Saitko auki?
-
Hifiharrastajat ry:n infolehtinen yhdistyksestä ja hifistä harrastuksena nyt digijulkaisuna. » Lue lisää täältä!
-
Uutena lainattavana jäsenetuna Virtasalkku, jossa on välineistöä hifilaitteiden vaiheiden tarkistukseen ja kytkemiseen. Lue lisää»
Vuoden 2021 parhaat levyt
- Keskustelun aloittaja näätä
- Aloituspäivämäärä
Routa
Hifiharrastaja
Näyttää aukeevan. Kiitos.
Siinä o sit sellanen pikkanen noin 111h kuunneltavaa. Kerta istumalta kepeesti.
Meni siinä tovi kootessakin
Kiva kun aukesi.
TapsaS
Käyttäjä
- Liittynyt
- 5.8.2006
- Viestejä
- 2 159
Kuuntelen parhaillaan Qobuzista sitä. Hyvin tuo soi.
Ah – palautettu siis. Hyvä.Kuuntelen parhaillaan Qobuzista sitä. Hyvin tuo soi.
IsoIII
Hifiharrastaja
Jahans, vuosi olisi taas paketissa ja koska omia suosikkeja ei vielä listoilta löydy niin laitetaan jakoon. Josko näistä jotain nokittavaa muillekkin raskaamman ja/tai koukeroisemman musiikin ystäville.
2020 parhaat ketjussa muistaakseni mutisin kuinka ko. vuoden tarjonta oli omaan makuun ohutta… ja heti tuon kirjoitettuani päätin että vika on tuskin tarjonnassa vaan etsijässä. Tästä seurasi sukellus interwebsin ja varsinkin Bandcampin syvään päähän - tulokset olivat ilahduttavia ja osittain peilautuvat vahvasti myös -21 vuoden listaukseen suurena pienjulkaisujen määränä. Tässä siis erinomaisen musiikkivuoden parhaita omaan makuun:
DVNE - Etemen Ænka: Hyvän vuoden paras isolla marginaalilla. Niin hyvällä maulla ja itsehillinnällä rakennettu progemetallialbumi että sitä on vaikea uskoa vasta bändin toiseksi. Täynnä hyviä ideoita ja vielä parempaa toteutusta - yhdellä levyllä niin monta riffiä, melodiaa ja koukkua että useampi mediatalon pakkosoittoartisti rakentaisi tästä kokonaisen uran.
King Buffalo - The Burden of Restlessness: Minimalistista, psykedelian sävyttämää stoner rokkia. Kaikessa lakonisuudessaan lähes meditatiivinen kokemus.
Boss Keloid - Family the Smiling Thrush: Jos edellä oli minimalismia, tässä koukeroisuus on laitettu maksimiiin. Kuitenkn pysyy hyvin kasassa kokonaisuutena ja koukkua löytyy vähintään riittävästi.
Witchcryer - When Their Gods Come for You: Suht suoraviivaista Doomin sävyttämää rokkia - todella vahva kokonaisuus joka vain paranee loppua kohden. Suzy Bravon vokaalit istuu genreen kuin nenä päähän.
London Grammar - Californian Soil: Ajattelevan ihmisen elektropoppia. Taas kerran hyvä albumi Grammarilta ja Hannahin lauluääni on edelleen hunajaan kastettua samettia.
Archspire - Bleed the Future: Vuoden yllättäjä, puhtaasti koska en pidä alkuunkaan äärimetallista. Tässä homma on viety kuitenkin täysin toiselle tasolle - jos on koskaan tapaillut jotain instrumenttia, tämä on puhtaasti biomekaanisena urheilusuoritteena lähinnä leuat loksauttava… ja lisäksi mukaan on saatu ympättyä jopa musiikkia ja melodiaa.
Transatlantic - The Absolute Universe (lyhyt versio): Klassisen progerokin vuoden parhaimmistoa erinomaisella Rush-ratiolla.
Green Lung - Black Harvest: Aiempien aikojen Black Sabbathin sävyttämää protometallia. Kuitenkin hämmästyttävän tuoreen kuuloista ja korvamatoa riittää alusta loppuun.
Gojira - Fortitude: Ehkä helpoin Gojira albumi mutta ansaitsee paikkansa listalla. Taidan vanheta bändin kanssa samaa tahtia kun vähiten Gojiramaiset kappaleet Amazonia ja the Chant nousevat parhaiksi.
Wheel - Resident Human: Selkeästi vuoden kotimainen. Ilahduin että jaksavat edelleen jatkaa vahvasti esikuvansa linjalla. Niin moni kaltaisensa kun on vesittänyt tekemisensä suoraviivaiseksi litkuksi.
