Wanhassa vara parempi?

Alex

Hifiharrastaja
Liittynyt
18.10.2006
Viestejä
1 168
Kaupunki
Espoo, Kuusankoski
Moi !

Olen tässä pitkään mietiskellyt vintage-laitteiden eroa nykypeleihin. Lähinnä vahvistimien osalta.

Onko kehitys vahvistinpuolella ollut viimeisen 30-40 vuoden kuluessa mullistavaa vai soiko moitteettomassa kunnossa oleva, vaikkapa McIntosh, vuodelta 1975 yhtä hyvin kuin nykyiset mallit?

Minulla on itselläni muutama vanhempi vahvistin, Marantz, Quad ja Revox, jotka ainakin minun korvaani kuulostavat edelleen erittäin miellyttäviltä ja rasittamattomilta. Olenko vain puukorva (kuten mielipiteeni kaapeleista antavat odottaa) vai onko tosiaan niin että kehitys on ollut aika pientä?

--
 
Alex sanoi:
Moi !

Olen tässä pitkään mietiskellyt vintage-laitteiden eroa nykypeleihin. Lähinnä vahvistimien osalta.

Onko kehitys vahvistinpuolella ollut viimeisen 30-40 vuoden kuluessa mullistavaa vai soiko moitteettomassa kunnossa oleva, vaikkapa McIntosh, vuodelta 1975 yhtä hyvin kuin nykyiset mallit?

Minulla on itselläni muutama vanhempi vahvistin, Marantz, Quad ja Revox, jotka ainakin minun korvaani kuulostavat edelleen erittäin miellyttäviltä ja rasittamattomilta. Olenko vain puukorva (kuten mielipiteeni kaapeleista antavat odottaa) vai onko tosiaan niin että kehitys on ollut aika pientä?

--
Vanhat erittäin laadukkaat pelit kuten McIntoshit, Accuphaset, Luxmanit ja muut ovat olleet aikojensa huippua, ja mielestäni vahvistimien teknisellä puolella ei ole mitään kauhean mullistavaa tapahtunut, joka vaikuttaisi äänenlaatuun todella ratkaisevasti. Kaiuttimien tekniikka vielä vähemmän on tänä aikana kehittynyt. Luxman M-05 on hyvä esimerkki päätteestä, joka maksoi 1980-luvun alussa pitkälti yli 20 000 mk uutena, mutta päihittää äänellisesti vielä erittäin kalliit uudet päätteet.
 
Alex sanoi:
Moi !

Olen tässä pitkään mietiskellyt vintage-laitteiden eroa nykypeleihin. Lähinnä vahvistimien osalta.

Onko kehitys vahvistinpuolella ollut viimeisen 30-40 vuoden kuluessa mullistavaa vai soiko moitteettomassa kunnossa oleva, vaikkapa McIntosh, vuodelta 1975 yhtä hyvin kuin nykyiset mallit?

Minulla on itselläni muutama vanhempi vahvistin, Marantz, Quad ja Revox, jotka ainakin minun korvaani kuulostavat edelleen erittäin miellyttäviltä ja rasittamattomilta. Olenko vain puukorva (kuten mielipiteeni kaapeleista antavat odottaa) vai onko tosiaan niin että kehitys on ollut aika pientä?

En tiedä, en osaa sanoa. Mutta mitenkäs itse olet asian kokenut? Oletko noita vanhoja pelejäsi uusiin vertaillut? Jos olet niin miten vertailussa on käynyt? Itselläni on vintage-Marantz jota nimenomaan luonnehtisin sanalla "rasittamaton" eikä tekisi mieli vaihtaa sitä yhtään mihinkään. Mutta kun tämä vehje on ruvennut välillä oikuttelemaan niin pakko on ollut uudenkin hankintaa ruveta miettimään...hirvittää vain että mennäänkö kovastikin alaspäin jos uuden hankkii...
 
kronos sanoi:
En tiedä, en osaa sanoa. Mutta mitenkäs itse olet asian kokenut? Oletko noita vanhoja pelejäsi uusiin vertaillut? Jos olet niin miten vertailussa on käynyt? Itselläni on vintage-Marantz jota nimenomaan luonnehtisin sanalla "rasittamaton" eikä tekisi mieli vaihtaa sitä yhtään mihinkään. Mutta kun tämä vehje on ruvennut välillä oikuttelemaan niin pakko on ollut uudenkin hankintaa ruveta miettimään...hirvittää vain että mennäänkö kovastikin alaspäin jos uuden hankkii...

