Virtaohjaus/current driving

Vs: Aperiodinen vai suljettu vai molemmat samassa paketissa?

Nikolas sanoi:
Tuollainen 3 dB bassokorostus on siedettävissä ja sen voi hoitaa kuntoon vaikka parametrisella taajuuskorjaimella signaalin alkupäässä, mutta silti ihanteellinen tavoite olisi saada korostumista vapaa bassovaste kokonaan kotelun suunnittelun keinoilla.
Mittaus on siis tehty läheltä kalvoa, jolloin suuntausporras-efekti (baffle step) ei tässä tule vielä esiin. Mitattaessa tai kuunneltaessa kotelokaiutinta metrin päästä tai kauempaa matalat taajuudethan ikään kuin karkaavat puoliksi kaiuttimen taakse, jolloin etuakselilla syntyy periaatteessa 6 dB:n vaje bassoille verrattuna korkeisiin ääniin tai mittaukseen äärettömässä etulevyssä. Aivan läheltä mitattaessa tätä matalien karkaamista ei kuitenkaan vielä tapahdu, vaan tulos vastaa äärettömässä etulevyssä mitattua. En tiedä onko tämä Keelen artikkeli paras tähän, mutta yhtälöistä 5 ja 6 tämä seuraa:

http://www.xlrtechs.com/dbkeele.com/PDF/Keele%20(1974-04%20AES%20Published)%20-%20Nearfield%20Paper.pdf

Kun siis kaukokentässä ilmenevä suuntausporras otetaan huomioon, bassoille jää itse asiassa nettovajetta n. 3 dB, eli korkeita joutuu vaimentamaan mutta kuitenkin paljon vähemmän kuin tavallisessa jännitekaiuttimessa. (Valitettavasti Artan baffle step -emulaattori oli täysi susi, joten sitä ei voinut käyttää.)

Nikolas sanoi:
Mitä tapahtuisi vaimennuksen laadulle, jos kanava olisi pitempi ja vaimennusaineen tiheys kasvaisi asteittain loppupäätä kohti?
Kanavaa ei liene tässä aihetta ainakaan pidentää, ellei sitten kasvateta myös kammiota. Kukin välikkö vaikuttaa hieman eri taajuudella siten että vällyn lisääminen tiettyyn välikköön vaimentaa tiettyä taajuutta, mutta samalla pyrkii nostamaan hieman tätä ylempänä ja alempana olevia taajuuksia aaltomaisesti. Loppupään väliköt vaikuttavat lähinnä mataliin taajuuksiin, mutta alkupään lokoset myös korkeampiin aina jonnekin 300 Hz saakka. Kun juonen oppii, voi tuunaajalle avautua paljon mahdollisuuksia.

Pitäisi joskus yrittää laatia vielä sähköistä simulointimallia, mikä voisi helpottaa periaatteen soveltamista isompiin kaiuttimiin.
 
Vs: Aperiodinen vai suljettu vai molemmat samassa paketissa?

Kanavaa ei liene tässä aihetta ainakaan pidentää, ellei sitten kasvateta myös kammiota.

Sisätilavuuden kasvattaminen oli mielessäni. Kuvissasi on pikkukaiutin, mutta ajattelin sellaista noin metrin korkuista lattiakaiutinta. Leveys ja syvyys voisivat olla samaa luokkaa kuin tuossa pikkukaiuttimessa.
 
Vs: Aperiodinen vai suljettu vai molemmat samassa paketissa?

^ Lattiakaiuttimen koko tilavuutta tuskin kuitenkaan voinee hyödyntää tässä, vaan se toiminnallinen tilavuus lienee suhteessa kartio(ide)n pinta-alaan. Ainakin kannattaa rakentaa ensin testikotelo, jossa sitten palikoiden ja levyjen avulla voi säätää kanavan pituutta ja leveyttä sekä kammion tilavuutta.

Pari vinkkiä lisäksi:
- Vanut saa helpommin sullottua tasaisesti, jos välilevyissä on jokin sileä pinnoite mieluummin kuin paljas mdf.
- Sonofillissä esiintyy pieniä laatuvaihteluita ainakin arkkien paksuudessa. Toistettavuuden takaamiseksi kannattaa paksuimmat ja ohuimmat jättää käyttämättä tai käyttää vain kanavan loppupuolella, missä vaikutukset ovat vähäisempiä.
 
Vs: Aperiodinen vai suljettu vai molemmat samassa paketissa?

Kanavaa ei liene tässä aihetta ainakaan pidentää, ellei sitten kasvateta myös kammiota.

Sinänsä sehän on vain helkutin hyvä asia, jos kotelotilavuuden optimi äänen laadun kannalta suosiikin pienehköä kaiutinta. Ainahan pikkukaiutin on helpompi sijoittaa huoneeseen kuin isokokoinen kaiutin.
 
Haluan erityisesti kiitellä ja korostaa, kuinka mahtavan hienoa on se, että niin monet hifiharrastajat ovat vaivautuneet tutkimaan virtaohjauksen mahdollisuuksia tekemällä särömittauksia.

Uudessa Hifimaailma 6/2018 -lehdessä on artikkeli Esa Meriläisen rakentamasta kaiuttimesta, jota artikkelissa tutkitaan sekä jänniteohjattuna että virtaohjattuna. Kaikki Hifimaailman artikkelissa julkaistut mittaukset ovat nämä:
  • Tehovaste
  • Taajuusvasteet eri suunnista
  • Lisäviive taajuuden funktiona
  • Impedanssi virtaohjauskytkennällä
  • Impedanssi jänniteohjauksella

Hifimaailma ei joko mitannut tai ei ainakaan julkaissut mitään särömittauksia Esan kaiuttimesta.

Samassa lehdessä on myös stereovahvistinten vertailutesti, ja siihen on (tietenkin) otettu mukaan särömittaukset.
 
Viimeksi muokattu:
Vahvasti tuntuu, että lehdet mittaavat ja julkaisevat sitä mitä isot valmistajat haluavat, muuten olisi ok, mutta mainoksesta maksaminen ei minua kiinnosta.
 
Vahvasti tuntuu, että lehdet mittaavat ja julkaisevat sitä mitä isot valmistajat haluavat

Olisihan se hirmuista jos kuluttajat alkaisivat yllättäen vaatia virtaohjausta ja perinteiseen tyyliin valmistetut tuotteet eivät enää kelpaisikaan. Joulu tulee ja kauppiailla on hyllyt täynnä sitä perinteistä tavaraa.
 
^Ei virtaohjaus ole niin merkittävä sateentekijä, että se mullistaisi koko bisneksen. Minulla on sähköstaatit, jotka ovat periaatteeltaan jänniteohjatut, mutta en lähtisi niitäkään hehkuttamaan ainoaksi oikeaksi ratkaisuksi, vaikka ovatkin matalasäröiset.
 
Ei virtaohjaus ole niin merkittävä sateentekijä, että se mullistaisi koko bisneksen.

Sitä emme voi varmuudella vielä tietää. Mutta jos ajatellaan, mitä kaikkea on signaalin tiellä CD:ltä kuuntelijan korvaan, mistä kohtaa ketjua vähennetään säröä seuraavaksi? Missä säröä syntyy yhä niin paljon että siihen kannattaisi kiinnittää huomiota?

Jos nyt kaiuttimia ajatellaan, myyntiin vaikuttavia tekijöitä on muitakin kuin äänen laatu; esimerkiksi kaiuttimen hinta ja koko.
 
Joo ei se mullistus ole, mutta kompuroilla tuntuu sarjavastusmuotoinen vaimennus olevan askeleen kaks lähempänä mullistusta, vaikka ei se säröissä näy koska kompuroilla säröjä dominoi ilman epälineaarisuudesta johtuva särö eli pääasiassa H2. Vois luulla, että kompuroiden ökyvahvan moottorin heikennys voi olla osittain taustalla. Tekeehän (jo pienikin) virtaohjaus kaikilla ei-bassoelukoilla äänestä soljuvampaa ja minusta vähän paradoksaalisesti vähemmän resonoivaa vaikka resonanssit korostuu vasteessa virtaohjattuna. Mutta resonointi ei ole sellasta "jäykkää", jos tiukasti kytketty/jänniteohjattu elukka värähtelee kuin kahden metallipidikkeen välille pingotettu viulun kieli, niin virtaohjattu enemmän kuin kahden kumipidikkeen välille pingotettu muovikieli, niinku korvan mielestä. Ja osa varmasti johtuu myös muuttuneesta vasteesta. No kuka kuulee mitäkin, mun havaintoja voi tehdä metallimusiikilla kun sitä soittaa vähän lujempaa.
 
Hifimaailma ei joko mitannut tai ei ainakaan julkaissut mitään särömittauksia Esan kaiuttimesta.