Smalltape - The Hungry Heart: Aavistuksen rumasti sanottuna albumi jota Wilsonin uusin toivoi olevansa.
Vola - Witness: Yllättävän toimiva sekoitus djenttiä ja poppia.
Subterranean Masquerade - Mountain Fever: Omituinen mutta toimiva sekoitus euroviisuja, progeilua, metallia sekä Juudean kansanmusiikkia… kuitenkin hyväntuulista ja helppoa kuunneltavaa alusta loppuun.
Los Disidentes Del Sucio Motel - Polaris: Taas vahva kokonaisuus kevyesti progeilevaa grungea stonersäröllä? Paremminkaan en osaa tätä kuvailla, mutta toimii.
Tällaisia tällä kertaa. Toki vielä kiitokset muille listaajille - näistä ketjuista löytyy aina jotain mielenkiintoista.
2020 parhaat ketjussa muistaakseni mutisin kuinka ko. vuoden tarjonta oli omaan makuun ohutta… ja heti tuon kirjoitettuani päätin että vika on tuskin tarjonnassa vaan etsijässä. Tästä seurasi sukellus interwebsin ja varsinkin Bandcampin syvään päähän - tulokset olivat ilahduttavia ja osittain peilautuvat vahvasti myös -21 vuoden listaukseen suurena pienjulkaisujen määränä. Tässä siis erinomaisen musiikkivuoden parhaita omaan makuun:
DVNE - Etemen Ænka: Hyvän vuoden paras isolla marginaalilla. Niin hyvällä maulla ja itsehillinnällä rakennettu progemetallialbumi että sitä on vaikea uskoa vasta bändin toiseksi. Täynnä hyviä ideoita ja vielä parempaa toteutusta - yhdellä levyllä niin monta riffiä, melodiaa ja koukkua että useampi mediatalon pakkosoittoartisti rakentaisi tästä kokonaisen uran.
King Buffalo - The Burden of Restlessness: Minimalistista, psykedelian sävyttämää stoner rokkia. Kaikessa lakonisuudessaan lähes meditatiivinen kokemus.
Boss Keloid - Family the Smiling Thrush: Jos edellä oli minimalismia, tässä koukeroisuus on laitettu maksimiiin. Kuitenkn pysyy hyvin kasassa kokonaisuutena ja koukkua löytyy vähintään riittävästi.
Witchcryer - When Their Gods Come for You: Suht suoraviivaista Doomin sävyttämää rokkia - todella vahva kokonaisuus joka vain paranee loppua kohden. Suzy Bravon vokaalit istuu genreen kuin nenä päähän.
London Grammar - Californian Soil: Ajattelevan ihmisen elektropoppia. Taas kerran hyvä albumi Grammarilta ja Hannahin lauluääni on edelleen hunajaan kastettua samettia.
Archspire - Bleed the Future: Vuoden yllättäjä, puhtaasti koska en pidä alkuunkaan äärimetallista. Tässä homma on viety kuitenkin täysin toiselle tasolle - jos on koskaan tapaillut jotain instrumenttia, tämä on puhtaasti biomekaanisena urheilusuoritteena lähinnä leuat loksauttava… ja lisäksi mukaan on saatu ympättyä jopa musiikkia ja melodiaa.
Transatlantic - The Absolute Universe (lyhyt versio): Klassisen progerokin vuoden parhaimmistoa erinomaisella Rush-ratiolla.
Green Lung - Black Harvest: Aiempien aikojen Black Sabbathin sävyttämää protometallia. Kuitenkin hämmästyttävän tuoreen kuuloista ja korvamatoa riittää alusta loppuun.
Gojira - Fortitude: Ehkä helpoin Gojira albumi mutta ansaitsee paikkansa listalla. Taidan vanheta bändin kanssa samaa tahtia kun vähiten Gojiramaiset kappaleet Amazonia ja the Chant nousevat parhaiksi.
Wheel - Resident Human: Selkeästi vuoden kotimainen. Ilahduin että jaksavat edelleen jatkaa vahvasti esikuvansa linjalla. Niin moni kaltaisensa kun on vesittänyt tekemisensä suoraviivaiseksi litkuksi.
Smalltape - The Hungry Heart: Aavistuksen rumasti sanottuna albumi jota Wilsonin uusin toivoi olevansa.
Vola - Witness: Yllättävän toimiva sekoitus djenttiä ja poppia.
Subterranean Masquerade - Mountain Fever: Omituinen mutta toimiva sekoitus euroviisuja, progeilua, metallia sekä Juudean kansanmusiikkia… kuitenkin hyväntuulista ja helppoa kuunneltavaa alusta loppuun.