Ei siinä välttämättä alaspäin mennä, mutta jos kolvi pysyy kädessä niin kondensaattorien vaihto on helpohko homma ja rahisevat potikatkin voi retrofitata.
70-luvun Maranz on upea ilmestys. Virittimen käyttö on "second to none". Voit tietysti katsoa toista yksilöä, noita on mukavasti liikkellä.

Heikoinmmat kohdat noissa Maranzeissa on mielestäni takaseinän liittimien laatu ja värähtelyherkkyys vaikeilla kaiutinkuormilla luukutettaessa kovaa. Ääni on hyvin miellyttävä, lienee säröt pehmentävät kulmat?

--
 
No tämä ei ole 1970-luvulta mutta vintagea kumminkin kun yli 25v mittarissa...ja voimavarojen kanssa ei tule pienintäkään ongelmaa kun on kerrostalo ja suht herkät pömpelit (mitä noi nyt on 90 tai 91db, en muista), ei voi luukuttaa realistisilla äänenpaineilla ollenkaan joten vahvarin resurssit eivät nouse kynnyskysymykseksi. En osaa sanoa olisiko ongelmia joissain muissa olosuhteissa. Tai siis varmaan voidaan kuvitella olosuhteita joissa olisi ongelmia mutta ne ovat kovin kaukana meikäläisen nykytilanteesta...

Jos ei olisi näin laiska ja olisi enemmän rahaa niin olisi toki kiva järjestää vertailutesti ja tsekata miten tämä pärjää nykykoneita vastaan.
 
Vahvistintekniikan osalta mielestäni ainoastaan IcePower ja muut ns digivahvistimet ovat tuoneet uutta verrattuna vintage-sarjaan. Kuten Joonas tuolla aikaisemmin mainitsi, niin jokin Luxman M-05 on aidolla A-luokan perinnekytkennällään ratkaisu, jollaista on äänenlaadullisesti erittäin vaikea ohittaa millään uudemmalla vehkeellä. Sama pätee A-luokan perinnekytkentää käyttäviin Accuphasen ja Krellin värkkeihin sekä niiden (ja Luxmanin sekä monien muiden valmistajien tuotosten) uudempiin variaatioihin, joissa virran määrä vaihtelee tarvittaessa eli kuorman ohmimäärän mukaisesti (tosin silloin ei olla enään täysin perinnekytkennän kanssa tekemisissä...).

Takaisinkytkennässä on tapahtunut ihan mielenkiintoisia asioita. Aikoinaan Luxmanin Duo-Beta oli melkoisen raju innovaatio. Vastaavalla tavalla Luxmanin ODF sekä kiinalaisten täysin ilman takaisinkytkentää toimivat A-luokan vaffit ovat jotain uutta mitä vintagesta ei löydy.

Eli edistysaskeleet ovat tainneet olla varsin vaatimattomia ja uudistusten hintalappu suhteeton. No joo, IcePower yms voisivat tarjota jotain aivan uutta erittäin halpaan hintaan jos vain massavalmistuksen lakeja ajatellaan...

t. jjahifi
 
Hommasin tuneriksi vanhan MR 78:n.
Vaikka siinä ei ole mitään pikavirityksiä, toimii laite kuin unelma.
Tuo laatikko piti tilata erikseen jenkeistä ja odottaa nyt viimeistelyään mustaksi
alumiininvärisin ritilöin.
Silloin sopii vielä paremmin muuhun laitteistoon.

On myönnettävä, että tulee kuunneltua paljon. Soundi on hyvä, kuten edellisessä
Accuphasen tonnisessakin.
 

