Vintage: Sansui 1000A:n käyttöönotto

K J Manner,

Valitettavasti laskeminen ja simulointi ei ole huumoria, vaan tuon laitteen todelliseen toimintpisteeseen asettamista. Ei ylitsepääsemätöntä, vaan todellista käytäntöä.

Puhtaana käytäntönä voin lohduttaa, että nuo putket ja sen oheiskompotentit eivät ole yhtä herkkiä ympäristölleen kuin nykyiset puolijohteet. Mutta edellinen ei tarkoita kuitenkaan sitä, etteikö tyhjiöputkiakin tarvitsi asettaa teittyyn suurpiirteiseen toimintapisteeseen ja etteikö niiden virtalähteen tarvitsisi olla kunnossa. Pelkkä pääteastehan ainoastaan moduloi sen virtalähdettä ja sen perusteella voit jo tehdä tiettyjä johtopäätöksiä. Jätän virittimen, sekä sen toimintaa tuntevien alaa paremmin tuntevien asiantuntijoiden käsiin. Edellinenkin oli vain alaa hieman tuntevan käsitystä erilaisten asioiden vaikutusta lopputulokseen.

Torvelohörhelö
 
jjahifi sanoi:
Pöh. Ei sitä kukaan liene sanonut. Enintään sitä, että ei kuntoon pistäminen ehkä olekkaan helppoa... :D Hieno laite joka tapauksessa. Tuon ikäisen laitteen saa *varmasti* kuntoon. Ei IC-piirejä ja käytetty yleensä hyvin suoraviivaisia konstruktioita. Nuo on itse asiassa loistavia vehkeitä, tuolloin monissa vehkeissä olivat osat sellaisia, että edes moni nykyinen kovan tason valmistaja ei moisia raaski käyttää...

Joo. Tässä rupeaa kummasti kun hitusenkin tuntee jo laitetta, pohtimaan erilaisien oireitten syitä. Aux ja viritin toimii hyvin, joten kohinan syynä on kai jotakin muuta mitä ne eivät käytä.

Lakkasi se biasin kohoaminen noin viidessä tunnissa. Viilenevällä ilmalla lienee osuutta asiaan. Tässä näyttää erittäin järkeenkäypältä, että vanhentunut lämmin konkka toimii eri lailla kuin kylmä.
 
Lyytit ovat liene käyttöikänsä loppupäässä. Virtalähteen suodatinkonkka on yksi ensimmäisiä vaihtokohteita. Oli myös höyryradioaikakautena. Signaalitiellä ei liene vaikeuksia korvata lyyttejä polkoilla, tms. Kohina saattaa johtua jonkin toimintapistevastuksen/konkan viasta? Jos on käytetty ns. massavastuksia, niin niissä saattaa vanhemmiten olla vikoja.
 
Nyt olisi akuutti pulma ratkaistava että mikä kehitysversio tämä yksilö mahtaisi olla. Löysin hyvältä vaikuttavan manuaalitarjoajan - kaikkien kerrotaan olevan skannattu alkuperäisistä ja tilattu materiaali lähetetään cd-rompulla. Tarjolla on kolmas ja kuudes versio 1000A:sta. Täytyy varmaan kysellä muistakin foorumeista tämän tiedon perään, mutta ehkä täälläkin voisi tärpätä. Sarjanumero on paperipalassa, joka on kuoreen liimattu ja paperista on vain palanen jäljellä ja kaksi ensimmäistä numeroa luettavissa. Kolmas numero on pyöreä ylhäältä. Serial number 17*

http://www.obsincst.com/servlet/Categories?category=Sansui+Manuals:Receivers (Erittäin outoa tietoa tuo tarjoaa. Että kuudennessa olisi enää yksi bias potikka. Ja kolmannen kohdalla puhutaan neljännestä (!?).)

Esimerkki skannauksista.
http://www.obsinc.us/images/Free_Samples/News_TIM_F_1.jpg
( http://www.obsinc.us/Dep_VOVS_Literatures.htm )

AudioKarmassa näkyy olevan oikein erillinen Exclusively Sansui osio. Täytyypä tutkia ennen kuin hutkii. Tuli rekisteröidyttyäkin. http://www.audiokarma.org/forums/index.php?
 
