Laajakaistat (ja open baffle)

  • Keskustelun aloittaja Pasi Karhunen
  • Aloituspäivämäärä
Sella sanoi:
Voisinpa ottaa noista kirjoista muutamat PDF-skannit, kun tuota teoriaa baffeleista taitaa olla käsillä hyvin vähän täällä internetin puolella.

Löysin tuossa surffatessani myös mielenkiintoisen elementin:

http://www.hawthorneaudio.com/drivers.htm


Tuo ei tietysti maailman herkimpiä ole, eikä jakosuodin tätä näkökohtaa lisääkään. Jotenkin tulee mieleen Tannoyn monitorit. Hinta ei kyllä päätä huimaa. Mitään vastaavaa elementtiä ei ole tietääkseni olemassa. Sopii erityisen hyvin OB-sovelluksiin tuo kyllä. Eminencen valmistama OEMina. Käsittääkseni se Zu:n elementti tulee samalta pajalta myös.

Josko jotain kimppatilausta, niin saisi postit ja tullit hoidettua samaan kertaan?

Noita samoja oon katellu. Ihan hyviä arvioita oon lukenut netistä, mikä ikinä sitten niitten arvo on...
Foorumilla on muitten projekteja. Tiedä sitten olisko nuo liioittelua n. 4m x 4m huoneeseen...
Paljonhan tullit ja posti olis tuohon päälle?
 
Mice,

ei itselläkään tuon isompi huone ole 5*3m kenkälaatikko. Ja kyllähän siellä alapäässä olisi hyvä reserviä olla. Tuossa on lisäksi hyvänä puolena se, että kun tuo korostus tuolla alapäässä on noin hillitön, niin baffelin ei tarvitse olla kovinkaan suuri.

Arvioisin, että toimituksineen, tulleineen ja veroineen tuollaisen yhden draverin hinta on noin 200e. Riippuu tietty aika ratkaisevasti siitä, kuinka monen elementin erä tilataan.


Pappa,

Periaatteessa tuollaisen teettäminen metritavarana onnistuu varmasti - ainakin puusepällä. Täytyy nyt katsoa, miten tuon kanssa käy. Nyt ole päätymässä seuraavaan: levy 19mm koivuvaneria, 15*45mm koivurimoilla ryyditettynä. Levyn ja rimojen jäykkyyksien suhde näyttäisi olevan aika optimaali noin. Täytyypi rakennella testibaffeli ja hankkia siihen joku hyvä draiveri.

Baffelin kokona oon aatellut käyttää tuota 900*800(mm), samat mitat siis kuin Briggsillä. Elementti on-axis mutta lattiaan päin. Siivet jätän pois ja samaten pienen hyllyn. Sivumitat kuitenkin aion säilyttää, sillä laskelmieni mukaan tuo on aika ideaali. Toki tuota voi skaalata pienemmäksi draiverin mukaan, mutta 9/8 sivusuhde kannattaa säilyttää (jos siis sijoittaa elementin 100mm keskipisteestä alaspäin)
 
Sella sanoi:
Nyt ole päätymässä seuraavaan: levy 19mm koivuvaneria, 15*45mm koivurimoilla ryyditettynä. Levyn ja rimojen jäykkyyksien suhde näyttäisi olevan aika optimaali noin. Täytyypi rakennella testibaffeli ja hankkia siihen joku hyvä draiveri.

Miksi olet valinnut koivuvanerin materiaaliksi? Uskoisin että parempiakin puita löytyy. Itselläni on se osa, johon elementti kiinnittyy, valmistettu tuumaisesta saarni massiivipuusta. Sitä saanee Bauhausista sopivina levyinä. Maksaa toki enemmän mutta lienee soinniltaan soveliaampi baffeliin.

t. Pirkka
 
pirkka sanoi:
Miksi olet valinnut koivuvanerin materiaaliksi? Uskoisin että parempiakin puita löytyy. Itselläni on se osa, johon elementti kiinnittyy, valmistettu tuumaisesta saarni massiivipuusta. Sitä saanee Bauhausista sopivina levyinä. Maksaa toki enemmän mutta lienee soinniltaan soveliaampi baffeliin.

Testivaiheessa ainakin aion käyttää ehdottomasti vanerituotteita. Puu on anisotrooppinen materiaali, eli sen omainaisuudet vaihtelevat syiden suunnan mukaan. Vaneria sen sijaa voidaan olettaa käyttäytyvän isotrooppisesti, koska siitä tämä vaikutus on hoidettu liimaamalla joka toinen viilu ortogonaalisesti edelliseen.