Lehdelläkin on (ollut) tapana tehdä asiat samalla tavalla numerosta toiseen riippumatta konstruktiosta, oli se laitteiden eroja tarpeeksi valaisevaa tai ei. Hyvin pitkälti sama systeematiikka kuin sinulla, joka et halua tai pysty kirjoittamaan palstalla mistään muusta kuin kaiuttimien virtaohjauksesta, vaikka äänentoistoon vaikuttaa tukku muitakin asioita. Tai Linnien omistajat, joilla ei löydy sanoja muista kuin Linn-laitteita sisältävistä kokoonpanoista, riippumatta onko ko systeemistä kokemusta tai ei.

Mittausvalikoiman laajentamisesta esim. säröihin on toki keskusteltu lehden alueella jo vuosia sitten. Toimitus lukee palautteen ja tekee mitä parhaaksi katsoo. Jos ei riitä niin uutta toivetta perusteluineen ilmoille, tai omaa kontribuutiota kehiin.
 
^ Sinäkään et pettänyt vaan toit taas mielestäni esille "muutosvastarintaa" siis kun joku muu esittää jotakin, sitä paheksutaan, esittämättä kuitenkaan itse asiaan puolesta tai vastaan olevaa kantaa, siispä en näe kaikesta kirjoittamisen olevan välttämättä hyvä asia.
 
^Jos olet nyt nuhtelemassa minua etten ole puolustanut virtaohjausta, tehnyt siihen liittyviä mittauksia, soveltanut omissa kajareissani vähintään kokeellisesti tai ollut ehdottamassa särömittauksia lehdelle, niin olet erehtynyt varsin raskaasti.
 
^Minä mikään mainittavan viisas ole, mutta jos vilpittömästi haluat lukea minun version yhteen lauseeseen mahtuvasta tiivistelmästä niin sellainen olisi tällä kertaa: "Periaatteeltaan virralla ohjattavaa moottoria kannattaa ohjata linearisoidulla virralla, jotta sen oman generaattorimaisuuden, mikrofonisuuden ja epälineaarisuuden vaikutuksia saataisiin vähennettyä".
 
Viimeksi muokattu:
Hyvin pitkälti sama systeematiikka kuin sinulla, joka et halua tai pysty kirjoittamaan palstalla mistään muusta kuin kaiuttimien virtaohjauksesta, vaikka äänentoistoon vaikuttaa tukku muitakin asioita.

Otetaanpa esimerkeiksi kaiuttimien etulevyjen diffraktiot tai suuntaavuuden hallinta. Molempiin on keksitty ratkaisut, jotka ovat yleisesti tiedossa ja tunnustettu. Ratkaisut on tuotteistettu ja ne ovat siirtyneet menestyksekkäästi markkinoille. Alan lehdistökin osaa huomioida ne. Äänen laatu on näiltä osin parantunut. Pitäisikö minun takoa pihviä, joka on jo mureaksi nuijittu?

Mieluummin kiinnitän huomiota asiaan, joka on keskimäärin huonosti tunnettu ja vähän ymmärretty, ja jolla kuitenkin on suuri merkitys äänen laatuun. Tässä kohtaa voitaisiin esimerkiksi vertailla laadukkaiden vahvistinten tuottamia säröjä laadukkaiden kaiutinten säröihin. Molempiin tietenkin kuuluu kiinnittää huomiota, mutta vahvistinten parantelun parissa työskentelee jo nyt suuri joukko ammattilaisia ja harrastajia.

Entäs se toistoketjun viimeisen lenkin särö? Minusta näyttää että kaikkeen muuhun verrattuna se on jätetty varsin vähälle huomiolle siinä mielessä, että kaiuttimien tuottaman särön ongelma on kyllä pitkään tiedostettu, mutta ratkaisemiseen ei ole paljon panostettu. Kertakaikkiaan jotkut asiat äänentoistossa on otettu enemmän tosissaan ja saaneet paremmin huomiota kuin toiset.

Hyvä kokonaisratkaisu on tietenkin sellainen, joka huomioi koko signaaliketjun. Mutta se todella tarkoittaa, että yhtäkään tärkeää asiaa ei jätetä vaille huomiota. Jos jokin yksittäinen asia on jäänyt vaille ansaitsemaansa huomiota, onko mikään ihme että se herättää esimerkiksi minun mielenkiintoni?
 
Back
Ylös