??? :p :-X :-\ >:D

Mua on vedetty TAAS höplästä. Tai sitten tuo kone vain tykkää minusta! Biasit ovat 0,1:n tarkkuudella siinä, mihin ne säädin. Vain käynnistäessä tänään ne olivat vielä vähän kohonneet. Konkat korjaavat itsensä käytössä! :D

Vai että viallinen korjaamista vailla oleva laite! Kytkin levysoittimen ja kiitos maailman suuri henki, hurinat katosivat. Ilmestyy kyllä kun RCA:t irrottaa! Tämähän alkaa näyttää täydellisessä toimintakunnossa olevalta.

Painoa 21 kiloa. Virtaa haukkaa 134 Wattia seinästä halvan kulutusmittarin mukaan. Jos vääntää volumea, se nousee ollen jo naapurien kannalta arveluttavassa äänenpaineeseessa Imageillani ennen 140:tä Wattia.
 
K J Manner sanoi:
??? :p :-X :-\ >:D

Mua on vedetty TAAS höplästä. Tai sitten tuo kone vain tykkää minusta! Biasit ovat 0,1:n tarkkuudella siinä, mihin ne säädin. Vain käynnistäessä tänään ne olivat vielä vähän kohonneet. Konkat korjaavat itsensä käytössä! :D

Vai että viallinen korjaamista vailla oleva laite! Kytkin levysoittimen ja kiitos maailman suuri henki, hurinat katosivat. Ilmestyy kyllä kun RCA:t irrottaa! Tämähän alkaa näyttää täydellisessä toimintakunnossa olevalta.

Painoa 21 kiloa. Virtaa haukkaa 134 Wattia seinästä halvan kulutusmittarin mukaan. Jos vääntää volumea, se nousee ollen jo naapurien kannalta arveluttavassa äänenpaineeseessa Imageillani ennen 140:tä Wattia.

Onnittelut. Suosittelen kyllä joka tapauksessa sen huoltomanuskan hankintaa. Vastaisuuden varalle... :D

t. jjahifi
 
Kiitos! Toki huoltomanuaali pitää olla.

Käytännössä tavallisilla parhailla voimakkuuksilla tuo kulutusmittari pysyy siinä lukemassa, minkä se näyttää ilmankin musiiikkia. Eikös tämä tarkoita A-luokan toimintaa tässä tilanteessa? edit. Kaiuttimien herkkyys on muistaakseni 87db. Ja näyttää äänitteestä riippuvaista olevan tuo juttu: kyllä seinävirran otto helposti nousee muutamalla watilla. Mutta ääni on hieno! :) On se kyllä hieno Luxmanin trankussakin. (Kyselyja ja tarjouksia otetaan vastaan.) Pitää ottaa vertailu jossain vaiheessa. Mutta nyt helpottuneena toisiin aiheisiin, on jäänyt aika lailla muita juttuja rästiin tässä huumassa.

Mistähän johtuu että kauneimmat laitteet ovat myös parhaimpia ääneltään? (ret.)
 
Ja vaikka laite toimiikin nyt, niin mikään ei takaa että se toimii vanhoilla komponenteilla vielä ensi viikollakin. Ja kun jotain hajoaa niin hyvällä tuurilla se on vain putki - huonolla menee myös muuntaja. Joten kriittisimmät konkat kannattaa ehdottomasti vaihtaa mitä pikimmiten.
 
Kyllähän putkien bias hieman aina tuntuu ajelehtivan ainakin sen ensimmäisen puoli tuntia. Itse mittaan esim. pännäreistä pääteputkien tasapainon vasta kun päätteet ovat ruplatelleet rauhassa vartin verran päällä. Muuten säätämisestä ei tule mitään. Tuo ajelehtiminenhan on tietääkseni suurinta juuri putken elämänkaaren alku- ja loppuvaiheilla.