Ja mitä sointiin tulee, niin en tiedä kuinka tarkkaavaisena olet tätä treadia seurannut. Tarkoituksena on kuitenkin kostruoida ocelia-pappa-tapsa-tyyppinen baffeli, joka värähtelee 'sopivasti'. Mitä eri puulajien värähtelyominaisuuksiin - 'sointiin' - tulee, niin siihen vaikuttaa vain jäykkyys ja massa. Tässä tapauksessa baffelin kumpaankin parametriin kyetään vaikuttamaan. Käytetyllä materiaalilla ei siis sinällään ole kovin suurta merkitystä. Toki versiossa 2 voisi alkaa etsiä vielä paremmin keskenään natsaavia materiaaleja, että jäykkyyksien suhde olisi vieläkin ideaalimpi mutta nyt on tarkoitus testata että toimiiko tuo ylipäätään.
 
Sella sanoi:
Testivaiheessa ainakin aion käyttää ehdottomasti vanerituotteita. Puu on anisotrooppinen materiaali, eli sen omainaisuudet vaihtelevat syiden suunnan mukaan. Vaneria sen sijaa voidaan olettaa käyttäytyvän isotrooppisesti, koska siitä tämä vaikutus on hoidettu liimaamalla joka toinen viilu ortogonaalisesti edelliseen.

Ja mitä sointiin tulee, niin en tiedä kuinka tarkkaavaisena olet tätä treadia seurannut. Tarkoituksena on kuitenkin kostruoida ocelia-pappa-tapsa-tyyppinen baffeli, joka värähtelee 'sopivasti'. Mitä eri puulajien värähtelyominaisuuksiin - 'sointiin' - tulee, niin siihen vaikuttaa vain jäykkyys ja massa. Tässä tapauksessa baffelin kumpaankin parametriin kyetään vaikuttamaan. Käytetyllä materiaalilla ei siis sinällään ole kovin suurta merkitystä. Toki versiossa 2 voisi alkaa etsiä vielä paremmin keskenään natsaavia materiaaleja, että jäykkyyksien suhde olisi vieläkin ideaalimpi mutta nyt on tarkoitus testata että toimiiko tuo ylipäätään.

Ookoo, en asiasta itse kovin paljoa tiedä mutta sen tiedän että tapsa on päätynyt saarneen juuri sen erityisominaisuuksien vuoksi. Hän voisi kertoa itse tarkemmin mitä nämä ovat. Lähinnä ollaan koeteltu laudan jälkikaiku ominaisuuksia. Ocellia sensijaan sitten on toisenlainen konstruktio kokonaan. Kiitos kuitenkin yksityiskohtaisesta vastauksesta.

t. Pirkka
 
Sella sanoi:
Mitä eri puulajien värähtelyominaisuuksiin - 'sointiin' - tulee, niin siihen vaikuttaa vain jäykkyys ja massa.

... ja sisäinen vaimennus eikö vaan? Tällä siis tarkoitan että joissain materiaaleissa värähtely muuttuu lämmöksi nopeammin kuin toisissa.
Esim. vanerin liima saattaa olla häviöllisempää kuin puu.
 
Ja toisekseen kuitupitoisemmassa materiaalissa (MDF,lastulevy jne...)häviöt on korkeammilla taajuuksilla suurempaa.Olet Thomas oikeassa siinä että sisäisellä vaimennuksellakin on jonkinasteista merkitystä.Puun kohdalla asian merkitys lienee eri mutta jokseenkin samansuuntainsta.
 
punssi sanoi:
Ja toisekseen kuitupitoisemmassa materiaalissa (MDF,lastulevy jne...)häviöt on korkeammilla taajuuksilla suurempaa...

Off-topic:

Onko kukaan protoillut pehmeitä materiaaleja vai pitääkö minun? >:D

1) Insulitti?
2) Gyproc? Ei ehkä kovin pehmeä mutta...
3) Akustokarhu, rättivilla tms. Niitähän on valmiiksi kangaspinnoitettunakin.
4) Jokin yhdistelmä edellisiä.
5) jotain muuta?


Ainakin kahteen ensimmäiseen pätee se liiallisen korkeatajuusvaimennuksen riski.
Pehmeä pinta varmasti myös vaikuttaa suuntaavuteen. Tapauksesta riippuen ehkä jopa positiivisesti.

Tapsa voi muuten varmasti vahvistaa että kevyt, halpa ja helposti käsiteltävä baffelimateriaali ei ole huono idea:D

Lähinä mietityttää miten pehmeiden materiaalien läpäisevyys alemmilla taajuuksilla?
 
