Vintage: Sansui 1000A:n käyttöönotto

Hehee, löytyi pääteputken viereltä viallinen vastus! Löytyi kun mittailin putken pinneistä jännitteitä. Kaikki oli tasaista kunnes yhden putken pinnistä 6 ei tullutkaan mitään jännitettä. Vastus on siinä välillä, mikä johtaa bias-potikkaan, ja sitä hieman kummeksun että kun alunperin 200kohm vastus oli alentunut alle 10kohmiin, niin miksei tullut sitten liikaa jännitettä.

jku sanoi:

Viime sunnuntaisesta projektista joku oli poistanut pääputkein biasointipiiristä toisen puolen 100k vastukset. Tulos oli, että päätevahvistin toimi vain toisella puoliaallolla, toisen värähdellessä 300k taajudella.

Napsauta laajentaaksesi...

Tälläistä on ilmiselvästi liikkeellä! Biasointipiireistä katoaa vastus. Tällä voi olla yhteyttä maanjäristyksiin ja maapallon akselin keikahduksiin.

Mikä on tehonkeston tarve näissä? Ei taida vastuksia saada mistään Kotka-Porvoo suunnalta? Pitääkö tässä Helsinkiin mennä? Tai no tietysti, jos tietäisi jonkun TV-radiokorjaajan.


Aloitin tämän päivän juottamalla takaisin kiinni johdot balanssisäätimeen. Sitten kokeilin mono R, mono L ja mono R+L valintoja huomaten ettei niillä ole vaikutusta vikaan. Samalla kyllä muistin että niinhän olin jo aiemminkin kokeillut. Aiemmin olin myös kokeillut vaihtaa kaikki putket kanavien välillä, mutta vika ei siirtynyt.

Vastuksia varmasti löydät paikallisista radio-tv -huolloista. Putkivehkeissä oli tyypillisesti 0.5W vastuksia ja suurempia. Joudut ehkä juottamaan muutaman rinnakkain tehokeston saamiseksi (jalalliset tosin kestää tyypillisesti 0.25 ... 0.5W).

Mielestäni vianhaussa kannattaa verrata kanavia keskenään ja mitata jännitteitä vastaavista pisteistä. Hyvä lisävärkki entisinä aikoina oli "signal tracer", jolla "kuunneltiin" audiota eri pisteissä ja voitiin syöttää jopa signaalia niihin. Tässä malli:
http://www.epanorama.net/zen_schematics/Circuits/Testgear/sig_trace.html

Jos tietää mitä tekee, voi käyttää mitä tahansa vahvistinta signaalin jäljitykseen, kunhan vaan inputissa on pieni konkka tuon skeman mukaan.

Ihmettelen muuten vastusten hajoamista, itse en ole putkilaitteissa törmännyt kuin ns. selviin tapauksiin eli vastukset on kärähtäneet. Elkotkin yleensä pelaa, vaikka niiden kapasitanssi olisi tippunutkin. Elkot kärsii isoista vuotovirrasta pitkän säilytyksen jälkeen, mutta ne myös elyvät siitä.

No on tämä metkaa. Mittailin taas ja vastus on nyt kunnossa.

Ja jälleen uusi syy löytyi: pääteputkien kannat ovat huonona, välillä kontakti on, välillä ei. Osa pinneistä liikkuu irrallisen oloisina.

Kantojen kontaktit sisältyivätkin jku:n kehotuksiin tarkistettavista asioista (emaililla).

Mikä onni, että tulin pyytäneeksi uudet kannat putkitilaukseni yhteydessä! Putkien toimitus viivästyi pitkäksi ja liike kysyi miten he voisivat hyvittää. Liekö sitten maapallon pyörimisnopeuden muutoksesta johtuvaa (Thaimaan tsunami ja 0,2-0,3msek muutos), että tulin kysyneeksi neljä posliinikantaa pääteputkille. ???

Sepeteus sanoi:

Mielestäni vianhaussa kannattaa verrata kanavia keskenään ja mitata jännitteitä vastaavista pisteistä.

Napsauta laajentaaksesi...

Joo tietty näin olen toiminut. Ja pitää edelleen jatkaa etupuolen jännite-eron kanssa.