JJ:n putket ovat pääosin hyviä. Olihan joku JJ:n 300B jossain vertailussa jopa voittanut WE:n vastaavan, alkuperäisten speksien mukaan tehdyn uustuotantoversionkin! Ja alle kolmanneksella alkuperäisen WE:n hinnasta. En tosta 7591:stä tiedä, mutta ainakin JJ:n KT77 on loistokamaa.

Konkat kannattanee silti vaihtaa, ja ehkäpä etusputketkin. Kytkentäkonkka kun blokkaa sen DC-jännitteen (tiesit varmaan) normaalisti, niin sen kuolema aiheuttaa positiivisen jännitteen putken hilalle, josta rööri ei taas tykkää alkuunsakaan. Tuo punainen hehku näytti hälyttävästi siltä, että anodivirta oli aivan pirusti liian suuri. Jos anodi, eli se uloimmainen musta osa rööristä, hehkuu punaisena, käy putki liian kuumana. Mahdollisesti, muuten, tämä on saattanut aiheuttaa siinä päätemuuntajassa saturoitumisen, jos ylivirtaa on mennyt liian pitkään, jolloin senkin kuumeneminen tulisi ehkä selitetyksi. Enemmän näiden kanssa pelanneet selventäköön mietteitäni. Kun tietävätkin paremmin.
 
mkutvonen sanoi:
Mahdollisesti, muuten, tämä on saattanut aiheuttaa siinä päätemuuntajassa saturoitumisen, jos ylivirtaa on mennyt liian pitkään, jolloin senkin kuumeneminen tulisi ehkä selitetyksi.

Tuo vain on aina lämpimämpi kuin toinen. Ei se ollut tulikuuma silloinkaan kun putken liiallisen hehkumisen huomasin. Toista sanoisin mieluummin kumman kylmäksi. Ne ovat erilaisia keskenään merkinnöiltäänkin.

Huomasin kummallisuuden: presence- kytkin päällä ollessaan tuo´matalampiin taajuuksiin lisää puhtia. En osaa sanoa onko kytkimen toiminta (asento) nurinperin, vai mistä on kysymys. Mutta kivasti se toimii, kun voi valita äänitteeseen sopivamman.
 
K J Manner sanoi:
http://www.obsincst.com/servlet/Categories?category=Sansui+Manuals:Receivers (Erittäin outoa tietoa tuo tarjoaa. Että kuudennessa olisi enää yksi bias potikka. Ja kolmannen kohdalla puhutaan neljännestä (!?).)

Täytyypä tähän vielä liittää email jonka tänään sain, kun muuten tuo sanomani näyttää jokseenkin oudolta.

Hello Kimmon,
Thank you for pointing out the discrepancy. We have fixed the mistakes.
Sincerely,
Isao Asakura

-----Original Message-----
From: Kimmo Manner [mailto:kimmo.manner@suomi24.fi]
Sent: Wednesday, June 13, 2007 3:47 PM
To: support@obsinc.us
Subject: Sansui 1000A manuals

Hello!

Do you have service manual for latest (I think so) with four bias pot,
each for every out put tubes? Is there disinformation with sixth
version: only one bias pot? Strange!

http://www.obsincst.com/servlet/Detail?no=186 "This is the sixth
version of 1000A with only one bias pot for all out put tubes."
http://www.obsincst.com/servlet/Detail?no=185 "This is the fourth
version of 1000A with one bias pot for each cannel."

Thank you for answer. Regards
Kimmo Manner
 
K J Manner sanoi:
Mutta nyt tein saman havainnon kuin äskenkin ja toinen muuntajista käy selvästi viileämpänä kuin toinen eikä tämä asia vaihtanut paikkaansa. Mihin se viittaa?

anttiruha sanoi:
Suureen lepovirtaan. Tarkista jännitetasot

Ja nyt vaikka jännitteet ovat kohdallaan, toinen muuntaja on viileämpi. Esitin asiaa nyt myös AudioKarman keskustelussa, alkaa tällä sivulla: http://www.audiokarma.org/forums/showthread.php?t=72426&page=6 "Crooner" wrote: Both transformers should be equally warm to the touch.
 
Sun pitäisi kyllä mitata suoraan katodilla kulkeva virta. Vaikka hilajännite onkin sama kaikilla putkilla niin se ei takaa että katodivirta on sama. Näiden kahden parametrin välinen tarkka suhde riippuu putki-yksilöstä.
 