Los Disidentes Del Sucio Motel - Polaris: Taas vahva kokonaisuus kevyesti progeilevaa grungea stonersäröllä? Paremminkaan en osaa tätä kuvailla, mutta toimii.
Tällaisia tällä kertaa. Toki vielä kiitokset muille listaajille - näistä ketjuista löytyy aina jotain mielenkiintoista.
eksponentiaalitorvi
Hifiharrastaja
EDIT: onkohan noi listatut kaikki 2021 ilmestyneitä ???
pikaisella tsekkauksella näyttäisi siltä mutta sorry, jos olen hakoteillä... ???
EDIT2: ei näköjään aivan kaikki ole 2021 mutta jätän linkin tähän kun suurin osa alkupään listauksesta on viime vuoden julkaisuja
https://www.radiohelsinki.fi/2021/12/31/top-50-biisit-2021/
pikaisella tsekkauksella näyttäisi siltä mutta sorry, jos olen hakoteillä... ???
EDIT2: ei näköjään aivan kaikki ole 2021 mutta jätän linkin tähän kun suurin osa alkupään listauksesta on viime vuoden julkaisuja
https://www.radiohelsinki.fi/2021/12/31/top-50-biisit-2021/
Viimeksi muokattu:
Hyvä lista kyllä, suurin osa soinut itsellänikin paljon.
Laitellaas tänne nyt perinteisesti vuoden aikana kuuntelussa olleita levyjä. Paljon on jo hyviä levyjä listattu, niin tässä nyt sellaisia vähemmän listattuja:
roisin murphy - crooked machine: roisinin paluu diskojytkeeseen oli erittäin onnistunut
illuvia - iridescence of coluds: maistuva sekoitus drum 'n ambienttia
comit - an ocean of thoughts: ASCn onnistunein levytys tältä vuodelta oli erittäin hienoa IDM/downtempoa
suistamon sähkö - varokaa hengenvaara: sähköistetty Värttinä pyörii erittäinkin mukavasti
delvon lamarr organ trio - i told you so: vuoden kovin ulkomainen urkugroove-levy
mathias eick - when we leave: täydellistä hissuttelua takkatulen ja viskin ääreen
greg foat - gone to the cats: vuoden kovin kissa-aiheinen improvisoitu groove-jaskalevy. erityismaininta suomalaiselle komppiryhmälle Heinola + Åkerblom
laulavat tiedekysymykset: Hesarin lasten tiedekysymykset ovat jo muutenkin lehden parasta antia, niin levytetyssä muodossa parhaimpia lastenlevyjä koskaan
leprous - aphelion: Leprous jatkaa valitsemallaan taide-pop- linjalla. ei edelleenkään valittamista, kun jälki on näin kovaa. Ehkä koronan jälkeen saamme taas selkeämmän tyylimuutoksen eteenpäin?
suad - waves: vuoden kovin suomalainen rock-levy. täydellinen kasaripastissi huippuluokan tuotannolla.
moonspell - hermitage: portugalin pappakerho vetäisi todellisen ässän hihastaan tällä. Common prayers helposti vuoden kovimpia biisejä
wheel - resident human: suomen wheel teki vaikeasta kakkoslevystä erittäin kuunnteltavan kokemuksen. Tool-vaikutteet kuuluvat yhä, mutta hyvällä tavalla.
holopainen - silver lake: tämän mahtavuus tuli aikalailla puskista. vesku loiri olisi pitänyt jättää rauhaan, mutta muuten tämä levy on aivan täyttä timanttia. Nordmanin laulajan kanssa tehty Storm sisältänee vuoden kovimman nostatuksen kertosäkeessä. HUHHHUH
spectral wounds - A diabolic thirst: pitkästä aikaa tuli jaksettua kuunnella yksi levy bläkkistä vuodessa pariin kertaan kokonaan, niin pakko se on mainita.
archspire - bleed the future: kanadan tekniikkasuorittajat löivät sitten sellaisen lätyn pöytään, että terve. jotenkin pystyivät vielä relentless mutationista parantamaan ja saivat aikaan tämän mestariteoksen
obscura - A valediction: jos olet aina toivonut, että göteborg-pändit osaisivat oikeasti soittaa niin tämä on sinulle. todella hienoa ja tarttuvaa teknistä melo-dödöä.
cognizance - upheaval: tämä tuli obscuran siivellä listalle, koska sama rumpali kummassakin pändissä. harvemmin tulee UKsta vastaan näin hyvää dödöä. pirun jees!
khemmis - deceiver: khemmis palasi takaisin modernin doomin kärkikahinoihin tällä levyllä.