Sepeteus sanoi:

Ihmettelen muuten vastusten hajoamista, itse en ole putkilaitteissa törmännyt kuin ns. selviin tapauksiin eli vastukset on kärähtäneet. Elkotkin yleensä pelaa, vaikka niiden kapasitanssi olisi tippunutkin. Elkot kärsii isoista vuotovirrasta pitkän säilytyksen jälkeen, mutta ne myös elpyvät siitä.

Napsauta laajentaaksesi...

Hyvä sitä olikin ihmetellä, kun tästä kuitenkaan ole vielä löytynyt yhtään huonoksi mennyttä! Mutta toki sitten ainakin hiilimassatyypit kehittävät lisää resistanssia iän myötä.

Elkojen toipumisen huomasin muuten tässäkin aivan aluksi, kun koneen kotiin kannoin. (Tai ainakin se oli mahdollinen syy ja selitys) Aluksi putki tuli ylikuumaksi mutta myöhemmin se parani. Vaihdoin ne sitten kuitenkin. Minusta tuntuu ettei ne aina elvy ihan uutta vastaaviksi. Olen kapasitansseja mittailut yleismittarillani ja ne jotenkin huojuvat ja ovat kovin muuttuvia. Tai niitten tehonkesto on alentunut.

Herättelyssä lienee syytä käyttää aluksi hyvin pieniä virtoja. Sisään muodostuu silloin varmemmin kauttaaltaan ehjä uusi kalvo/pinnoite tms, en muista enää. Tällaista olen joskus lukenut. Yleismittarilla mittaaminen on varmaan aika hyvä aluksi, ja sitten jos mahdollista vähän suurempaa virtaa. Aluksi lyhyesti.

On tää hurjaa! Löytyy aina ihmeellisempiä asioita. Mittasin 6AN8 putkien jännitteet. Ne ovat juuri ennen päätettä.

pinni vasen / oikea (särkevä)

1 194 171
2 39 71 (pinni 6 sama)
3 49 75
4 22 22
5 22 22
7 15 50
8 0 0
9 0 0


Sitten aloin tutkia mihin noista johtaa puolin ja toisin. Langoitus on niin epäsymmetrinen kanavien välillä ettei se ole kovin helppoa, mutta löytyi jymy-yllätys: Pinnistä 1 menee signaali 0,3 konkan kautta pääteputkelle, mutta vasemmassa kanavassa se kulki kahden vastuksen kautta ja oikeassa yhden. Langoituspiirroksen mukaan pitää mennä vain yhden vastuksen kautta.

Säröisen kanavan konkka on juotettu väärään solmuun! Siitä on jo yli kaksi vuotta kun nämä konkat vaihdoin. Epäilen suuresti, että olisin tehnyt kuitenkaan siinä virhettä, vaan laitoin ne siten kuin vanhatkin oli. Etsin nyt vielä kuvan varmistaakseni asian.

(Voi olla ettei putkenkannoissa olekaan vikaa, vaan minulla oli patteri vähissä mittarissa ja se ei aina 'syty' ja myös näyttää silloin väärinkin. Pinnit taitaa olla rakenteeltaan sellaisia irtonaisesti heiluvia?)

edit. Kuvat paljastavat minun juottaneen väärin! Mitäpä sitä ei uskoisi, jos ei omia kuvia. Liiitteet

edit2 Loppujen lopuksi eihän se konkka johda pääteputkelle lainkaan! Katsoin vielä senkin väärin. Se johtaa nyt 0.56 konkalle eli presence piiriin, josta eilen oli puhetta.

Ensiki noista putkien kannoista.
Ne pinit,jotka oat kiini putkesa tulee olla tiukasi lasissa kiinni.
Jos ne heiluvat, liene eputki sökö. Silloin putkeen pääsee ilnmma eikä sen pitäsi toimia lainkan!
Mutta ne putkein chassiksessa sijaitsevat kannat on eri juttu.
Niissä kontaktihylsyt ovat yleensä kiinnitetty joustavasti, että ne hakeutuvat oikeaan kohtaan, eivätkä aiheuta jännityksiä putken lasiin.

Sitten noista jännitteistä.
Myös vastaava hila ( No 2) on korkeammassa potentiaalissa, joka aikaansa aputken paremman johtavuuden.
Näytää että balassipotikata ei tule jänitettä ( potikka nollilla?), koska 6AN8:n pentodi ei johda lainkaan.