Tää on tätä, kun perustietoa puuttuu. Mittaisin siis ampeereja ja mistä pinnistä? 7591:
7591.jpg


Sekavuuttani kuvastaa tämä:

Quote:
Originally Posted by crooner
As for the bias, a sure method to measure it is by adding 10 ohm cathode resistors for each 7591. You can then use a digital VOM to measure the voltage across said resistors. The readings are directly equivalent to the actual current drawn by each tube. Terry DeWick recommends -21 Volts for longer tube life.

(Tämä quote oli tosin vanha ja vastattu toiselle keskustelijalle.)

Minä: Why needs resistor to measure?

I was told that I must adjust bias to -19V. To measure bias was a pin number 6 (GRID). Cathode... I dont remember now what pin they are, but I got some other pins values:

Pin 1: 21V in every tube.
Pins 4 ja 8 (wire between): 394V in every tube
Pin 3: 438V in every tube

What can you seen with those voltages?
 
Katodi on pinnissä nro 5. Sun pitää mitata katodin ja maan välillä kulkeva virta. Joko irroitat kokonaan pinnin 5 ja kytket virtamittarin sen ja maan väliin ---> mittaat virran. Tai asennat pienen, esim. 10 ohmin, vastuksen katodin ja maan välille ja mittaat sen yli olevan jännitepudotuksen. Jälkimmäisessä tapauksessa Ohmin laki (I=U/R) kertoo katodivirran, kun tiedät jännitteen ja vastuksen.
 
Hienoa, kiitos. Nyt vielä mietityttää vastuksen tehonkeston tarve. Sain TV-korjaamosta pari 10 ohmista ja voisin laittaa ne tietysti rinnan, niin kesto varmaankin kaksinkertaistuisi. http://xs216.xs.to/xs216/07246/10ohmi.jpg Meinaan juottaa johtimen vastukseen, laittaa sen roikkumaan katodipinniin (eikä toista päätä kiinnitetä mihinkään) ja sitten laittaa koneen päälle. Pitää varmaan antaa lämmetä taas kunnolla ennen mittausta. Kaikki kun on uutta varmistan vielä: mittaanko yksinkertaisesti jännitteen ennen vastusta eli pinnistä ja toiseksi vastuksen takaa. Eli mittari siihen johdon ja maan välille vaan. Ja muuten sitä johto-vastus yhdistelmää ei kytketä kuin pinniin, siis ei toisesta päästä maahan.

Vastukset näyttävät olevan 10,5 ohmia mitaten.

http://www.kouluelektroniikka.fi/vastus.html
http://koti.mbnet.fi/~huhtama/ele/index.php?si=ml02.sis&pa=j

------------------------

Crooner wrote: I would not operate it further without recapping first.

When you finally have the unit up and running, you should be able to determine the bias current by measuring the voltage across said 10 ohm resistors. Adjust the bias pots for approx -21 volts for each 7591. If you are able to adjust bias on all 4 tubes, you are set.
http://www.audiokarma.org/forums/showthread.php?p=1203526#post1203526

Oletanko oikein, että vastuksen kautta pinnistä 5 vasta näkee todella lepovirran? Mahtaisiko tuo mennä jopa niin, että jos laite toimii oikein, tulokseksi tulee -21V kun hilassa (pinni 6) on samalla -19V minkä jo kertaalleen olen potikoista säätänyt?
 
Kyllä sun täytyy kytkeä se vastuksen toinen pää maahan. Ja muista että sun täytyy myös katkaista se olemassaoleva yhteys katodin ja maan välillä, muuten kaikki virta kulkee sitä kautta eikä sun vastuksen läpi.

Tehonkeston pitäisi olla enemmän kuin (oikea lepovirtahan oli noin 35 mA) P=I^2*R=(50 mA)^2*10 ohm = 0.025 W. Eli kyllä tuo vastus kelpaa.

Kannattaa ehkä myös tarkistaa, että onko joku jo aiemmin kytkenyt sinne katodin ja maan välille jonkun pienen vastuksen (biasointia varten). Eli mittaa resistanssi katodin ja maan välillä ja jos se on jotain muuta kuin nolla niin tutki asiaa.
 
Tarkista aluksi mittajohtojen oma resistanssi l. vastus. Näytön pitäisi alkaa nollalla,. Joskus saattaa olla tarpeellista putsata mittarin banaaniholkit vanupuikoilla ja jollain rasvattomalla puhdistussprylla. Puikoista vain pitää riipiä hieman vanua pois. Vastuksen jännitehäviön mittaat ao. vastuksen yli, ts. sen johtimista.
 
markus sanoi:
Kannattaa ehkä myös tarkistaa, että onko joku jo aiemmin kytkenyt sinne katodin ja maan välille jonkun pienen vastuksen (biasointia varten). Eli mittaa resistanssi katodin ja maan välillä ja jos se on jotain muuta kuin nolla niin tutki asiaa.

Sellaisten asentamisesta taidetaan neuvoa tässä. Kanavapareittain viitospinneiltä näyttäisi menevän johtimet maahan yhteen pisteeseen, putkien väliin, kuten skemaversiossa, joka minulla on paperilla. (Tuo versio on kuitenkin malliin, jossa on mm. yksi potikka kanavaa kohden biasin säätöä varten. Muunlaista en ole netistäkään löytänyt, enkä myöskään huoltomanuaalia versiooni.) Kuitenkin kummallisuus löytyi noitten yksinkertaisten maajohtojen lisäksi. Yhden 7591-putken viitospinniin tulee lisäksi 30kOhm vastus suoraan toisen 6AN8-putken kolmospinnistä.

Se kummastuttaa että jos oikein käsitin, voisi viitoset todella kytkeä kiinteästi vastuksen kautta maahan, kun ne alunperin ovat ilman vastusta. (Näitä kummallisuuksia tietenkin riittää tuntemattomalla alueella.) Tuon muutoksen saattaisin helpoiten tehdä irrottamalla vain sen maasta, jolloin kahden putken katodit kerralla ovat irti. Ettei siitä putken kannasta tarvitsekaan irrottaa. Ja siis juottaa vastuksen siihen väliin, yhden putkiparia kohden.

Mutta mikä kumma tuo 30kOhmin vastus voisi olla ja miten siihen nyt suhtautua. Samanlainen vastus näkyy myös toisen kanavan 6AN8 putken yhteydessä, mutta sen reitti on sekavan näköinen pääteasteelle päin eikä mielestäni kytkeydy mitenkään samalla tavoin katodiin.

Mitataanko resistanssia aina virrat pois päältä, vai voiko sitä mitata muutenkin?
 
K J Manner sanoi:
Sellaisten asentamisesta taidetaan neuvoa tässä. Kanavapareittain viitospinneiltä näyttäisi menevän johtimet maahan yhteen pisteeseen, putkien väliin, kuten skemaversiossa, joka minulla on paperilla. (Tuo versio on kuitenkin malliin, jossa on mm. yksi potikka kanavaa kohden biasin säätöä varten. Muunlaista en ole netistäkään löytänyt, enkä myöskään huoltomanuaalia versiooni.) Kuitenkin kummallisuus löytyi noitten yksinkertaisten maajohtojen lisäksi. Yhden 7591-putken viitospinniin tulee lisäksi 30kOhm vastus suoraan toisen 6AN8-putken kolmospinnistä.

Mutta mikä kumma tuo 30kOhmin vastus voisi olla ja miten siihen nyt suhtautua. Samanlainen vastus näkyy myös toisen kanavan 6AN8 putken yhteydessä, mutta sen reitti on sekavan näköinen pääteasteelle päin eikä mielestäni kytkeydy mitenkään samalla tavoin katodiin.

Ohoh. Itse tekisin moisessa tilanteessa ns rauhoittavat ja piirtelisin itselleni rauhallisesti skeeman omasta koneestani ja miettisin ihan tarkkaan mitä eroja valmistajan skeemassa ja fyysisessä vehkeessä on. Jännittävän (???) kapistuksen olet saanut.

t. jjahifi
 
Back
Ylös