Liitteet

  • mcintosh Mr 78.jpg
    mcintosh Mr 78.jpg
    61,3 KB · Katsottu: 16
Archie52 sanoi:
Tuo laatikko piti tilata erikseen jenkeistä ja odottaa nyt viimeistelyään mustaksi
alumiininvärisin ritilöin.

Hieno peli, kannattaa kyllä harkita tuon kotelon säilyttämistä alkuperäisen värisenä. On meinaan upea.

--
 
Jos alkuperäistä mallina käyttäen teettäis uuden mustan kotelon ja säästäis vanhan orkkiksen? Vai onko noita koteloita niin helposti saatavana lisääkin?
 
Toi Mäkkäri on hieno viritin, mulla oli joskus MR71 mutta siinä oli jonkin verran vikaa ja myin sen eteenpäin. Vahvistinteknologiasta puheenollen tuntuu siltä että 50-60-luvun jälkeen kehitystä ei ole kauheasti tapahtunut, samoja kytkentöjä kierrätetään edelleen pienin muutoksin. Passiivikomponettien laatu on kyllä parantunut.
 
Joo, noita koteloita saa jenkkilästä, abt 300 usd kpl + alv.
Siellä on sen tunerin suunnittelijan uusi paja. Nimeä en nyt muista.
oisko ollut Audio Classics??
Se on tehty ihan originaalia vastaavaksi.
Tehtaalla ei niitä ollut enää. Onhan tuolla sentään 20 v ikää.

Se mustaksi maalauttaminen on ihan sisustustekninen juttu. Muutkin Maccarit on mustia.

Ainoa ongelma on alitajunnassa Rca liittimet. Olen vetänyt tunerin Valhalloilla etuseen,
mutta kun kaikki muut liitännät on balansoituja, niin jotenkin tuntuu....
Samoin virtapiuha on kiinteä.
 
Omaan korvaani uudet laadukkaat laitteet ovat äänellisesti yhtä hyviä kun vanhat hyvät laitteet. Vanhat laitteet ovat mielestäni pääsäntöisesti tehty laadukkaammin, kun tuolloin valmistajien elinkaariajettelu oli mallia "isältä pojalle", kuten sen ajan autoissakin. Nykyisessä globaalissa markkinataloudessa ja kertakäyttökulttuurissa elinkaariajettelu on muutamia vuosia. Tämän huomaa viimeistelyssä, teknisessä laadussa ja laitteiden painossa.

Ennen CD soittimet olivat kunnon pelejä, nykyään saa latoa suuren tukun kahisevaa jos meinaa saada sellaisen soittimen joka vielä 20 vuoden päästakin laadukas käyttöesine. Tosin rahallakaan ei nykyään aina saa laatua, pitää osata olla valveutunut ja tutkia mitä laitteet ovat syöneet.

Omat levysoittimeni ovat iältään 25v ja 30v vanhoja, kunnoiltaan uutta vastaavia, myös ulkoisesti.

Oma mielipiteeni on, että ennen laitteet vain olivat yleisesti laadukkaampia, myös halvemmissa hintaluokissa, nykyisten laitteiden kestävyyden aika näyttää...
 
Minusta vanhassa on vara parempi mutta tämä on vain mutua kun en ole koskaan kuunnellut mitään uutta laadukasta rinta rinnan hyvän vintage tavaran kanssa. Joka tapauksessa mielestäni vintage ainakin näyttää useimmiten paremmalta, katsokaa vaikka kuvia tässäkin ketjussa:

http://www.audioasylum.com/cgi/t.mpl?f=vinyl&m=839524

Isoimmat kuvat tässä viestissä:

http://www.audioasylum.com/audio/vinyl/messages/839649.html

Laitteiden laadulle halvemmissa hintaluokissa tapahtui jotain 80-luvun alussa, ainakin metalli vaihtui muoviin ja eivätkä laitteet kertakaikkiaan tuntuneet enää niin vakuuttavilta kuin ennen.

Juhani
 
Archie52 sanoi:
Hommasin tuneriksi vanhan MR 78:n.
Vaikka siinä ei ole mitään pikavirityksiä, toimii laite kuin unelma.
Tuo laatikko piti tilata erikseen jenkeistä ja odottaa nyt viimeistelyään mustaksi
alumiininvärisin ritilöin.
Silloin sopii vielä paremmin muuhun laitteistoon.

