Virtajohdot

^Oikeastaan teen siksi,että vahvari on aina sitä raskainta hifiä.Sen ei pidä nukahtaa
aneemiseen virransaantiin.
 
^^Teen aivan päinvastoin.Vahvariin yhdistetään paras ja usein myös järein virtakaapeli.
Kannattaa tietysti aina testata paras paikka kullekin kaapelille.

Itse olen lähteillä saanut isoimmat erot virtapiuhoilla. Kyllä ne tosin vahvarissakin vaikuttavat. Testaamista hankaloittanut tosin se, että en ole kaikkia naruja hankkinut kerralla. Nykyisellään kaikissa vehkeissä samanlaiset virtaset.
 
Pekka jäi ymmälle. Yksinkertaistetaan kysymystä: kannattaako kalliit kaapelit ekana hankkia vahvistimiin vaiko lähteisiin? Ja jos kysymys on tyhmä, senkin saa sanoa. Perusteluista jo etukäteen kiitollinen on hän.
Ei lainkaan tyhmä kysymys. Kannattaa keskittyä niihin laitteisiin joiden soundi paranee eniten virtajohtoja vaihtamalla. Jos laite on niin immuuni virtajohdon vaihdolle, että siitä saa peruslakulla jo "kaiken irti", niin silloin panostaisin tietenkin niihin laitteisiin joiden ääni on parannettavissa. Ja vaikka laite reagoisikin johdon vaihdolle, niin se paras johto sille voi silti olla se mukana tullut peruslaku.

Jos joka laite reagoi johdon vaihtoon, niin silloin lähtisin sourcen päästä parantamaan, jos jotain parannettavaa on. Yleisvinkiksi antaisin, että jos laitteiden alkuperäinen johto on tallessa, niin kytkisin joka laitteeseen sen kiinni ja varmistaisin että tarvetta johtosavotalle oikeasti on.
 
Viimeksi muokattu:
Ihan jos nyt pysytään virtajohdoissa, niin minkalaisia tavotteita te asetatta johdolle ? Jaa tarkoitan nyt lähinnä äänellisiä tavotteita.
Haetko avaraa suurella "pensselillä" maalaavaa vai tarkasti kaijuttimien väliin sijoittuvaa kuvaa vai jokaisen nyanssin kaivavan kontra
hiukan suttuinen tai verhoutunut. Lämmin, höyhenenkevyt, rullaava, kolmiulotteinen jne. Näin muutama esimerkiksi. Mutta mikä on se
ohjaava tekijä, jos sellaista yleensä voi nimetä ?
Omalta osaltain omissa viritelmissä oli tavoitteena saada ns amerikkalaisenjalkapallon muotoinen äänikenttä, jossa kaijuttimet sijoittuvat
pallon sisälle neljännekseen. Eli solisti asettuu kaijutinlinjalle tai sen etupuolelle ja loppupändi kaijutinlinjalle tai sen taakse, sivuseiniä hipoen.
Tämä oli hyvä siihen asti, kun aloin hakea lisäksi tarkempaa ja yksityiskohtisempaa toistoa. Löyty se ns. musta tausta, joka nosti esiintyjät
jokaisen erikseen ramille. Oli hienon kuuloista mutta samalla bändi hajosi, soittajien yhteys toisiinsa kaikkosi. Musiikin eteenpäin viemä voima hävisi.
Tässä vaiheessa kävi päässä sellainen kuhina että.... Mutta siitä selvittiin, ja vielä uuden ajatuksen kera. Mitäpä jos minä pienennänkin äänikenttää
sivusuunnassa ja saankin soittajat taas yhteen. Ilman että menetetään tarkkuus ja yksityiskohtaisuus. Tämä on minun kuningasajatus tällä hetkellä
kun turaan johtojen kanssa. Vielä kun saan mukaan rullaavuuden ja ilmavuuden niin se on siinä.
 
