Voiko laite olla liian musikaalinen?

lator

Käyttäjä
Liittynyt
22.9.2006
Viestejä
2 485
Kaupunki
Kuopio
Mielenkiinnolla keskustelua sivusta seuranneena ja näihin musikaalisiin merkkeihin hieman tutustuneenakin on mieleeni herännyt kysymys: voiko laitteisto olla liian musikaalinen?

Jos painopiste on nuotin alukkeilla, äänikuva ei myötäile äänitettä ja yläbassossa on korostuma joka aiheuttaa bassolinjojen seurattavuuden paranemisen, onko tällainen laitteisto ääniteuskollinen ja jättääkö se jotain tärkeää pois? Onko tämä oikeampi lähestymistapa äänentoistoon kuin jokin muu? Jos, niin miksi?

Mistä johtuu, että sekoittamalla näitä musikaalisia merkkejä muihin laitteistoihin ja päin vastoin tulokset eivät pääsääntöisesti miellytä?
 
Takuumusikaalinen laite ei ole systeemisidonnainen.
 
Jos laitteisto toistaa musiikin syvimmän ytimen eli nyanssit ja tunteen avarasti ja dynaamisesti se on musikaalinen. Tässä ei voine mennä liian syvälle. Eli ei laitteisto voi olla liian musikaalinen.
 
Rajana musikaalisuudessa on täydellisen luonnollinen toisto. Melkoinen saavutettava. Paitsi aidosti, jolloin aitoa on myös epämusikaalinen esittäjä.
 
pirkka sanoi:
Jos laitteisto toistaa musiikin syvimmän ytimen eli nyanssit ja tunteen avarasti ja dynaamisesti se on musikaalinen.

Pirkka playing with fire :D
 
Tawe sanoi:
On minun setissäni vika, ei musikaalinen hyve. Siis epä-ääniteuskollinen värittymä.

Meinaatko että yläbasson korostuma on settisi vai pelkästään kaiuttimien asettelusta johtuva vika?
 
ei niinkään muu setti, mutta kaiuttimet kyllä. asiaan voi himan vaikuttaa myös niiden sijoitus ja tila.
 
Kai kaiken voi tehdä niin överisti, että se häiritsee? Miksei siis nuottien alkujakin voisi painottaa liikaa? Siihen en sitten ota kantaa onko tämä musikaalisuutta ;)
 
lator sanoi:
Mielenkiinnolla keskustelua sivusta seuranneena ja näihin musikaalisiin merkkeihin hieman tutustuneenakin on mieleeni herännyt kysymys: voiko laitteisto olla liian musikaalinen?

Jos laitteisto vain jenkkaa ja rytkyy kun sillä yrittää kuunnella varpunen jouluaamuna -biisiä, niin se on ehkä liian musikaalinen. :D
 
sepi_1, ehkä, mutta ei välttämättä, todennäköisesti ei.
 
Onko laite musikaalinen vai epämusikaalinen, siinäpä vasta kysymys. Itse olen aina vierastanut musikaalisuus käsitteen tunkemista laitteiden filosofiaan ja käyttäytymiseen..

Musiikin toisto mahdollisimman autenttisesti lienee tuo tavoiteltu ihanne kotisohvalla. Esimerkiksi dynamiikan puute toistotilanteessa on informaation puutetta, ei niinkään epämusikaalisuutta.

Eli liian musikaalinen laite olisi todella mielenkiintoinen ilmestys, ei ole tullut vastaan. :)
 
Hauska kysymys. Siinä mielessä, että musikaalisuus on henk.koht. koettava juttu, jota ei voi mielestäni yleispätevästi määritellä, ei periaatteessa myöskään voida määritellä sitä onko jokin enemmän tai vähemmän musikaalinen.

Sen sijaan jos lähestymistavaksi otetaan se mitä markkinointimielessä on lanseerattu musikaaliseksi (juu nou, ratapenkan kivijalka ja prätti), niin joo, voi olla. Koska kyse on tietyn tyyppisestä soundista, niin kyllä se jonkun mielestä voi olla liikaa ihan väärässä suunnassa verrattuna omaan makuun ja sitä kautta siis liian... ..."musikaalinen". Kyllä, lainausmerkit alkavat olla tarpeen.
 
lator sanoi:
Mielenkiinnolla keskustelua sivusta seuranneena ja näihin musikaalisiin merkkeihin hieman tutustuneenakin on mieleeni herännyt kysymys: voiko laitteisto olla liian musikaalinen?

Jos tarkoitat sitä, että laitevalmistaja muuttuu jonkinlaisesta "outlaw" valmistajasta he-valmistajaksi - vastaus on kyllä.
Niinhän näille monille vanhan koulun valmistajille on jo tapahtunut. Niistä on tullut he-mainstreamia.
 
Sam Other sanoi:
Sen sijaan jos lähestymistavaksi otetaan se mitä markkinointimielessä on lanseerattu musikaaliseksi (juu nou, ratapenkan kivijalka ja prätti), niin joo, voi olla.

Tuo mainitsemasi näkemys musikaalisuudesta on yhtä pätevä kuin jos esim kirjan merkityksellisyyttä mitattaisiin sen sisältämien vokaalien määrällä. Toki rytmisyys on osa musiikin sisältöä ja siten osa musikaalisuuttakin mutta vain marginaalisesti sen merkitys on niin korostunut että sillä olisi mainittavaa merkitystä kokonaisuuteen. Jos sitten kuuntelee lähinnä rytminusiikkia, esim rock, jossa rytmillä on korostunut merkitys ja virittää laitteistonsa äärimmilleen rytmisyyden ehdoilla on sillä melko varmasti kokonaismusikaalisuutta haittaavia vaikutuksia.
 
pirkka sanoi:
Tuo mainitsemasi näkemys musikaalisuudesta on yhtä pätevä kuin jos esim kirjan merkityksellisyyttä mitattaisiin sen sisältämien vokaalien määrällä.

Niin, tekstihän on pitkälti rytmiä ja harmoniaa ja... bongaille sä Pirkka vaan niitä vokaalejasi eli kilahduksia ja kolahduksia.
 
Tawe sanoi:
Niin, tekstihän on pitkälti rytmiä ja harmoniaa ja... bongaille sä Pirkka vaan niitä vokaalejasi eli kilahduksia ja kolahduksia.

On sillä tekstillä merkityskin, yleensä. Usein perin hienovarainen ja piilotettu rivien väliin. Sitä mä bongailen, myös musiikissa. Don't worry Tawe. Eri ihmisille eri asiat ovat eri lailla merkityksellisiä.
 
pirkka sanoi:
Usein perin hienovarainen ja piilotettu rivien väliin.

Kyllä kyllä, nimen omaan, muun muassa rytmi.

Esimerkiksi:

Sonetti on nelisäkeistöinen runomuoto. Perinteisesti säkeistöistä kolme ensimmäistä on neli- ja viimeinen kaksisäkeinen. Riimit säkeissä etenevät seuraavasti: abab cdcd efef gg. Tavallisesti sonetti seuraa runomitaltaan jambista pentametriä.

Sana sonetti tulee italian sanasta sonetto, joka tarkoittaa pientä laulua. 1200-lukuun mennessä sana oli vakiintunut merkitsemään nelitoistarivistä, tarkkaa rakennetta noudattavaa runomittaa. Sonetin rakenne on kuitenkin muuttunut sen historian aikana.


Silkkaa musiikkia siis!
 
Back
Ylös