On myönnettävä, että tulee kuunneltua paljon. Soundi on hyvä, kuten edellisessä
Accuphasen tonnisessakin.
kaunis kaunis,älä ihmeessä tee tolle kotelolle mitään.
 
^ Vanhojen hienojen asioiden arvostajana yhdyn nöyrästi edelliseeen vetoomukseen. Jonkun 40-50 vuotta tuo viritin on säilynyt alkuperäisen näköisenä. Olisi hienoa suhtautua siihen kuin sukutilaan tai perheyritykseen: sinun vuorosi nyt kantaa vastuuta, että se siirtyy alkuperäisen näköisenä seuraavalle hifistipolvelle.

Toivottavasti tämä ei ollut liian tungettelevaa.


:) v-a
 
En oikeen tiennyt mihin ketjuun postata, niin tuli sitten tänne laitettua. Mitähän vanhalle vahvistimelle,( n.22 vuotta lasissa ja toimii edelleen), kannattaisi tehdä, jos bassot alkaa vähän olemaan löysemmät kuin joskus aiemmin? Samaten viritin tuottaa häiriöääntä, kun laittaa antennipiuhan seinään. Silloin, kun se ei ole seinässä, mitään häiriötä ei synny. Eli viritintä ei voi käyttää, mikä harmittaa. Talon ainoa viritin kumminkin kyseessä.

Kyseessä on B&O:n 5500 sarja, mikä on ollut mulla about 11 vuotta ja sitä ennen perhepiirissä melkein uudesta asti. Mitäs huoltoon viedessä pitäisi sanoa, jotta ne tietää mitä niiden pitää tehdä, vai kannattaako viedä huoltoon? Mietin vaan sitä, että jos noin vanhaan laitteeseen laittaa uusia osia, niin hajooko se siitä sitten...Ja mitä osia tossa kantsii muuten laittaa uusiksi samalla? Laitteet sinänsä toimii ihan hyvin, ei siinä mitään, jos ei tota viritinhäiriötä oteta huomioon. Voihan se olla niinkin, että tän kämpän antennipistokkeessa on jotain häikkää, kun edellisessä kämpässä vastaavaa ei ilmennyt. Tuli joskus viime vuonna tilattua Hong Kongista hyvät kajaripiuhatkin, missä on haarukat toisessa päässä ja toisessa 2-piikkiset din-liittimet, niin saa helpolla vaihdeltua stereoiden välillä kun huvittaa. Nyt taas huvittaa käyttää B&O:ta.

-Olli
 
No jos saundi on muuttunut kämpän vaihduttua, niin vika ei välttämättä ole ollenkaan vahvistimessa vaan uuden kämpän akustiikassa ja kajareiden, sekä kuuntelupaikan sijoittelussa. Onko kajarit tai kuuntelupaikka seinän vieressä?

Ootko tarkistanut, ettei sieltä seinästä tule vaan digiä, mistä analogiviritin ei oikein tykkää?
 
Olli sanoi:
En oikeen tiennyt mihin ketjuun postata, niin tuli sitten tänne laitettua. Mitähän vanhalle vahvistimelle,( n.22 vuotta lasissa ja toimii edelleen), kannattaisi tehdä, jos bassot alkaa vähän olemaan löysemmät kuin joskus aiemmin? Samaten viritin tuottaa häiriöääntä, kun laittaa antennipiuhan seinään. Silloin, kun se ei ole seinässä, mitään häiriötä ei synny. Eli viritintä ei voi käyttää, mikä harmittaa. Talon ainoa viritin kumminkin kyseessä.

