Virtapuolen kysymys

[silmaauki]

Mikä "paremman" verkkopiuhan ominaisuus, parantaa ääntä. Eikö se sähkö kulje ihan samalla tavalla siinä "normaali" piuhassa? ???

Ottamatta henkilökohtaisesti kantaa siihen mitä eroja noissa virtapiuhoissa on, niin rohkenen väittää että kyse ei ole parantamisesta. Kyse on siitä mikä "paskoo" vähiten.

 

[RapsuZ]

Saattaa olla merkitystä verkkojohdolla ja sen pistokkeilla. Sanon nyt vain periaatteellisesti ja vertailun vuoksi: erään hitsausmuuntajan verkkopistoke kuumeni, ilman järkevää syytä, liitokset ok. Pistoke uusittiin, ei lämmennyt enää. Taisi edellisessä pistokkeessa olla jotain häviötä. Mitä sitten, jos pistokkeen/ johdon perässä on "vain" vahvistin. Ei mitään muuta, kuin suhteellinen ero.

Johdon kuumenemiseen käytössä voi olla kaksi syytä:
1. Johtimien poikkipinta-ala on liian pieni johtimen läpi kulkevan sähkövirran suuruuteen nähden. Jos laite ottaa sähköverkosta 10A virran, puolentoista neliömillin johtimet eivät vielä kuumene havaittavasti.
2. Josain kohdassa johdinta tai liittimiä johdin tai liitospinta on liian "ohut" ja virta ahtautuu. Silloin tämä ongelmakohta kuumenee. Syynä voi olla löysä liitos, kuten tuossa oli epäiltykin. Kumikaapelien kohdalla on mahdollista että kaapelin sisällä osa johdinsäikeistä on katkennut, ja tästä aiheutuu kuumenemista. Sekin on tietysti mahdollista että virtaliittimen pistokkeet eivät ole oikein mitoillaan tai ovat hieman vääntyneet. Silloin pistorasian ja pistotulpan välinen kontakti ei ole enää niin hyvä kuin sen pitäisi olla.
- Nämä ovat tyypillisiä ongelmia silloin kun kaapelia käytetään suuritehoisen laitteen kytkemiseen.

- Sitten suhteellistetaan hieman:
"Normaaleissa" kodinkoneiden vitajohdoissa johtimien poikkipinta-ala on tyypillisesti 0,75 neliömilliä. Hifipuolella aika usein käteen on sattunut 1,5 neliömillin perusvirtapiuhoja. 1,5 neliömilliä riittää erittäin hyvin 10A virralle. 10 ampeerin virta taas tarkoittaa sitä että laite (esim. vahvistin) ottaa verkosta jatkuvaa tehoa 2,3 kilowattia. - Minusta tuntuu että aika harvalla tosihifistilläkään tehontarve on ihan tuota luokkaa.

- Yhteenveto:
Tehokkaan vahvistimen virtapiuhan järeydeksi riittää mainiosti 1,5 neliömilliä. Pienempitehoisille laitteille 0,75mm^2 riittää ihan hyvin. - Siis silloin kun tuon virtapiuhan tarkoituksena on syöttää sähköverkosta tehoa sitä tarvitsevalle laitteelle. Jos taas virtakaapeli on hankittu jotain muuta tarkoitusta varten, niin...

 

[sepi_3.0]

"Normaaleissa" kodinkoneiden vitajohdoissa johtimien poikkipinta-ala on tyypillisesti 0,75 neliömilliä. Hifipuolella aika usein käteen on sattunut 1,5 neliömillin perusvirtapiuhoja. 1,5 neliömilliä riittää erittäin hyvin 10A virralle. 10 ampeerin virta taas tarkoittaa sitä että laite (esim. vahvistin) ottaa verkosta jatkuvaa tehoa 2,3 kilowattia. - Minusta tuntuu että aika harvalla tosihifistilläkään tehontarve on ihan tuota luokkaa.

- Yhteenveto:
Tehokkaan vahvistimen virtapiuhan järeydeksi riittää mainiosti 1,5 neliömilliä. Pienempitehoisille laitteille 0,75mm^2 riittää ihan hyvin. - Siis silloin kun tuon virtapiuhan tarkoituksena on syöttää sähköverkosta tehoa sitä tarvitsevalle laitteelle. Jos taas virtakaapeli on hankittu jotain muuta tarkoitusta varten, niin...