Joo, ootte siinä ihan oikeassa, että materiaaleilla on erilaisia sisäisiä vaimennuskertoimia. Värähtelyjen ollessa kyseessä puhutaan materiaalihäviöistä. Ne ovat kuitenkin varsin mitättömiä tässä tapauksessa. Toki, jos materiaalina olisi kumi/bitumi tai jokin muu, millä absoptio on poikkeuksellisen suuri tämä pitäisi ottaa huomioon. Materiaaleille kyetään määrittämään niin kutsuttu Rayleight-Ritz-parametri, joka kuvaa juuri tätä ominaisuutta. Toki tämänkin aspektin voisi ottaa mallinnuksessa huomioon mutta ei sillä mitään merkitystä ole :)

- ainakaan laskelmiin.

Lisäsin vielä lupaamani teoriapläjäyksen OB-sovelluksesta. Tiedot ovat peräisin pääosin Olsonin Elements of Acoustical Engineering -opuksesta. Kuva, jossa on vertailtu erilaisia baffelimuotoja on Elektroakustisches Taschenbuch'ista.

[ylläpito on poistanut liitteen]
 
Ai niin, jos katsotte tuota postaamani pdf:n alinta kuvaa, niin pyöristetty baffelin yläpää (jota valitettavan usein näkee, mm. tämän foorumin aloittajalla) on kaukana ideaalista.
 
Jos Karhusen tuotosta meinasit niin mittausten valossa kohtuu tulos.Onhan sitä ainakin tuolloin tasotettu mutta eipä se tasaaminenkaan ihan noin vaan onnistukkaan.
 
Sella sanoi:
Ai niin, jos katsotte tuota postaamani pdf:n alinta kuvaa, niin pyöristetty baffelin yläpää (jota valitettavan usein näkee, mm. tämän foorumin aloittajalla) on kaukana ideaalista.

No, eipä nuo ensimmäiset baffelit, joihin olettaakseni viittaat, olleet kasassa muutamaa viikkoa kauempaa. Eikä nykyisetkään, taitetuilla "siivillä" varustetut enää kovin pitkään elä. Vaikka ovatkin huomattavasti paremmat kuin ne ekat tekeleet. Eli yritys on kaikkien erehdysten äiti, vai kuinkas se sanonta nyt menikään...

t: Pasi
 
Tuhersin pikaisen tuherruksen selvittämään ajatustani kaarevasta baffelista. Kennoston voisi vielä rei'ittää ilman kulun parantamiseksi.

[ylläpito on poistanut liitteen]
 
DIA sanoi:
Tuhersin pikaisen tuherruksen selvittämään ajatustani kaarevasta baffelista. Kennoston voisi vielä rei'ittää ilman kulun parantamiseksi.

Hyvältä ja toteuttamiskelpoiselta näyttää, jos kaarevaa mielii. Ilman kululla ei ole oikeastaan merkitystä. Voisin tiivistää OB-teorian tässä muutamaan lauseeseen: eli tarkoituksena on eristää draiverista lähtevä etuaalto taka-aallosta. Taka-aalto on luonnollisesti vastakkaisessa vaiheessa, jolloin se syö edessä kulkevan aallon. Levyn dimensiot tulevat siitä, kuinka pitkä aallon pituus sillä halutaan eristää. Essentiaalista on matka, jonka taka-aalto joutuu kulkemaan levyn etupuolelle.

Tuollainen takaa auki oleva kotelo on muuten hyvä (siipibaffelit kuuluvat tähän kategoriaan) mutta ongelmana on siipien väliin syntyvät resonanssit eli seisovat aallot, jotka usein tuhoavat toiston, kuten Pappakin on empiirisesti todennut. Säädettävät siivet ovat siitä hyvä vaihtoehto, että niitä säätämällä voidaan hakea vähiten huono vaihtoehto.

-i

Ps. en ihan ymmärrä tuota Visationin B200 käyttöä OB-elementtinä, kun se ei oikein parametriensa puolesta siihen sovellu.
 
Sella sanoi:
en ihan ymmärrä tuota Visationin B200 käyttöä OB-elementtinä, kun se ei oikein parametriensa puolesta siihen sovellu.
Miksei soveltuisi?Mikä parametreissä mättää?
 
Siis sitä tarkoitin, ettei sitä voi kyllä koko äänialueen elementtinä käyttää OB:ssä. Mutta toki se noin isoilla bassoilla ryyditettynä menee. Itse kuitenkin oon todennut, että yksinkertaisin useasti kuulostaa kaikkein parhaalta tai sitten en osaa vaan osaa.
 
DIA sanoi:
Tuhersin pikaisen tuherruksen selvittämään ajatustani kaarevasta baffelista. Kennoston voisi vielä rei'ittää ilman kulun parantamiseksi.

Tuo on oikeasti hieno. Ja siinä on otettu monia asioita huomioon. Tuosta ei nyt ilmene rakenteiden paksuudet, mutta Ocellian kaltaista keveyttä tavoiteltaneen. Elementin etäisyys lattiasta on yksi juttu, millä on aika paljon merkitystä. Lattian tuoma vahvistus, seisovat aallot lattian ja katon väliin.

Mutta nyt DIA. Hihat heilumaan. Tuskin kuitenkaan selviät alle kolmella protolla, joten työtä riittää. Ja Sella mallintaa sulle ihannerakenteen. Minä voin tulla kuuntelutestausvaiheeseen. 8)

t. Tapsa
 
Lisää OB-asiaa. Tällä kertaa Briggsin kirjoittamana. En saanut tiedostoa mahtumaan tänne, tai olisi pitänyt pätkiä kolmeen osaan.

Pitäisiköhän perustaa joku arkisto tämän tyyppiselle informaatiolle? Jälkipolvien on aika vaikea löytää niitä erinäisistä triideistä.

http://users.tkk.fi/~isojala/Briggs_OB.pdf

-i
 
Sella sanoi:
....

Pitäisiköhän perustaa joku arkisto tämän tyyppiselle informaatiolle? Jälkipolvien on aika vaikea löytää niitä erinäisistä triideistä.

http://users.tkk.fi/~isojala/Briggs_OB.pdf

-i

Komppaan vahvasti.Tässä olisi pienen kulttuuriteon paikka HiHi-harrastajille. Miten se "artikkelit"- osio?
Mietiskelin tuossa juuri että itse jouduin käymään ihan pääkaupungissa asti aikoinaan kun halusi katsella mitä Olson on baffeleista fundeerailut. Siitäon sen verran aikaa ettei näitä silloin netistä kuvitellutkaan löytävänsä. Heh, TKK:n kirjastosta löytyi yksi. Onkohan noi PDF:t otettu samasta kappaleesta...
 
miksin sanoi:
Heh, TKK:n kirjastosta löytyi yksi. Onkohan noi PDF:t otettu samasta kappaleesta...

Itse asiassa TKK:lla on noita kirjoja kolme kappaletta. 2 akustiikan laboratorion kahvihuoneessa ja 1 pääkirjastossa. Nämä kyseiset skannit on otettu juuri tuosta pääkirjaston kappaleesta.

Ajattelin, että voisin antaa hieman väliaikatuloksia. Postaamastani kuvasta näkyy hyvin rimojen vaikutus baffelin käyttäytymiseen. Punainen käyrä on siis pelkän levyn käyttäytyminen ja sininen on rimoitettu levy. Kuten kuvasta näkee, niin rimoitus hillitsee ison levyn liikettä, sekä tukkii värähtelyspektrin aukkoja.

Kokeneemmilta harrastelijoilta haluaisin kysyä pari asiaa:

1) Mikä taajuusalue on teidän mielestänne kriittisin? Voisin kuvitella, että keskialue mutta mikä taajuuskaista sille varataa? Hyvin korkeilla taajuuksilla levyn eläminen on aika mitätöntä ja hyvin matalilla taas merkityksetöntä. Mikä siis olisi sopiva taajuuskaista, jonka optimoimiseen erityisesti pyritään? Kaistan ulkopuolista aluetta voitaisiin käsitellä periaatteella 'riittävän hyvä'.

2) Kuinka paljon levyn annetaan elää? Mikä olisi sopiva maksimiamplitudi kaiuttimen aiheuttamasta herätteestä. Kaiuttimen kartio liikkuu maksimissaan varmaan jotain 4mm suuntaansa. Mitä jos ajateltaisiin, että silloin kuin kaiuttimen aiheuttama herätevoima on suurimmillaan (kartio liikkuu eniten) niin rajattaisiin levyn liikettä niiden pinta-alojen suhteessa vaikka puoleen. Eli jos elementin kartion pinta-ala on vaikka 200cm^2 ja baffelin pinta-ala 1000cm^2 niin levyn maksimi liikepoikkeamaksi sallittaisiin tällöin 1/10-vastaavasta kartion liikkeestä? Onko parempia ehdotuksia? Esimerkissä käytetyt arvot saatiin Stetson-Sleeve-menetelmällä.

3) Mikäköhän olisi hyvä draiveri tähän pilottiprojektiin? Vahvana ehdokkaana on nyt Supravoxin 215 RTF64 Bicone. En ajatellut ainakaan tässä vaiheessa lisädiskanttia. Onko tuo Bicone kuinka suuntaava yläpäästä? Auttaisiko vaiheplugilla varustetun elementin hankinta asiaan? Tietty, jos joku haluaa lahjoittaa vaikka PHY-HP:n elementin testejä varten, niin ei minulla sitä mitään vastaan ole.



[ylläpito on poistanut liitteen]
 
Back
Ylös