Muta schemasa nuo puoliskot vaikuttavat kummallisesti erilaisilta!!??

Scheman yläpuolisesa kytkennässä on suojahilalta 600k vastusa ja siitä 20u eloko maihin.
Alapuolisessa sitä ei ole!!??
Muutenkin nuo kanavat vaikutavat tuosa kohdin kummallisen erilaisilta. Lienee jokin piirrosvirhe??!!??!!

Mitä tule etuohon pinni 1:sta lähtevään 0,3u konkkaan: sen tulee mennä 1 k vastukesn kautta pääteputken hilalle.
Siihen 0,3 u ja 1k väliin tulee se biasointijännite 200k vastuken kautta. Se vastus voi olla pienitehoinen, 0,5 W riittää hyvin.
Scheman mukaan bias-jännite tulee olla -19V. Siis siinä pisteessä X kuten myös putkien 7591 hilalla (pinni No 6).
Bias jännittellä ajetaan pääteputkien virta johonkin tasapainotilaan, jonka molemmin puolin singaali sitten virtaa heiluttelee.
Siis signaali tulee sen 0,3u konkan ja 1 k ohmin vastuksen kautta.

Se takasinkytkentä ei ainakaan scheman mukaan tule ollenkaan tähän pisteseen, vaan sinne balassipotikan jälkeiselle 6AN8:n pentodille.

Siis tuo vahvistimen chassiksen alapuoli - onko tuo kytkentäviidakko ihan oikeasti tehtaan jäljiltä vai onko edellinen omistaja hieman modannut tai peräti rakentanut koko laitteen itse ;-)

Onhan siellä sentään joku piirilevykin - onko se stereodekooderi?

Tuollaisia neolivat silloin 60-luvulla.
Juotosrima oli poikaa ja työ oli halpaa. Vielä silloin Japanissa.
Alla Pioneerini alapuolelta.

Muta schemassa nuo puoliskot vaikuttavat kummallisesti erilaisilta!!??

Scheman yläpuolisessa kytkennässä on suojahilalta 600k vastus ja siitä 20u elko maihin.
Alapuolisessa sitä ei ole!!??
Muutenkin nuo kanavat vaikuttavat tuossa kohdin kummallisen erilaisilta. Lienee jokin piirrosvirhe??!!

Napsauta laajentaaksesi...

??!!¨
'
Eipä siinä olekkaan mitään virhettä.
Scheman kopiossani vain kytkentäpiste oli niin pieni, etten sitä huomannut!
Siis yläpuolisessa kanavassa 6AN8 pentodin anodilinjassa (180V) on kytkentäpiste siinä 20u/350V elkon kohdalla!
Kun sen piirtää, niin kanavat ovat identtiset. Tuo elko toimii molempien kanavaien anodijänitteen suodatuksessa.

Mittaappa vielä nuo samat jänitteet uudelleen ja kytke 6AN:n hila (pinni 8 ) sen balassipotikan yläpäähän!
Huomaa, että sen potikan eri kanavien yläpää (kuuma pää) on liukujen eri päissä!
Nääs kun balanssista säätää, pitää toisen kanavan mennä maata kohden (vaimenee), kun vastaavasti toinen menee kumaa päätä kohden (voimistuu).

Kun mittaat näin putken 8AN6 pinnien jännitteet molemista kanavista, voi jänniteiden eroista päätellä mistä vikaa tulisi hakea.

Aiemmin tekemäsi mittaus näyttää, että vasemman kanavan 6AN8.n pentodi johtaa enemmän kuin oikean kanavan, koska hila (pin 6) saa korkeamman jännitteen (71V kun toisessa on 39V) ).
Mittauksiesi mukaan molempien pentodien hilajännitteet (pinni 8 ) ovat 0V. Samoin katodijännittet ovat 0V (pinni 9).
Sen mukaan pentodilel ei tule ohjausta eikä se johda virtaa (katodijännite =0V ).
Jos tämä on totta, on jomman kumman pentodin anodivastus (150k) viallinen, joka aiheuttaa kanavien eron!