wheel - preserved in time: saksan wheelin todella hieno doom-levy. aivan järkyttävän hienoja laulumelodioita.
ophidian i - desolate: vauhtia ja vaarallisia tilanteita. olisi joskus hieno nähdä tämä pändi livenä. jos archispire iskee, niin luulisi tämänkin.
roisin murphy - crooked machine: roisinin paluu diskojytkeeseen oli erittäin onnistunut
illuvia - iridescence of coluds: maistuva sekoitus drum 'n ambienttia
comit - an ocean of thoughts: ASCn onnistunein levytys tältä vuodelta oli erittäin hienoa IDM/downtempoa
suistamon sähkö - varokaa hengenvaara: sähköistetty Värttinä pyörii erittäinkin mukavasti
delvon lamarr organ trio - i told you so: vuoden kovin ulkomainen urkugroove-levy
mathias eick - when we leave: täydellistä hissuttelua takkatulen ja viskin ääreen
greg foat - gone to the cats: vuoden kovin kissa-aiheinen improvisoitu groove-jaskalevy. erityismaininta suomalaiselle komppiryhmälle Heinola + Åkerblom
laulavat tiedekysymykset: Hesarin lasten tiedekysymykset ovat jo muutenkin lehden parasta antia, niin levytetyssä muodossa parhaimpia lastenlevyjä koskaan
leprous - aphelion: Leprous jatkaa valitsemallaan taide-pop- linjalla. ei edelleenkään valittamista, kun jälki on näin kovaa. Ehkä koronan jälkeen saamme taas selkeämmän tyylimuutoksen eteenpäin?
suad - waves: vuoden kovin suomalainen rock-levy. täydellinen kasaripastissi huippuluokan tuotannolla.
moonspell - hermitage: portugalin pappakerho vetäisi todellisen ässän hihastaan tällä. Common prayers helposti vuoden kovimpia biisejä
wheel - resident human: suomen wheel teki vaikeasta kakkoslevystä erittäin kuunnteltavan kokemuksen. Tool-vaikutteet kuuluvat yhä, mutta hyvällä tavalla.
holopainen - silver lake: tämän mahtavuus tuli aikalailla puskista. vesku loiri olisi pitänyt jättää rauhaan, mutta muuten tämä levy on aivan täyttä timanttia. Nordmanin laulajan kanssa tehty Storm sisältänee vuoden kovimman nostatuksen kertosäkeessä. HUHHHUH
spectral wounds - A diabolic thirst: pitkästä aikaa tuli jaksettua kuunnella yksi levy bläkkistä vuodessa pariin kertaan kokonaan, niin pakko se on mainita.
archspire - bleed the future: kanadan tekniikkasuorittajat löivät sitten sellaisen lätyn pöytään, että terve. jotenkin pystyivät vielä relentless mutationista parantamaan ja saivat aikaan tämän mestariteoksen
obscura - A valediction: jos olet aina toivonut, että göteborg-pändit osaisivat oikeasti soittaa niin tämä on sinulle. todella hienoa ja tarttuvaa teknistä melo-dödöä.
cognizance - upheaval: tämä tuli obscuran siivellä listalle, koska sama rumpali kummassakin pändissä. harvemmin tulee UKsta vastaan näin hyvää dödöä. pirun jees!
khemmis - deceiver: khemmis palasi takaisin modernin doomin kärkikahinoihin tällä levyllä.
wheel - preserved in time: saksan wheelin todella hieno doom-levy. aivan järkyttävän hienoja laulumelodioita.
ophidian i - desolate: vauhtia ja vaarallisia tilanteita. olisi joskus hieno nähdä tämä pändi livenä. jos archispire iskee, niin luulisi tämänkin.
Tämäpäs olikin hyvä.
Ketjussa mainituista Sons of Kemet oli sen verran hyvä, että hankintaan menee levyt, jos/kun levysoitin tähän talouteen tulee.
aki.m
Hifiharrastaja
Tuolle Sons of Kemet tielle kun lähtee, varaudu heti myös ostamaan Shabaka and the Ancestors:a. Itselle pärähti Shabaka tuon jälkimmäisen myötä ensin kunnolla ja sen jälkeen Sons of Kemet oli luontainen jatkumo. Nyt on kaikki LP:t hyllyssä.
super-panda
Hifiharrastaja
Kiitos Hifiharrastajat! Moby - Reprise oli päässyt menemään täysin ohi ja hitsi vieköön tämän ketjun kautta sen löysin.