Kyseessä on B&O:n 5500 sarja, mikä on ollut mulla about 11 vuotta ja sitä ennen perhepiirissä melkein uudesta asti. Mitäs huoltoon viedessä pitäisi sanoa, jotta ne tietää mitä niiden pitää tehdä, vai kannattaako viedä huoltoon? Mietin vaan sitä, että jos noin vanhaan laitteeseen laittaa uusia osia, niin hajooko se siitä sitten...Ja mitä osia tossa kantsii muuten laittaa uusiksi samalla? Laitteet sinänsä toimii ihan hyvin, ei siinä mitään, jos ei tota viritinhäiriötä oteta huomioon. Voihan se olla niinkin, että tän kämpän antennipistokkeessa on jotain häikkää, kun edellisessä kämpässä vastaavaa ei ilmennyt. Tuli joskus viime vuonna tilattua Hong Kongista hyvät kajaripiuhatkin, missä on haarukat toisessa päässä ja toisessa 2-piikkiset din-liittimet, niin saa helpolla vaihdeltua stereoiden välillä kun huvittaa. Nyt taas huvittaa käyttää B&O:ta.

-Olli

Konkkien kuivuminen kuulemma aiheuttaa bassojen "löystymistä" vanhoilla vahvistimilla, eli sitä nopeaa reaktiivista poweria ei lähde enää siinä määrin mitä uutena. Kaikki liitännät kannattaa myös käydä läpi huolella ja puhdistaa kontaktipinnat ja kiristää takaisin niin lujasti kuin saat.
 
elviz sanoi:
No jos saundi on muuttunut kämpän vaihduttua, niin vika ei välttämättä ole ollenkaan vahvistimessa vaan uuden kämpän akustiikassa ja kajareiden, sekä kuuntelupaikan sijoittelussa. Onko kajarit tai kuuntelupaikka seinän vieressä?

Ootko tarkistanut, ettei sieltä seinästä tule vaan digiä, mistä analogiviritin ei oikein tykkää?

Oli tuo basson löystyminen jo edellisessä kämpässä havaittavissa ja tarkoitan ihan cd-soittimella vahvarin kautta kuuntelua. Ääntä tulee virittimestä kyllä, mutta niin myös hurinantapaista ääntä. Mietin, että olisko maadotuksessa jotain huomioitavaa...Aattelin ottaa monen vuoden tauon jälkeen käyttöön myös tuon c-kasettisoittimen, mutta tarttisi joku puhdistuskasetti varmaan hommata ennen kuin pistää sen pyörimään. Ainakin virrat tulee siihenkin päälle. Saako noista marketeista vielä puhdistuskasetteja, jos kävisi ruokatunnilla kattelemassa?
 
teekal sanoi:
Konkkien kuivuminen kuulemma aiheuttaa bassojen "löystymistä" vanhoilla vahvistimilla, eli sitä nopeaa reaktiivista poweria ei lähde enää siinä määrin mitä uutena. Kaikki liitännät kannattaa myös käydä läpi huolella ja puhdistaa kontaktipinnat ja kiristää takaisin niin lujasti kuin saat.

Tuossa on din-liittimet ja ne vaikuttaa ihan päteviltä vielä. Rca-liitännät on sen verran aneemiset, että niitä yritin joskus kolvata ja kontakti silti tuntui häviävän ja ääni katkesi toisesta kanavasta. Kyllästyin sitten yrittämään. Ne kun pääsevät liikkumaanliitoksissaan, kun johtoja laittaa kiinni, eli eivät ole alunperinkään luotu kestämään. Näyttäisi lähinnä koristeilta tuossa vahvistimessa ja kaikki tuon ajan B&O:t käytti din-liittimiä toisiinsa liitettäessä. Kauko-ohjauskaan ei toimi kuin din-liittimin. Siksipä suosin noita din-liitäntöjä, kun tuntuvat tässä vahvistimessa kaikin puolin varmemmilta.

Osaako ne elektroniikkahuollossa vielä vaihtaa konkkia? Nykyään, jos jotain hajoaa, niin käskevät ostaa uuden. Hifi-laitteita ei ole tosin multa koskaan varsinaisesti hajonnut. CD-soittimeen on vaihdettu levyluukun avausmoottori, siinä kaikki. Alkuperäinen maantiekartan kokoinen kaukosäädin hajosi niin, että volume ei enää toiminut. Nyt käytänkin beolink 1000:sta, kun sain sen monta vuotta sitten käytettynä hommattua. Loput hifi-rojut on niin uusia, että ei ole huollot tulleet ajankohtaiseksi.
 
Back
Ylös