Onhan siellä sentään joku piirilevykin - onko se stereodekooderi?

Napsauta laajentaaksesi...

Taitaa olla tuo kahden transitorin esivahvistin (äänirasialle).

Kirjoitin edellä osin väärin, kun meni oikea ja vasen kanava sekaisin. Tuossahan nimittäin on väärin päin kanavien asettelu ja oikealla olevat komponentit ovat vasenta kanavaa.

Vasen kanava oli siis oikein kytketty ja oikeasta juotin uudestaan konkan. Lisäksi sanoin että se olisi ollut niin että se johti presenceen, mutta en minä tiedä. Ehkä osin sinne ja osin muualle. No nyt se on joka tapauksessa oikein. Näin kummassakin: "Siis signaali tulee sen 0,3u konkan ja 1 k ohmin vastuksen kautta." Vastuksen mittasin 0,9k.

Juottamisen jälkeen särö siirtyi vasempaan kanavaan. Bongasin konkan, jonka olin polttanut kyljestä puhki. Laitoin sen 0.22 Audyn tilalle venäläisen pion. Tai taitaa olla neuvostotuote, mutta kuitenkin arvoiltaan sopiva 0,22/500. Tämä konkka on 6AN8 7-pinnissä vasemmalla.

Huomaan nyt että tein virheen myös kirjaamisessa, mutta tässä uudet jännitteet 6AN8. Voihan noista päätellä mikä on mikäkin:

vasen oikea
42 48
187 196
22 22
22 22
18 24 (pinni 7)

Kuuntelu, mittailua

Tovin päästä:
41 40
193 198
22 22
22 22
17 23 (7)


Kuuntelua, mittailua. Pääteputkien jännitteet olivat oikein hyvät. Bias muuten 21V, kuten tälle koneelle myös neuvotaan.

12AX7 / ECC83

pinni vasen oikea
1 115 113
2 0 0
3 0 0
4 22 22
5 22 22
6 94 95
7 0 0
8 1 1
9 22 22


B6A6 / EF93
5 131 132
6 130 132
muut 0

Siitä tuli jonkin verran parempi, mutta ei se kestä tehoa vieläkään paljoa. Oikea kanava alkaa säröytymään aiemmin kuin vasen. Putkien kannat taitavat olla kunnossa - tosin yksi on kumman löysä kun siihen työntää putken. Mittarini oikkuili aiemmin. Sen verran mukavasti laite toimi, että lopulta päätin laittaa alakannen välillä takaisin. Olin tietysti päiväkin enemmän kuin täynnä jo. Balanssisäätimessä on vikaa, hyvin monenlaista vikaa. Se tekee omat temppunsa riippuen asennosta. Sinne tulevilla johdoilla on toki myös pieni jännite-ero.

Joo kansi kiinni ja vahvin jaloilleen, ja kuuntelua. Vaihdoin CD:n FLACiin, sitten radioon. Oikea kanava on hiljaisempi (kaikilla lähteillä) ja siksi vaihdoin kaiuttimien paikkaa keskenään, jottei niissä ole eroa. Kyllä, niin se on, vaikka laitan balanssin kokonaan oikealle ja sitten kokonaan vasemmalle, toinen kanava on todella hiljaisempi.

Meinasin lähteä kirjoittamaan tätä päivän raporttia, kun hävisi vasen kanava melkein kokonaan. Katsoin että sen puolen pääteputket loistavat kirkkaan siniviolettia valoa keskelle lasia puolin ja toisin. Siis normaalin punahehkun lisäksi. Bongasin muuten tämä jo aiemmin päivällä, mittaillessani, mutta olin niin mittailun touhussa etten sitä siinä kohtaa tutkinut, kunhan ihmettelin outoa loistetta. Se katosi itsestään. Silloin ei musiikki soinut.

En tietenkään tehnyt muuta kuin sammutin välittömästi, kun kerran oudoin valoin hiljeni. Juuri kun olin pitkään mittaillut ja todennut arvot hyviksi. Mistä mahtaa olla kyse?

Kävin nyt kirjoitettuani vielä kokeilemassa ja kyllähän se soi. Mutta oikean kanavan toinen putki hohtaa sitä siniviolettia ja se kuuluu aika hiljaa ja säröytyy enemmän kuin tuossa välillä. Kun kääntelen balanssia pilkahtaa sinistä kaikista putkista.

jku sanoi:

Huomaa, että sen potikan eri kanavien yläpää (kuuma pää) on liukujen eri päissä!
Nääs kun balanssista säätää, pitää toisen kanavan mennä maata kohden (vaimenee), kun vastaavasti toinen menee kumaa päätä kohden (voimistuu).

Napsauta laajentaaksesi...

Joo kyllä on huomattu! Minullahan oli tulevat johdot eilen irti siitä ja aamulla juotin ne takaisin. Mutta kyllä potikka toimii mielestäni niin, että balassissa pitää tulla täydet kumpaankin ja kääntäminen ainoastaan vaimentaa toista. Eikös vain? En muunlaisia ole koskaan tavannut, eikä tämäkään siitä periaatteesta poikkea. Tässä on vain monta vikaa, se on löystynyt liitoksistaan ja rohisee huolimatta kontaktispraystä - parani kyllä melko paljon siitä muttei tullut hyväksi. Lisäksi se vaimentaa toista kanavaa, luullakseni, vaikkakin tulevissa jännitteissä on hieman eroa, mutta se näyttää eri asialta. Tuo kannatanee tässä vaiheessa ohittaa.

Kävin ottamassa kuvan. Lopuksi otin kiinni sinisestä putkesta ja liikutin sitä vähän. Kuului pieni rasahdus (radio oli päällä) ja toinenkin putki alkoi hohtaa sinistä ja jäi hohtamaan.

Voi olla että putken kannat ovatkin huonona ja oudot vaihtelevat mittaustulokset sieltä eivät olleetkaan mittarin syytä. Välillä sieltä nimittäin näytti katoavan se -21V. Epäilin myös kovasti vastusta kun siitä tuli myös outoja arvoja ja se -21V ei tullut sen läpi silloin eli vastus katkaisi kokonaan sähkönkulun. Kuitenkin myöhemmin taas sain siitä vastuksestakin oikeat resistanssiarvot mitattua, mutta sehän oli silloin taas levännyt virta pois päältä...

Tuo sininen valo ei ole oikein tervettä!
Anodit saatavat ylikuumentua.

En minä osaa päätellä noista jänitteistä mistä pinnistä tai putkesta ne on.
Kannattaa kekittyä nyt siihen pääteateeseen ja sitä edeltävin putkiin.
siis balanssipotikan jälkeiseen osaan.

Tuossa päätaseteessa on nyt jotain vialla, kun anodivirrat on liian suuret (sininen hehku).
Jos se biasointijännite ei pääse kannalta putkelle, johtaa se koko ajan täysillä.

Joo sieltähän päivällä totesin aina välillä katoavan yhdeltä putkelta biasvirran. Pitää vaihtaa ne kannat varmuuden vuoksi ja katsoa sitten miten toimii. Olen mitannut että biaspotikoilta tulee kyllä aivan oikein ja aina sitä, mutta välillä se näytti katkeavan viimeiseen vastukseen. ???

Tässä on ennen juottamista. Ei noista uusista puutu kuin yksi rivi.

K J Manner sanoi:

Mittasin 6AN8 putkien jännitteet.

pinni vasen / oikea (särkevä)

1 194 171
2 39 71 (pinni 6 sama)
3 49 75
4 22 22
5 22 22
7 15 50
8 0 0
9 0 0

Napsauta laajentaaksesi...

Ja uudet:


vasen oikea
42 48
187 196
22 22
22 22
18 24 (pinni 7)

Kuuntelu, mittailua

Tovin päästä:
41 40
193 198
22 22
22 22
17 23 (7)


41 40 on pinni 3. Mutta mistä lähteä etsimään syytä seiskan erolle? Vai juontuuko se suoraan ykkösen erosta?


Niin muuten, balanssi vaikuttaa kolmosen jännitteeseen . Jännite liikkuu siinä 39-70V välillä. Kuitenkin kanavien välillä on ero siinä, kuinka korkealle sen saa säädettyä ja tämän luulen johtuvan itse balanssipotikasta. Se täytyy hylätä tässä vaiheessa sotkemasta kuvioita.

Mittasin 6AN8 putkien jännitteet.

pinni vasen / oikea (särkevä)

1 194 171
2 39 71 (pinni 6 sama)
3 49 75
4 22 22
5 22 22
7 15 50
8 0 0
9 0 0

Napsauta laajentaaksesi...

Tuo pin 7 on suojahila, eikä vaikuta oleellisesti putken virtaan!

Näiden mittauksien perusteella huomio kiinittyy siihen, että 6AN8 putkien pentodien anodijänitteet oikkeavat toisistaan, vaikka hilajännite on nolla!!!
Lisäksi katodijännitteet ovat nolla, vaikka virtaa pitäsi kulkea anodjännitteiden mukaan!!
Nuo jänitearvot eivät ole oikein loogisia!
Keskity mittamaan nyt pääosin anodien (1 ja 5), katodien (3 ja 9) ja ohjaushilan (2 ja 8) jännitteitä. Unohda suojahila toistaiseksi.

Nuo jälkimmäiset mittaukest näyttävät ihan hyviltä.
Mutta siinä ei kai ole ohjaushilan jännitteitä ollenkaan?

Sitten perusopintoja tuosta biasista.
Putken ohjaushilalle tuodaan biasjännite, jolla ohjataan putken läpi kulkemaan biasvirta!.
Huomaa ettei putken ohjaushilalle mene virta lainkaan (käytännnössä näin voi sanoa)!
Siis putki on jänniteohjattu.

Siisjos tuo biasjännite (-22V) tulee hilalle saakka, kulkee putken läpi (anodi-katodi) jokin virta (biavirta).
Jos tuo biasjännite ei pääsekän hilalle saakka ( katkos pukten kannassa), nousee putken virta liian suureksi. Siitä voi johtua tuo sininen väri.
Tämä voi aiheutta putken anodin ylikuumenemisen!

Meni eilen viimeiset mittaukset lörinäksi väsymyksen takia. Eihän noista tiedä oikeasti mikä on mikä. Voi olla että tuo 41 40 olikin 2 ja 6 (eli ohjaushila?). Paperiin olin merkinnyt näin:

1
2 6 41 40
3 193 198
4 22 22
5 22 22
7 17 23

Eihän tuosta ota selvää, kun alunperin oli ykkösessä suurimmat jännitteet.

Minulta myös puuttuu teoria kokonaan. En tunne putken osiakaan. Asiaa sekoittaa vielä erilaiset kannat, pääteputkissa on eri lailla. Ja vielä erilaiset kytkennät, kun pentodi-putki voidaan kytkeä triodiksi. Enkä noistakaan tiedä kuin nimet. :-\ Mutta pitää etsiä aluksi niitä vanhoja suomenkielisiä opuksia joita mainitsit.

Nytkin vain ihmettelen miksi noissa oli ihmeteltävää. Ainakin kaikki maat näyttivät nollaa - tällaisen mullistavan huomion tein 8). Voiko putket olla loppu niin että säröä syntyy? Parillisissa putkissa ei liene kuitenkaan sitä vikaa, koska kokeilin myös vaihtaa niiden paikkaa ja särö ei vaihtanut kanavaa.

En nyt pääse koneen kimppuun, mutta täytyy katsella eteenpäin. Mitähän tulee tehtyä seuraavaksi, mikä olisi tärkeää ja oleellista järjestyksessä. Ehkä balanssin ohittaminen, ja pääteputkien kantojen vaihto. Sitten jos vielä temppuilee samoin, vastusten uusiminen. Tai ehkä aivan ensiksi muutama uusi vastus - jos se piru on siinä.

Pääteputket lienevät kunnossa - eihän ne toki kauaa sinisinä olleet. Tai no, aiemmin päivällä , kun kone oli kyljellään pöydällä ja olin pitkään takapuolella, en oikeasti tiedä. Pääteputkia on tuplasti, nyt on olleet nämä uudet JJ:t.

mmetsala sanoi:

Katodi on pinnissä nro 5. Sun pitää mitata katodin ja maan välillä kulkeva virta. Joko irroitat kokonaan pinnin 5 ja kytket virtamittarin sen ja maan väliin ---> mittaat virran. Tai asennat pienen, esim. 10 ohmin, vastuksen katodin ja maan välille ja mittaat sen yli olevan jännitepudotuksen. Jälkimmäisessä tapauksessa Ohmin laki (I=U/R) kertoo katodivirran, kun tiedät jännitteen ja vastuksen.

Napsauta laajentaaksesi...

Siis että kaikki johtimet irti katodi-pinnistä tai vaihtoehtoisesti viedään se maihin vastuksen kautta. ???

K J Manner sanoi:

Näyttäisi tosiaan olevan katodi eri pinneissä näissä putkissa. 6 ja 3.
http://www.radiomuseum.org/tubes/tube_7591.html
http://www.radiomuseum.org/tubes/tube_6an8.html

Napsauta laajentaaksesi...

jku sanoi:

Lisäksi katodijännitteet ovat nolla, vaikka virtaa pitäsi kulkea anodjännitteiden mukaan!!
Nuo jänitearvot eivät ole oikein loogisia!

Napsauta laajentaaksesi...

Niin siis, käsitin ettei katodijännitettä voi mitata mittarilla suoraan. Tämä kai tuo loogisuutta mittaustuloksiini. Varmaankin olisi aika alkaa niitä myös mittaamaan.


Mutta täytyy sanoa, että eilinen pitkä päivä vahvistimen parissa oli kyllä jännittävä ja innostava. Sehän loi ihan oman draamansa, kun erilaisia vikoja ja mahdollisia syitä ilmaantui, ja jossain vaiheessa oli vahvaa toivetta siitä että nyt tulee kuntoon. Loppunäytöksessä Sansui yllätti ja väläytti neonvalot päälle kuin kertoen että tulee vielä monta jaksoa! Huomiota vaatii hän paljon tätä enemmän.

Uuden vahvistimen rakentaminen olisi kyllä helppo ja selkeä harrastus. En tosin tarkoita näin monimutkaista värkkiä.

jjahifi sanoi:

Mutta sitten tämän viestin varsinaiseen asiaan. Olisitko halukas kirjoittelemaan projektista jutun (niitä artikkeleita... ) ja mahdollisesti jopa esittelemään käyttöönottoprojektiasi kevättalvella järjestettävässä yhdistyksen DIY-tapahtumassa?

Napsauta laajentaaksesi...

Kyllä! Kenties jo 2012!

jjahifi sanoi:

Japanilaisen klassikkovahvistimen uudistaminen edellyttää suurta mielentyyneyttä. 8)

Napsauta laajentaaksesi...

Tässä pitää nähdä ongelmat ystävänä ja koko jutun suolana. On minulla kuitenkin mielessä, että sitten kun saan tämän toimintaan, se tulee myyntiin. Ehkä nyt tässä vaiheessa ei löydy vielä kiinnostusta, kun pitäisi omat saada takaisin. YV tai sähköposti, jos kuitenkin kiinnostaa.

Olen nähnyt kaupallisissakin vehkeissä tuota sinistä hehkua putkissa, eli pitäisin suht normaalina.
Edellisessä Köykkä vastavaiheprojektissakin Electro Harmonicsin putket hehkuivat reilusti sinisenä. Kytkis oli täysin Hifi-lehden esittämän ohjeen mukainen.
Jonkinlaista otsoni-hehkua, vai mitä tuo sininen oli. En pitäisi niin vaarallisena.

Moron.
Uusi päivä uudet kujeet.
Lisää noita perusopintoja.

Niin siis, käsitin ettei katodijännitettä voi mitata mittarilla suoraan. Tämä kai tuo loogisuutta mittaustuloksiini. Varmaankin olisi aika alkaa niitä myös mittaamaan.

Napsauta laajentaaksesi...

Kyllä jännitteitä voi mitata mistä vaan johtoja irrottelematta!
Virran mittaus vaatii piirin katkaisun ja mittarin kytkemisen sinne väliin.

Jos piirissä on tai siihen kytketään vastus, niin siitä voi jännitehäviön kautta laskea virran (tuolla mainittu ohmin laki).

Nuo termit tuntuvat selvemmiltä, kun vertaat jännitettä vesiputkiston paineeseen!
Ja virtaa taas vesivirtaukseen!


Siis veden paine saa veden virtaamaan = jännite saa virran kulkemaan!
Hana taas on sama kuin sähkökytkin.
Sillä päästetään virta kulkeman, jos on painetta!
Kytkimellä saadan virta kulkemaan jos on jännitettä

Siten vielä noiden vastuksien mittaamisesta:
mitauksen aikana ainakin vastuksen toinen pää tulee irroittaa virtapiiristä.
Muuten mittarin virta kiertelee muidenkin vastuksien kautta ja näyttämä on mitä sattuu.
Joissain konkissa sattaa olla vielä varausta ja siten mittari voi näyttää eri mitauksilla erilaisia arvoja.

Olen nähnyt kaupallisissakin vehkeissä tuota sinistä hehkua putkissa, eli pitäisin suht normaalina.
Edellisessä Köykkä vastavaiheprojektissakin Electro Harmonicsin putket hehkuivat reilusti sinisenä. Kytkis oli täysin Hifi-lehden esittämän ohjeen mukainen.
Jonkinlaista otsoni-hehkua, vai mitä tuo sininen oli. En pitäisi niin vaarallisena.

Napsauta laajentaaksesi...

Lueskelin illalla Tapio Köykän vanhoja juttuja putkista.
Hän mainitsee, että ylivirralla anodi hehkuu punaisena. Joka on vaarallista putkelle
Kun taas putki antaa sinistä valoa, jos putki on stand by tilassa.
Tarkoittanee, että anodijännite on alennettu tai kokonaan pois kytketty?

Joten ehkä tuota ei kannata tosiaankaan säikähtää.

Liikuttelin putkia kannoissaan. Kokeilin laittaa taas virran päälle. Yksi putki hehkui sinistä edelleen. Sammutin.

Avasin alakannen. Mittasin vastuksia. Vaihdoin patterin mittariin uudestaan, koska eilen vaihtamani ei ollut uusi. Nyt on uusi ja vastuksia voi nyt mitata paremmin. Huonommalla patterilla se oli tosi tarkka mittausalueesta mikä piti valita, mutta nyt se antaa kahdella vierekkäiselläkin alueella oikeat tulokset.

Jännitteiden mittaaminen onnistuu hyvin heikollakin paristolla.

Vaikka vastassa on kokenut tekijä, en todellakaan vielä usko mitä väitettiin vastusten mittamisesta. Se on vastoin omia havaintojani, ja myös vastoin maalaisjärkeä. Vastusten mittaamisen vuoksi ei tarvitse irrottaa toista päätä. Kondensaattorien suhteen näin pääsääntöisesti sen sijaan on. (Tosin paikoin sekin näyttää toimivan irrottamatta, mutta koskaan ei voi olla varma silloin mittauksesta. Yleisintä on se että mittari ei pysähdy, vaan jää vaeltelemaan näytössään.)

Siis että mihin ja miten se mittarin pariston voimalla syntyvä virtapiiri siitä mittarin piikeistä ohi hujahtaa? Tämä oli tosiaan uutta. Oletko todennut ilmiön itse? Että olisit saanut eri lukemat irrottaen?

Sitä tuossa aiemmin kyselin, voiko virrat olla päällä, kun vastuksia mittaa. Kysymys ei ole kovin oleellinen, koska voinhan sitä vertailla ja kokeilla, ja varsinkin kun ei ole mitään vaivaa sammuttaa virrat vastusten mittaamisen ajaksi.

Nyt toimivalla mittarilla päätteen yhteydessä olevat vastukset ovat erittäin täsmällisissä arvoissaan. Ja ehkä on kaukaa haettua epäillä niiden olevan sillä lailla rikki, että virrat päällä ja lämmetessään ne muuttuisivat oleellisesti. Tämän mittauksen perusteella en aio vaihtaa vastuksia.

Putken kannat ne huonona täytyy olla... vai onkohan sittenkään. Mystinen oli se ajoittain toistunut havaintoni, että bias-jännite tuli viimeiseen vastukseen muttei pinnille asti. Siis se jäi viimeisen vastuksen (1k) toiselle puolelle! ???

Totesinhan välillä biaksen katoavan pinnistä mitaten, vaikka se tuli Mukava kuulla ettei sinihehku olekaan välttämättä haitallista putkelle.

Jatkan illalla, ainakin vähän.