Sanomatta jää monta muuta levyä, jotka löytyy vain tätä kautta, koska genrerajat ei ole esteenä. Tekisi kyllä mieli mainita varsinkin noita metallipuolen levyjä, mutta kun ei niitä muuten kuuntele, niin ei ole ehkä korrektia ottaa kantaa vuoden parhaimpiin levyihin siltä osin.
Sanomatta jää monta muuta levyä, jotka löytyy vain tätä kautta, koska genrerajat ei ole esteenä. Tekisi kyllä mieli mainita varsinkin noita metallipuolen levyjä, mutta kun ei niitä muuten kuuntele, niin ei ole ehkä korrektia ottaa kantaa vuoden parhaimpiin levyihin siltä osin.
Karlssonin vuoden levyt 2021
Kuten olen aikaisempinakin vuosina (siis niinä kun tämän listan muistan tehdä) pitänyt kriteerinä, että musiikki on julkaistu ensimmäisen kerran 2021. Mitä levyjä ostit viimeksi-ketjua seuraavat tietävät, että iso osa mielenkiinnostani kohdistuu vanhempaan materiaaliin, joten välillä päättyneen vuoden aikana julkaistuja on jopa hankala raapia kasaan. Hieman tätä vikaa oli tälläkin kertaa, mutta hieman sääntöäni venyttämällä sain jonkinlaisen listan kasaan:
Ensinnäkin Coltranen universumissa näyttää olevan asiat hyvin. Nyt ensimmäistä kertaa julkaistu liveveto Love Supreme-levystä on yhdenlainen merkkipaalu ja hienoa ajankuvaa niiltä hetkiltä kun jazz oli irtaantumassa viimeisistäkin harmonian ja rytmin kahleista. Love Supremea pidetään yhtenä merkittävimmistä jazzlevyistä, joten tällainen dokumentti bändistä studion ulkopuolella on vähintäänkin mielenkiintoinen. Omasta mielestäni tosin paljon enemmän:
John Coltrane - Love Supreme Live At Seattle 1965 (2xLP, Impulse! / UMe – B0034291-01)
Coltranen leski Alice jatkoi musiikillista uraansa ensin jonkinlaisena jatkumona miehensä työlle ja myöhemmin siirtyen täysin hengellisen musiikin pariin ja perustaen jopa oman buddhalaisen luostarin. Vaikka hän katosi jazzkentältä kokonaan, ei musiikillinen toiminta lakannut vaan siirtyi lähinnä kasettijulkaisuihin. Luaka Bop on julkaissut näistä "World Spiritual Classics: Volume I: The Ecstatic Music of Alice Coltrane Turiyasangitananda"- kokoelman 2017. Musiikki on ehkä luonnehdittavissa syntetisaattoreilla soitetuksi yleisgospeliksi. Pirinteinen buddhalainen musiikki eli lähinnä mantrat ja yksinkertaiset taustat loistavat poissaolollaan ja harmonia on ehkä tutumpaa kristillisestä gospelista. Tämä siis taustaksi listan seuraavalle levylle, jonka kohdalla muuten nyt venytän sääntöäni. Tämä kun on julkaistu alkujaan jo 1982 kasettina. Alkuperäisiä mastereita ei ole kuitenkaan löytynyt tähän päivään mennessä, mutta yllättäen kuitenkin jotain on pulpahtanut pintaan: Nimittäin nauhat, joista puuttuu kasettijulkaisun syntetisaattorit ja jouset. Tuloksena on uskomattoman kaunis ja harmoninen levy, jossa ajoittain kuuluvan harmoonin lisäksi ei ole muita instrumentteja kuin Alicen äidillisen lämmin laulu. Ajatonta ja uskomattoman hienoa musiikkia:
Alice Coltrane - Kirtan: Turiya Sings (2xLP, Impulse! / UMe – 00602435939766
Ja vielä lisää Coltranen "perillisiä". John Coltrane piti Pharoah Sandersia tosiaankin seuraajanaan ja miehellä olikin todella hieno ura omanlaisen etnisuniversaalisen freejazzin puitteissa. Myöhemmin ilmaisu muuttui kevyemmäksi, muttei kuitenkaan yleisöä kosiskelevaksi. Hienoa on, että Sanders jaksaa edelleen yli kahdeksankymppisenä olla aktiivinen, vaikka toki tässä on ollut keskustelua siitä, että jäikö tämä listan seuraava levy viimeiseksi. Jos jää, on kyseessä todella hieno testamentti ja päätös yhdelle luovimmista urista, mitä fonin soittoon tulee. Floating Pointsin ja Lontoon sinfonian kanssa tehty levy on harmonisen kaunis ja unenomainen. Täydellinen pari Turiya Singsille:
Floating Points, Pharoah Sanders & The London symphony Orchestra - Promises (LP, 2021 Luaka Bop - 6 80899 0097-1-3)
Siirrytään hieman populaarimpaan ilmaisuun. Trees Speak on duo, jonka musiikkia on aika vaikea kuvailla. Junnaava instrumentaali krautrock on vahvasti läsnä, mutta toisaalta välillä hypätään silkkaan kokeiluun ja äänimaisemiiin. Tätä tulee kuunneltua haltioituneena:
Trees Speak - Vertigo Of Flaws: Emancipation Of The Dissonance And Temperaments In Irrational Waveforms (2xLP + 7, Soul Jazz Records - SJR LP498)
Ja palataan kokeilullisuuteen, mutta jätetään jazz pois yhtälöstä. Tämä kokoelma modernia ghanalaista soundia pääsi yllättämään täysin ja samaan aikaan räjäytti pankin. Ei todellakaan helppoa kuuneltavaa vaan vie elektronisen soundin lähes kipupisteen rajoille ja jättää kuuntelijansa monessa kohtaa etsimään kappaleen yhteensitovaa punaista lankaa. Kyllä se sieltä löytyy, muttei todellakaan helposti:
Various - Sounds Of Pamoja (2xLP, Nyege Nyege Tapes – NNT030LP-COL1)
Tässä venytän taas hieman sääntöäni, sillä tämä ranskalaisen Dang-Khoa Chaun EP on julkaistu ensin 2020 kasettina ja viime vuonna vinyylinä. Vaikka kyse on elektronisesta musiikista, luo se illuusion lähes ekstaattisesta rummutuksesta, joka hypnotisoi kuulijansa ensi hetkistä alkaen:
youtu.be
D.K. - Ancient Kingdom (12", Good Morning Tapes - GMV08)
Tämä on mielenkiintoinen julkaisu sikäli, että ensikuulemalta se kuulosta hieman nopeasti kasatulta ehkäpä soundiensa vuoksi, mutta syvyys alkaa paljastua hiljalleen. Kansitekstin perusteella tämä on projektilevy, jota on äänitetty melkeimpä kenttäolosuhteissa. Tai takakansi kertoo seuraavaa: "Recorded in a shady apartment with view over Istanbuls roofs 2018-2019. Perussions recorded in Okey Temiz Ritim Atolyesi - Galata. Arrangd on diverse beaches at the Agean sea". Oma huomioni kiinnittyi tähän alkujaan Okey Temizin nimen huomattuani. Mies kun on itselleni tuttu freejazzrumpali 70-luvulta. Yllätys olikin, että hänet löytää levyltä, joka on samaan aikaan nykypäivän soundia ja undergroundia:
youtu.be
DJ Sofa, Houschyar, Okay Temiz - Şelale (LP, 2021 Sonic Circle - SC019)
Ja jottei mene ihan taas häröilyksi, loppuun pari palaa poppia. Puolisoni on nimittäin kuunnellut sarjatulella Suad Kalifan tuoretta levyä ja sen hienous on uinut hiljalleen omaan tajuntaani. Onhan tämä kotimaiseksi julkaisuksi lähes poikkeuksellisen laadukas. Useamman kuuntelun jälkeen olen jäänyt ihastelemaan sovitusten laatua ja syvyyttä. Levyn taustavoimista löytyykin hyvin tuttuja hahmoja kuten Op:l Bastardsin (ja monen muun) Vilunki 3000 ja Tuomo Puranen:
youtu.be
SUAD - Waves (LP, Svart Records – SVART253LP)
Ja viimeisenä vaan ei vähäisimpänä levy, joka on ollut listaykkösenä ja useiden musiikkijulkaisujen vuoden levyt - listalla. Taitaa olla ensimmäinen kerta kun nostan omalle listalleni mitään näin populaaria, mutta tämä pääsi yllättämään. Alati läsnä olevasta listapop-elementistä huolimatta tämä onkin hyvin orgaanisesti ja inspiroituneesti sovitettu ja tuotettu levy. Uskomatonta, että parikymppiset sisarukset tekevät näin syvällistä ja sivistynyttä musiikkia ("Goldwing" pohjautuu Gustav Holstin hymniin!):
youtu.be
Billie Eilish - Happier Than Ever (Darkroom / Interscope Records B0033778-01)