Ihan jos nyt pysytään virtajohdoissa, niin minkalaisia tavotteita te asetatta johdolle ? Jaa tarkoitan nyt lähinnä äänellisiä tavotteita.
Haetko avaraa suurella "pensselillä" maalaavaa vai tarkasti kaijuttimien väliin sijoittuvaa kuvaa vai jokaisen nyanssin kaivavan kontra
hiukan suttuinen tai verhoutunut. Lämmin, höyhenenkevyt, rullaava, kolmiulotteinen jne. Näin muutama esimerkiksi. Mutta mikä on se
ohjaava tekijä, jos sellaista yleensä voi nimetä ?
Omalta osaltain omissa viritelmissä oli tavoitteena saada ns amerikkalaisenjalkapallon muotoinen äänikenttä, jossa kaijuttimet sijoittuvat
pallon sisälle neljännekseen. Eli solisti asettuu kaijutinlinjalle tai sen etupuolelle ja loppupändi kaijutinlinjalle tai sen taakse, sivuseiniä hipoen.
Tämä oli hyvä siihen asti, kun aloin hakea lisäksi tarkempaa ja yksityiskohtisempaa toistoa. Löyty se ns. musta tausta, joka nosti esiintyjät
jokaisen erikseen ramille. Oli hienon kuuloista mutta samalla bändi hajosi, soittajien yhteys toisiinsa kaikkosi. Musiikin eteenpäin viemä voima hävisi.
Tässä vaiheessa kävi päässä sellainen kuhina että.... Mutta siitä selvittiin, ja vielä uuden ajatuksen kera. Mitäpä jos minä pienennänkin äänikenttää
sivusuunnassa ja saankin soittajat taas yhteen. Ilman että menetetään tarkkuus ja yksityiskohtaisuus. Tämä on minun kuningasajatus tällä hetkellä
kun turaan johtojen kanssa. Vielä kun saan mukaan rullaavuuden ja ilmavuuden niin se on siinä.
Itselle on tullut vahva mieli pääte-vahvistimen johdon vaikutuksen suhteen basson kontrolli. Etu-vahvistimeen vaikutus haetaan siitä, kuinka soundin pienet tärkeät alueet aukeaa, kuuluu.
Yhtä kaikki, minusta joka väliin on oikea johto löydettävissä. Eniten on varmasti kyse erilaisten laitteiden sähköisestä yhteen sopimisesa ja synergiasta. Liputan yhteneväisen johdotuksen puolesta.

Ne parhaat setit, mitä olen kuullut, niin kaikissa on yleensä kaikki mahdolliset keinot katsottu läpi. Laitteet, johdotukset, putket (putki laitteissa), laite aluset, akustointi. Eli, kokonIsuus alusta loppuun.
 
Ei kukaan voi varmasti sanoa missä järjestyksessä tai mikä virtajohto millekkin laitteelle, ainoastaan kuuntelemalla asian voi selvittää.
Kannattaa kuitenkin ennen koekuuntelua sammuttaa valot ja irroittaa sähköverkosta asunnon kaikki muut sähkölaitteet.
Taitaa kuitenkin kaapelien järjestystä jatkojohdossa suurempi vaikutus olla sillä, että kuunteleeko kaapelin vaikutusta sokkona pimeässä vai valot päällä ja mikä lampputyyppi on missäkin valaisimessa. Se 1k€ maksava metrin pätkä johdoa ei mitenkään pelasta laitteiston tai sen osan sähkönsaatia siltä tosiasialta, että pistorasiaan sähkö tulee siellä seinän sisässä ihan perus kuparia pitkin (kyllä, ei ole säikeitä, ei palmikoitu, ei hopeoitu eikä liitoksiltaan lyijytinattu), kaapelilla jakorasialta, joka taitaa toimia myös valaisinrasiana huoneen katossa.

Aiemmin sentään ne sähköjohdot ruuvattiin rasioissa kiinni liitoksiinsa, nykyään ne vaan tökitään jousitettujen levynjen väliin ja survotaan seinän sisään.

Samaan ryhmään on kytketty melko kyseenalaisin liitoksin hyvin monta muutakin pistorasiaa ja valaisinta, esim. tyypillisesti kaikkien asuinhuoneiden kaikki sähköt ovat saman sulakkeen takana, joten kyllä niitä sähköverkon häiriöilähteitä on nyt tyrkyllä kovin paljon. ChineExport-merkinnällä varustetun valaisimen saat ostaa vaikka italialaista designia turkkilaisten kasaamana ja kytkeä siihen sitten Kiinanihmeen polttimoksi. On siellä loisteputkia, energiansäästölamppuja, pilipaliledejä ja muutama ihka oikea hehkulamppukin.

Lisäksi siellä rouva imuroi ja ipanat tekee pirtelöä yleiskoneella, pesukonekin käy ja sauna on lämpiämässä, joten sähköverkossa liikkuu kovin paljon kaikenlaista, mikä pitäisi olla helpommin kuultavissa kuin kuparin säikeiden määrä tai johtimen halkaisija, johtimen pinnoitteen hopeasta tai kuparin hapettumasta puhumattakaan. Valot kyllä välkkyvät ja osa led-valaisimista loistaa kissanvirrassa ihan sammutettunakin...
 
^Oikeastaan teen siksi,että vahvari on aina sitä raskainta hifiä.Sen ei pidä nukahtaa
aneemiseen virransaantiin.
Asiassa on vinha perä, mutta tämä pätee vain autohifiin eli 12V tasavirtaan.
Vaihtovirrassa (ehjä) vahvistin ei pysty hetkellisesti millään tempulla imaisemaan verkkovirtaa niin paljon, etteikö sitä olisi pistorasiasta tarjolla ihan heikoimmallakin liitäntäjohdolla enemmän kuin tarpeeksi. Tai jos ei ole, niin sulake on palanut keskuksesta ja vika on jossain muualla kuin liitäntäjohdossa.
 
Lisäksi siellä rouva imuroi ja ipanat tekee pirtelöä yleiskoneella, pesukonekin käy ja sauna on lämpiämässä, joten sähköverkossa liikkuu kovin paljon kaikenlaista, mikä pitäisi olla helpommin kuultavissa kuin kuparin säikeiden määrä tai johtimen halkaisija, johtimen pinnoitteen hopeasta tai kuparin hapettumasta puhumattakaan. Valot kyllä välkkyvät ja osa led-valaisimista loistaa kissanvirrassa ihan sammutettunakin...

ihan ensimmäiseksi suosittelisin tarttumaan itsekin siihen imuriin;)

nuo muut mainitut asiat pahimmillaan kuuluu erilaisina häiriöinä laitteiden kautta, hurinaa yms..

se mitä seinän sisällä on, ei mielestäni liity mitenkään virtajohdon mahdolliseen vaikutukseen laitteistossa. ne on ihan eri asiat.
 
Asiassa on vinha perä, mutta tämä pätee vain autohifiin eli 12V tasavirtaan.
Vaihtovirrassa (ehjä) vahvistin ei pysty hetkellisesti millään tempulla imaisemaan verkkovirtaa niin paljon, etteikö sitä olisi pistorasiasta tarjolla ihan heikoimmallakin liitäntäjohdolla enemmän kuin tarpeeksi. Tai jos ei ole, niin sulake on palanut keskuksesta ja vika on jossain muualla kuin liitäntäjohdossa.

Asia on niin että jotkut tykkäävät johdoista. Joissain rooleissa kaapeleilla on ilmeistä merkitystä ja joissain ei mitään. Ne jotka tykkäävät kaapeleista eivät tee eroa näiden kahden välillä vaikka teknisiä syitä siihen olisi ja syyt ovat pohjimmiltaan siinä tykkäämisasiassa. Siksi näistä soditaan joko lempeästi tai verisesti vuodesta toiseen.
 
^Juu, suloisesti mene puhuessa ja kirjoitellessa termistössä sikin sokin johdot ja kaapelit. Aina luotettavat internetlähteet ovat sitä mieltä, että johto yksi johdin ja jos samassa nipussa on useampi johdin, se on kaapeli. Toisaalta kuitenkin SFS-standardin mukaan kyseessä ovat koje- ja laitekojeliitosjohdot. Jatkojohtodossakin on kyllä kaapelia pistotulpan ja pistorasioiden välissä, eli muuttuuko kaapeli johdoksi kun siihen laittaa liittimet... Kumpi lienee johdossa.

Enkä edelleenkään tarkoita, etteikö kytkennällä olisi merkitystä tai etteikö eroja olisi mahdollisuus kuulla erilaisten kaapelien ja kytkentöjen välillä, mutta silloin juurisyy pitää selvittää, joka valitettavan usein on joko viallisessa tuotteessa tai maadoituseroissa laitteiden välillä.
 
Muutin juuri 35 vuotta uudempaan taloyhtiöön ja luurisetin saundi muuttui radikaalisti parempaan suuntaan. Testasin töpselin kääntöä LED-televisiolla ja täsmälleen vastaava efekti kuin edellisessä asunnossa eli jos vaiheet on väärin väriavaruus heikkenee ja liiketoisto nykii enemmän. Testasin myös television liittämistä jakotukkiin joka on kytketty seinäpistokkeeseen IsoTek Ascension virtakaapelilla. Kytkentä paransi kuvan tarkkuutta, vähensi kohinaa ja paransi kontrastia etenkin kirkkauden osalta.
 
Muutin juuri 35 vuotta uudempaan taloyhtiöön ja luurisetin saundi muuttui radikaalisti parempaan suuntaan. Testasin töpselin kääntöä LED-televisiolla ja täsmälleen vastaava efekti kuin edellisessä asunnossa eli jos vaiheet on väärin väriavaruus heikkenee ja liiketoisto nykii enemmän. Testasin myös television liittämistä jakotukkiin joka on kytketty seinäpistokkeeseen IsoTek Ascension virtakaapelilla. Kytkentä paransi kuvan tarkkuutta, vähensi kohinaa ja paransi kontrastia etenkin kirkkauden osalta.
Oliko television kuvalähteenä antenni/kaapelisignaali vai esim nettistriimi tai bluray?
 
Melkein jo kiinnostais pari screen shottia, miten väriavaruus paranee töpseliä kääntämällä? Saisko joku semmosia?
 
Melkein jo kiinnostais pari screen shottia, miten väriavaruus paranee töpseliä kääntämällä? Saisko joku semmosia?
Just mietin samaa... Kalbrointilaitteistollahan tuon näkisi heti. Tai järkkärillä kaikki säädöt manuaalilla ja wb jotain 5300K
 
Ei taida kamerat ja calibrointilaitteet tavoittaa näitä pienimpiä havaittuja (mutta usein raportoituja) nyansseja... Sama mikeillä ja muilla härpäkkeillä...

:D
 
^ no, näin arvelinkin, mutta jätin leukailematta, ettei joku ole taas selittämässä Maxwellin yhtälöistä ja kädet heiluu taas tuhatta ja sataa :D
 
Viimeksi muokattu:
vaihtaisi sieltä vahvistimen sisältä ne perustason sähköjohdot
Ehkä, mutta tuo operaatio vaatii sitten jo enemmän tietotaitoa, eikä niissä laitteissa useinkaan turhaan ole mainintaa, että "älä avaa". Toki niitä kaikenmaailman kyläsepät availee ja korjaileekin, mutta... Niin. Muutenpa tuo viestisi olikin vanhan kertausta, samankaltaisia "aavistuksen provosoivia" viestejä on ollut iänkaiken. Kunpa joku keksisi joskus jotain uutta...
 
Back
Ylös