No tässä valossa tuo CD-soittimien virtahätävarjelu ihmetyttää. DD-Velo haukkaa 3kw piikkiä ja silti lie vain 1,5 neliöistä karvaa.

 

[RapsuZ]

DD-Velo haukkaa 3kw piikkiä ja silti lie vain 1,5 neliöistä karvaa.

Yleensähän pääteasteen hetkellinen tehontarve ruokitaan virtalähteen kondensaattoreista. Verkosta (siis virtapiuhan läpi) otetaan tehoa irti huomattavasti maltillisemmin.

 

[sepi_3.0]

Yleensähän pääteasteen hetkellinen tehontarve ruokitaan virtalähteen kondensaattoreista. Verkosta (siis virtapiuhan läpi) otetaan tehoa irti huomattavasti maltillisemmin.

Minkä suuruisia nuo CD-soittimien hetkelliset tehontarpeet sitten on

 

[RapsuZ]

Minkä suuruisia nuo CD-soittimien hetkelliset tehontarpeet sitten on

Hetkelliseen tehontarpeeseen en ota kantaa. Riippuu siitä miten virtalähde on toteutettu.
Uskoisin että CD-soittimen tapauksessa eniten tehoa vie pyöritinkoneiston moottorit. "Järeän" CD-soittimen ottotehot jäävät varmaan jonnekkin parinkymmenen watin kieppeille.
- Pikainen lunttaus erään ex-soittimeni manuskasta paljasti että se tarvitsee jatkuvaa tehoa 10w.

 

[SATA]

Olen miettinyt pääni puhki että mitenkä verkkopiuha voi parantaa ääntä?

 

[silmaauki]

Olen miettinyt pääni puhki että mitenkä verkkopiuha voi parantaa ääntä?

Sä mietit ihan vääriä asioita. Mieti mieluummin voiko jokainen komponentti paskoa ääntä.

 

[RapsuZ]

Olen miettinyt pääni puhki että mitenkä verkkopiuha voi parantaa ääntä?

Jos keksit, niin kerro se sitten minullekkin.

 

[SATA]

Vaikutusta virtajohdoilla on, se on selvä. Panostus lienee järkevää suhteuttaa laitteiston laatuun yleensäkin ja tottakai kannattaa aluksi hankkia noin niin kuin käytännön kokemusta testaamalla erilaisia, erimerkkisiä virtajohtoja ja todeta, että oliko niillä mitään eroa .

Paras tapa on hankkiutua koko virtajohdoista eroon ja käyttää akulla toimivia laitteita IMO.

Suurimman virtajohdoilla saavutetun parannuksen olen saanut, kun lisäsin omiin torvikaiuttimien aktiivisiin subbareihin standardijohtojen paikalle erään valmistajan parhaimmat virtakaapelit (sattuivat pyörimään ylimääräisinä nurkissa odottaen myymistä). Voi jeuna sitä äänen parannusta . Tästä muuten eräs herra Mänty aikoinaan puhui kovastikin ja hänelle naurettiin (ja nyt varmasti minullekin ). Mutta Vesa, oikeassa olit!

Ehkä hänellä on vastaus...

 

[RapsuZ]

Mieti mieluummin voiko jokainen komponentti paskoa ääntä.

Miten virtapiuha voi pilata ääntä, jos voidaan mittaamalla osoittaa että se toimii oikein? Siis jos se on kunnossa.
Kelvottomasti tehtyjä virtapiuhojakin olen nähnyt, mutta nyt ei taida olla kyse siitä?

 

[silmaauki]

Miten virtapiuha voi pilata ääntä, jos voidaan mittaamalla osoittaa että se toimii oikein? Siis jos se on kunnossa.
Kelvottomasti tehtyjä virtapiuhojakin olen nähnyt, mutta nyt ei taida olla kyse siitä?

Viittaan vain aikaisempaan viestiini.

Ottamatta henkilökohtaisesti kantaa siihen mitä eroja noissa virtapiuhoissa on, niin rohkenen väittää että kyse ei ole parantamisesta. Kyse on siitä mikä "paskoo" vähiten.

 

[SATA]

Jos kaikki vaan paskoo ja on pyllystä, niin kannattaako harrastaa. Tulee aina vaan pettymyksiä

 

[RapsuZ]

Ottamatta henkilökohtaisesti kantaa siihen mitä eroja noissa virtapiuhoissa on, niin rohkenen väittää että kyse ei ole parantamisesta. Kyse on siitä mikä "paskoo" vähiten.

Ok.
Kyse on siis tosiaan siitä, että mikä virtapiuhoista on vähiten viallinen.
- Selkis.

 

[fozi]

On se koomista sinänsä. Kun näillä foorumeilla heittää suoran kysymyksen, niin lähdetään ennemmin tai myöhemmin jostain liittymästä aivan toiseen suuntaan.

No. Olihan se toisaalta odotettavissa, kun heittää ilmoille tällaisen "tulenaran" kysymyksen.

Mutta kiitos tähän mennessä niille parille kaverille, jotka ovat vastanneet suoraan alkuperäiseen kysymykseeni

Älkää kuitenkaan käsittäkö väärin, ei puhe ole pahasta

 

[SATA]

Eikä ko nymmää se hokasi: see o verkkopiuhan HINTA, joka soundiin vaikuttaa.. >

 

[ealab]

Koetan pitää kädet maassa ja arvuutella lisää laitteiden verkkojohdon vaikutuksia. Verkkopistokkeiden tappien ja johtimien liitos on tavallisimmin pistemäinen puristus ja sitten pistokkeen muotoinen muovi päälle. Onkin heikoin liitos verkkojohdossa. Johdin on usein poikki juuri tapista. Entä virtalähteen ottama virta "seinästä". Muuntaja- silta- konkka- kasautuman virta on kaikkea muuta, kuin siniaaltoa. On "jonkin" verran epälineaarisuutta/ säröä ja virtahuippuja. Oikeastaan hyvän verkkojohdon tulisikin olla liitoksineen jämäkkä, kuten nämä vähän tyyriimmät taitavat ollakkkkin. Myös välttävän ylittävästä johdon poikkipinnasta ei ole haittaa.
Ps. Toimistoissa, joissa on paljon tietokoneita joudutaan 3- vaihe sähkösyötössä käyttämään poikkipinnaltaan poikkeavia kaapeleita. Näissä on 0- johdin tukevampi, johtuu juuri epälineaarisesta kuormasta. Näin on ainakin ollut.

 

[silmaauki]

Fozi,

Tuohon tietty voi vaikuttaa se sun viritinvahvistin(kin). Eli jos virta kierrätetään sitä kautta, niin miten se mahdollisesti sössii tai on sössimättä sen homman. Jotenkin tuntuisi paremmalta vaihtoehdolta laittaa se cd:n johto seinään. Se vahvistin saattaa tuottaa omia häiriöitään siihen virran ulosottoon.

 

[kaartovaara]

Virtajohtojen kuten virtasuotimienkin vaikutus ääneen on saman suuntainen: molemmat siivoavat ääntä. Äänestä poistuu "rojua", siitä tulee selvempi, puhtaampi ja seurattavampi. Tn. kyseessä on särön pienentyminen.
Muutoksen kuuleminen vaatii riittävän hyvät laitteet ja kokemusta. Virtajohdoilla on keskenäisiä soundillisia eroja. Erot johtunevat pääasiassa tuosta särön poistumisen määrästä ja erottelun parantumisesta eri taajuusalueilla eri lailla.
Valitettavasti negatiivisena puolena on dynamiikan latistuminen ja tietynlainen äänen komprimoituminen.
Nämä ovat siis kuulohavaintoja. Teoriasta en tiedä, vaikka tuossa säröstä vähän puhunkin.

 

[roiene]

Ehkä hänellä on vastaus...

Ei minulla sen kummmepia vastauksia ole, vain omakohtaista, lapsenomaista kokeilunhalua kaikentyyppisiin (mukaanlukien subbarien kokeilu erilaisilla verkkopiuhoilla, ei välttämättä ollenkaan kalliimmilla, se ei ollut pointti) asioihin. Kokeilkaa itte ja tehkää omat johtopäätöksenne. Kokeeko sen muutoksen ollenkaan äänen parantumisena, onkin toinen juttu.