Kuten olen aikaisempinakin vuosina (siis niinä kun tämän listan muistan tehdä) pitänyt kriteerinä, että musiikki on julkaistu ensimmäisen kerran 2021. Mitä levyjä ostit viimeksi-ketjua seuraavat tietävät, että iso osa mielenkiinnostani kohdistuu vanhempaan materiaaliin, joten välillä päättyneen vuoden aikana julkaistuja on jopa hankala raapia kasaan. Hieman tätä vikaa oli tälläkin kertaa, mutta hieman sääntöäni venyttämällä sain jonkinlaisen listan kasaan:
Ensinnäkin Coltranen universumissa näyttää olevan asiat hyvin. Nyt ensimmäistä kertaa julkaistu liveveto Love Supreme-levystä on yhdenlainen merkkipaalu ja hienoa ajankuvaa niiltä hetkiltä kun jazz oli irtaantumassa viimeisistäkin harmonian ja rytmin kahleista. Love Supremea pidetään yhtenä merkittävimmistä jazzlevyistä, joten tällainen dokumentti bändistä studion ulkopuolella on vähintäänkin mielenkiintoinen. Omasta mielestäni tosin paljon enemmän:
John Coltrane - Love Supreme Live At Seattle 1965 (2xLP, Impulse! / UMe – B0034291-01)
Coltranen leski Alice jatkoi musiikillista uraansa ensin jonkinlaisena jatkumona miehensä työlle ja myöhemmin siirtyen täysin hengellisen musiikin pariin ja perustaen jopa oman buddhalaisen luostarin. Vaikka hän katosi jazzkentältä kokonaan, ei musiikillinen toiminta lakannut vaan siirtyi lähinnä kasettijulkaisuihin. Luaka Bop on julkaissut näistä "World Spiritual Classics: Volume I: The Ecstatic Music of Alice Coltrane Turiyasangitananda"- kokoelman 2017. Musiikki on ehkä luonnehdittavissa syntetisaattoreilla soitetuksi yleisgospeliksi. Pirinteinen buddhalainen musiikki eli lähinnä mantrat ja yksinkertaiset taustat loistavat poissaolollaan ja harmonia on ehkä tutumpaa kristillisestä gospelista. Tämä siis taustaksi listan seuraavalle levylle, jonka kohdalla muuten nyt venytän sääntöäni. Tämä kun on julkaistu alkujaan jo 1982 kasettina. Alkuperäisiä mastereita ei ole kuitenkaan löytynyt tähän päivään mennessä, mutta yllättäen kuitenkin jotain on pulpahtanut pintaan: Nimittäin nauhat, joista puuttuu kasettijulkaisun syntetisaattorit ja jouset. Tuloksena on uskomattoman kaunis ja harmoninen levy, jossa ajoittain kuuluvan harmoonin lisäksi ei ole muita instrumentteja kuin Alicen äidillisen lämmin laulu. Ajatonta ja uskomattoman hienoa musiikkia:
Alice Coltrane - Kirtan: Turiya Sings (2xLP, Impulse! / UMe – 00602435939766
Ja vielä lisää Coltranen "perillisiä". John Coltrane piti Pharoah Sandersia tosiaankin seuraajanaan ja miehellä olikin todella hieno ura omanlaisen etnisuniversaalisen freejazzin puitteissa. Myöhemmin ilmaisu muuttui kevyemmäksi, muttei kuitenkaan yleisöä kosiskelevaksi. Hienoa on, että Sanders jaksaa edelleen yli kahdeksankymppisenä olla aktiivinen, vaikka toki tässä on ollut keskustelua siitä, että jäikö tämä listan seuraava levy viimeiseksi. Jos jää, on kyseessä todella hieno testamentti ja päätös yhdelle luovimmista urista, mitä fonin soittoon tulee. Floating Pointsin ja Lontoon sinfonian kanssa tehty levy on harmonisen kaunis ja unenomainen. Täydellinen pari Turiya Singsille:
Floating Points, Pharoah Sanders & The London symphony Orchestra - Promises (LP, 2021 Luaka Bop - 6 80899 0097-1-3)
Siirrytään hieman populaarimpaan ilmaisuun. Trees Speak on duo, jonka musiikkia on aika vaikea kuvailla. Junnaava instrumentaali krautrock on vahvasti läsnä, mutta toisaalta välillä hypätään silkkaan kokeiluun ja äänimaisemiiin. Tätä tulee kuunneltua haltioituneena:
Trees Speak - Vertigo Of Flaws: Emancipation Of The Dissonance And Temperaments In Irrational Waveforms (2xLP + 7, Soul Jazz Records - SJR LP498)
