.Näin kuvan jossain jossa viivalähde oli tuolla tapaa toteutettu.
punssi sanoi:Eemelin soiva "parru" näyttää aika mukavalle ainakin kuvien perspektiivistä.Onko siellä tilanne nyt sellanen että pistedisse ja viivakeskari ja monopuolibasso?
Tuli tuossa mieleen että viivan sanotaan pelaavan kaikista optimaalisemmin jos se ulottuu likimain lattiasta kattoon.Minkälaista jälkeä eli ääntä seuraisi jos elementtien keskinäinen väli olisikin suurempi jotta viivalähteen ehdot tuolta osin toteutusivat.Aallonpituus huomioon ottaen, kovin korkealle tuolla tapaa ei kannatta jakoa pistää.Tietysti elementti määrän pitäisi olla jokseenkin suhteessa aiottuun loppupituuteen.Näin kuvan jossain jossa viivalähde oli tuolla tapaa toteutettu.
Äänimies sanoi:Jos linearray on lattiasta kattoon,se jatkuu pituutensa verran katon ja lattian suuntaan,ainakin matalemmilla taajuuksilla.
Elementtien väliä ei voi(tai tietty voi,mutta...) laittaa kauemmaksi toisistaan kuin 120ast.,joka luonnollisesti riippuu käytettävästä taajuudesta.
Joo kyseessä olevassa kuvassa taisi olla 6 tai 8kpl 8" elementtiä lattiasta kattoon ja olisiko ollut 2" keskaridiskantteja isompi läjä.Jenkkiluukusta kyse joten kolmea metriä lähentelee viivan pituus.Jaosta ei tietoa mutta tuskin sentään yli 500Hz.Veikkaisin jakoa pari,kolmesataa hertsiä alemmaksi.Äänimies sanoi:En ole koko topiccia selannut,eli voi olla että asia on jo käyty läpi.
Jos linearray on lattiasta kattoon,se jatkuu pituutensa verran katon ja lattian suuntaan,ainakin matalemmilla taajuuksilla.
Elementtien väliä ei voi(tai tietty voi,mutta...) laittaa kauemmaksi toisistaan kuin 120ast.,joka luonnollisesti riippuu käytettävästä taajuudesta.
Eli toisinsanoen elementtien välin täytyy olla linearray periaatteiden mukaiset,muutoin tulee vaimennuksia ja paha mieli.
Ja kyllä,nauha on paras tapa hoitaa diskantti,koska se on jo linearray.
Koittakaapa laittaa normidiskantteja 120ast. sisälle...(0,57cm 20khz)
Mikäs sulla olikaan jako monopuolelle ja viivakeskareille?eemeli sanoi:Joo tuollainen tilanne tällä hetkellä, paitsi lisäksi laskin jakarista toimintasavut ulos jokin aikaa sitten ja nyt on menty hetki Jordaneilla. Ensi vuoden puolella sitten päivitystä vähän useammalle nurkalle koko laitteistoa...
Minä olen mennyt tuon nflawpin mukaan ja sen ohjeistukseen nojaan. Ei pituudesta haittaa kai ole, kunhan tosiaan jaot ja elementtien etäisyydet saa sopiviksi. Rapiat 197cm on noiden omien viivojen korkeus ilman piikkejä ja ok tuntuvat olevan pituutensa puolesta.
kimmosto sanoi:Käytännössä vaihe-erot puraisevat ja vasteen romahdus lähikentässä alkaa selkeästi vasta kun aallonpituus alittaa jakovälin. Mikään ei estä tavoittelemasta 120 astetta, mutta kolme kertaa korkeammalle on erittäin hyvät mahdollisuudet.
punssi sanoi:Mikäs sulla olikaan jako monopuolelle ja viivakeskareille?
Äänimies sanoi:Mä en ymmärrä tuota ensimmäistä lausetta.Siis tarkoitatko kun menee lähemmäksi linearraytä?
Mitä tarkoittaa 3 kertaa korkeammalle kuin 120ast.? 40ast.?Vaihe-erosta siis kyse.
OK,nyt ollaan kartalla.kimmosto sanoi:Kumpikin tarkoittaa sitä että linjan vasteen romahdus alkaa kun aallonpituus alittaa linjan elementtien jakovälin. Jos esim. elementtien keskipisteiden välimatka on 164 mm, voi jakotaajuuden melko huoletta laittaa 34400/16.4 = 2100Hz kohdalle. Mainitsemasi 120 astetta olisi tuosta 1/3 eli vain 700 Hz.