Ja palataan kokeilullisuuteen, mutta jätetään jazz pois yhtälöstä. Tämä kokoelma modernia ghanalaista soundia pääsi yllättämään täysin ja samaan aikaan räjäytti pankin. Ei todellakaan helppoa kuuneltavaa vaan vie elektronisen soundin lähes kipupisteen rajoille ja jättää kuuntelijansa monessa kohtaa etsimään kappaleen yhteensitovaa punaista lankaa. Kyllä se sieltä löytyy, muttei todellakaan helposti:
Various - Sounds Of Pamoja (2xLP, Nyege Nyege Tapes – NNT030LP-COL1)
Tässä venytän taas hieman sääntöäni, sillä tämä ranskalaisen Dang-Khoa Chaun EP on julkaistu ensin 2020 kasettina ja viime vuonna vinyylinä. Vaikka kyse on elektronisesta musiikista, luo se illuusion lähes ekstaattisesta rummutuksesta, joka hypnotisoi kuulijansa ensi hetkistä alkaen:
Dâ.âK. - Po Nagar Towers
from 'The Ancient Kingdom' released on Good Morning Tapes ::: https://goodmorningtapes.bandcamp.com/album/gmv08-d-k-the-ancient-kingdom.......tribal
youtu.be
D.K. - Ancient Kingdom (12", Good Morning Tapes - GMV08)
Tämä on mielenkiintoinen julkaisu sikäli, että ensikuulemalta se kuulosta hieman nopeasti kasatulta ehkäpä soundiensa vuoksi, mutta syvyys alkaa paljastua hiljalleen. Kansitekstin perusteella tämä on projektilevy, jota on äänitetty melkeimpä kenttäolosuhteissa. Tai takakansi kertoo seuraavaa: "Recorded in a shady apartment with view over Istanbuls roofs 2018-2019. Perussions recorded in Okey Temiz Ritim Atolyesi - Galata. Arrangd on diverse beaches at the Agean sea". Oma huomioni kiinnittyi tähän alkujaan Okey Temizin nimen huomattuani. Mies kun on itselleni tuttu freejazzrumpali 70-luvulta. Yllätys olikin, että hänet löytää levyltä, joka on samaan aikaan nykypäivän soundia ja undergroundia:
soFa, Houschyar, Okay Temiz - Şelale
Taken from 'soFa, Houschyar, Okay Temiz - Şelale' (SC019)Buy Vinyl: https://www.musicfrommemory.comBuy Digital: https://music-from-memory.bandcamp.com© 2021...
youtu.be
DJ Sofa, Houschyar, Okay Temiz - Şelale (LP, 2021 Sonic Circle - SC019)
Ja jottei mene ihan taas häröilyksi, loppuun pari palaa poppia. Puolisoni on nimittäin kuunnellut sarjatulella Suad Kalifan tuoretta levyä ja sen hienous on uinut hiljalleen omaan tajuntaani. Onhan tämä kotimaiseksi julkaisuksi lähes poikkeuksellisen laadukas. Useamman kuuntelun jälkeen olen jäänyt ihastelemaan sovitusten laatua ja syvyyttä. Levyn taustavoimista löytyykin hyvin tuttuja hahmoja kuten Op:l Bastardsin (ja monen muun) Vilunki 3000 ja Tuomo Puranen:
Winter
Provided to YouTube by The Orchard EnterprisesWinter · Suad · Suad KhalifaWaves℗ 2020 Svart RecordsReleased on: 2021-01-22Producer: Suad KhalifaProducer: Lau...
youtu.be
SUAD - Waves (LP, Svart Records – SVART253LP)
Ja viimeisenä vaan ei vähäisimpänä levy, joka on ollut listaykkösenä ja useiden musiikkijulkaisujen vuoden levyt - listalla. Taitaa olla ensimmäinen kerta kun nostan omalle listalleni mitään näin populaaria, mutta tämä pääsi yllättämään. Alati läsnä olevasta listapop-elementistä huolimatta tämä onkin hyvin orgaanisesti ja inspiroituneesti sovitettu ja tuotettu levy. Uskomatonta, että parikymppiset sisarukset tekevät näin syvällistä ja sivistynyttä musiikkia ("Goldwing" pohjautuu Gustav Holstin hymniin!):
Billie Eilish - Getting Older
youtu.be
Billie Eilish - Happier Than Ever (Darkroom / Interscope Records B0033778-01)
Itseasiassa, ennen Seattlea on jo julkaistu livetallenne aiheesta. Love Supreme Deluxe CD-paketissa (2002) on ranskassa tallennettu keikka jota pidettiin pitkään ainoana Love Supreme live-äänityksenä (live at the Antibes Jazz Festival, July 1965) Seattlen keikkanauhat löydettiin 2008.
John Coltrane - A Love Supreme
View credits, reviews, tracks and shop for the 2002 CD release of "A Love Supreme" on Discogs.
www.discogs.com
Viimeksi muokattu: