Vinyylipyöritin vs CD-soitin

Sindeep

Käyttäjä
Liittynyt
1.6.2007
Viestejä
900
Kaupunki
Helsinki
Tästä ei ole tarkoitus tehdä keskustelua siitä kumpi formaatti on parempi (senhän ja me tiedämme ;))

Eli mitä laitteita löytyy hyllystä ja millä tavalla jompi kumpi soi paremmin.
Monet ovat saaneet jo Rega P3+AT95 rasialla parempaa ääntä kuin cd:ltä.

Mulla on vinyyli puolella:
-Pro-ject RPM 5
-ortofon Rondo Red
-Lehmann black cube

CD-soitin
-Shanling CD-S100

Mulla vasta tolla kokoonpanolla vinyyli kyykytti lopullisesti cd-soittimeni.
Aikaisemmilla rasioilla jotku osa-alueet soi parempin kuin cd:llä, mutta kokonaisuudessa cd-soi paremmin.
Yleensä diskantit ja bassot oli vaimeammat vinyylissä. Kolmiulotteisuutta löytyi joka rasialla enemmän kuin cd:ltä.

Cd-soitin maksoi 1/3 tosta vinyyli kokoonpanosta.
 
Itselläni on Fasen hyvä cd-soitin. Yhdellä Mozart-levyllä (sama esitys, sama äänitys, masteroinnista en sano mitään, kun en ole siitä selvillä) saan sopivilla yhdestelmillä cd:n ja lp:n soimaan kutakuinkin samalla tavalla. Seuraus: lp-levyjen kuuntelu ei enää maistukaan, kun sävy tuntuu liian steriililtä.

Se, että soitin, kaiuttimet tai vahvistin värittää ääntä, on väistämätöntä, vaikka laite maksaisi 10.000 euroa. Tärkeintä on se, että yhdistelmä soi niin, että se miellyttää kuulijaansa, sointi siis istuu kuin nenä päähän tai... :)
 
Paljon ylistetty Xindakin dac-5 jäi kakkoseksi Regan P3-24:lle Regan Bias2 rasialla, RIAA:na Clearaudio Nanophono.

Sointi Xindakilla on paljon puhtaampi kuin vinyylillä. Läsnäolo on enemmän näennäistä kun vertaa vinyyliin. Lämminhenkisyys mitä on vaikea selittää millään termeillä tai soinnillisilla asioilla vain uupuu Xindakista verrattuna tuohon budjettilankkuun. Se on vaan se elämänmaku mikä välittyy tai ei välity. Se mikä ajaa laittamaan levyä toisen perään soimaan ja vain keskittymään musiikkiin ei ilmene Xindakilla samoin kuin Regalla. Jos en tarvitsisi tuota daccia musavideoiden pyörittämisessä ja Squeezeboxin perässä, niin varmaan myisin sen pois. Toisaalta sen jälkeen kun tuo Rega tuli olen vaan kuunnellut vinyylejä nauttien niistä kauan soittamatta jääneistä helmistä mitä kaapista löytyy. Jos rupean Regan sointia hifitermein kuvailemaan, niin se on varmaan ihan paska soitin. ;)

Se mikä on mulle osa kokonaisuutta on katsella kun levy pyörii lautasella ja sen äänivarren asettaminen levyn päälle ylipäätään. Se vie itseä lähemmäs musiikkia kuin kylmäkiskoisesti kaukosäädöllä räplättävä bittihifi. Auttaa keskittymään siihen mitä näillä laitteilla haetaan, eli musiikin kuunteluun. Hitto, että kaipasin vinyylisoitinta sen kokoajan kun mulla ei ollut sitä. Ja en väitä, etteikö cd-soitin voisi olla parempi kuin vinyylisoitin. Tällä kertaa näin.
 
Täältä löytyy Audiomeca Roma pyöritin, jossa Linn Basik varsi, sekä Audio Technika 440MLa rasia. Toinen pyöritin on Thorens TD 320 vartena tällä hetkellä Rega RB 300 ja Goldring Eroica high rasia. Thorens on kiinni Vincent PHO-111 riaassa ja Audiomeca on vahvistimen riaassa, Denon PMA 2000IVR.
Cd:n virkaa hoitaa Sony CDP-XA 50Es pyöritin, se vaihdellen Denon DCD S 10 pyöritin. Da- muuntimena on Bencmark DAC 1. Kaikki nämä suoriutuvat hienosti tehtävästään. En haluaisi lähteä erittelemään kumpi formaatti soi paremmin. Hyvin viritettynä molemmat pystyvät niin tilan, rytmin ja sointujen oikeanlaiseen toistamiseen.
Vinyyli soi analogisena, välittäen hyvin emotionaalisen latauksen. Olen saanut saman myös cd:ltä. Sony CDP-XA 50Es cd- soittimen läsnäolo on vertaansa vailla, mutta lähes samaan pystyy Audiomeca. Thorenssin harmooninen tasapainoisuus ja rytmi etenkin TP 90 varrella on omaa luokkaansa. Denon DCD S 10 on taas aavistuksen kirkkaampi ja läpikultavampi esitys kuin muut, mutta sen stereokuva ei pysty samalle tasolle kuin muiden.
Audiomeca ja Sony pystyvät sekä poikittais-, että pystysuunnan informaatiossa parhaimpaan. Sony onkin nyt sisäänajossa ja olen saanut Sony/Denon/Triangle kompinaatiolla holokrammimaisen äänimaailman, pelottavaa eikö totta. Audiomeca pystyy myös täyttämään tilan, mutta en saa täysin säädettyä vartta edestä päin katsottuna kohdalleen. Audiomecassa on kolme säätöruuvia varren asennuslevylle, mutta on hankala säätää rasia niin, että se olisi edestäpäin suorassa ja rasianpohja myös suorassa. Nyt rasian vasen takanurkka on peilillä katsoen aavistuksen alempana, ette te tuolaiseen edes kiinnittäisi huomiota, mutta täällä setällä vähän viiraa.

Mielenkiintoinen aihe.
 
mulla ei ole varsinaista cd-soitinta, paitsi autossa, ja läppärissä. sitten on toi uus sony dvd/kiintolevytallennin. se on suorastaan surkea. mutta vähäista on digiformaattien käyttö muutenkin, joten aivan sama. levysoitinsettinä tällä hetkellä sme20/2a, benz micro ruby 3, naim stageline k.
 
Cd -soittimeni on Bladelius Freja joka on rauhallisesti ja dynaamisesti soiva soitin.Ajattelen sitä kuunnellessani että kyllä tämä
ihan mukavasti ja siististi toistaa, ja on tarpeeksi tarkka eikä "riivi" liikaa. Sacd valmius on on peni lisäbonus ja saattaa
tuottaa joillain äänitteillä mukavaa tilan tuntua ja vähän vinyylimäisempää pehmeäntarkkaa ääntä.
Mutta, mutta, kun Santtu-setä toi 3 viikkoa sitten kokoamansa yhdistelmän Orakle Alexadria Mk 3 ,Sme 309 ja rasiana Benz
Ace alkoi minulla uuden tasoinen audionautiskelu. Benz oli ollut aikaisemmin Thorens 2001:sessä käytössäni, empä olisi uskonut että uusi pyöritin toisi näin paljon parannusta. Bassoa tuli lisää ja se on tarkempaa. Erottelu parani, isoa akustista
orkesteria on hyvä kuunnella.Ylimääräinen räminä jäi foneista pois. Viulusta ja pianosta kuuluu sekä kotelon että kielien
äänet. Tämä nykyinen soitin saa jalan napsaan ja musiikin toistumaan nautittavalla tavalla.
(Riia:na on Sphinx phono)
 
CD-soittimena Copland CDA-822

Levarina Clearaudio Solution, Regan RB250 varsi ja rasiana Transfiguration Spirit mk3, phonoasteena Clearaudion Balance

Kummallakin on parhaat puolensa ja hevimpi toimii ehkä hieman paremmin cd:n kautta, mutta kevyempi, esim jazz, Cave jne sitten taas vinyylinä. Tosin vinyylin painos saa olla hyvä, että pärjää. Mutta sitten kun pärjää, niin....
 
Veikkaisin että vartta hiukka päivittämällä tuo laulais cd;t suohon :)

T.JTH
 
Täällä mennään maltillisella linjalla: Rega P3 2000 + RB300 + AT95. Digitaalisena vastaväittäjänä Squeezebox, joka ei oikeastaan jää yhtään nykyiselle 'varsinaiselle' cd-soittimelleni (Micromega). Vinyylikieputin on menossa päivitykseen ja Squeezeboxin persiiseen on tulossa erillinen dacci - ainakin jos Jantzelta kysyy.

Mikä sitten Reganin tilalle? Wilson-Benesch vahvin kandi tai sitten kevyimmän pään AVID. Hallituksen PJ linjaa designin, short listilta saa sitten valita... Molemmat vekottimet vielä kuulematta mutta tilanne korjaantunee - kun vaan olis aikaa.
 
jhyv sanoi:
Veikkaisin että vartta hiukka päivittämällä tuo laulais cd;t suohon :)

T.JTH

varsi on "työn alla", tuo rega on selkeästi ihan eri luokkaa kuin loppu levari.
 
Mulla on ollut paljon levareita; erilaisia Thorenseja,Dualeja, Michellejä, Regoja, Oracle Delphi, Kuzma jne. Varmaan muitakin ja niissä erilaisia vipuja. Viimeisimmästä, eli Kuzmastakin taitaa olla kohta kymmenen vuotta. Kyllä vinyyli parhaimmillaan hyvin soi, mutta muuttujia on liian monta ja tulee mielestäni liian kalliiksi, samaan tasoon pääsee cd-puolella nykyisin jo paljon vaivattomammin. Nostalgiaa vinyylissä on, ei kuitenkaan mitään, mikä tekisi siitä ylivertaista cd-soittimiin verrattuna ja on mielestäni ihan puppua väittää (kyllähän näinkin näkee väitettävän), että jo halpa Project/Rega tms. kepittää kunnon hopeakiekonpyörittimen (esim. pleikan :D). Mutta, nuorempia harrastajia on taas innostunut vinyyleistä, ei siinä mitään, ja onhan vinyylisysteemiä tosi nastaa lähteä virittelemään sinne "ylemmille tasoille"..mutta jos sitä parasta haluaa, on kukkaronnyörejä kyllä oltava valmis venyttämään aika tavalla. Onhan mullakin toki vinyylejä vielä tallella aika läjä..

Vinkiksi kaikille vinyyliin hurahtaneille ensikertalaisille tai nostalgiahuumassa kamppaileville; uusintapainos 160 Thorensista, siihen esim. OL Silver ja Lyra Argo + kunnon RIAA (tuohonhan saa jo heti menemään about 5-6k, mutta tuosta itse lähtisin :D).
 
Tosta Pleikasta voisin olla samaa mieltä, mutta muuten jos puhutaan siitä, että ei kiinnitä huomiota soinnillisiin asioihin, niin siinä vie jo Rega P3 voiton esim. muista kieputtimista ja daceista mitä mulla on ollut. Ja nimenomaan modattu pleikka kilpailee hienosti. Ei tosta modaamattomasta ainakaan mun setissä ole ollut mihinkään.
 
Hello,

Onhan tuon vinylin kanssa kiva värkätä, ja joistakin levytyksistä ylivoimaisesti parhaat versiot löytyvät vain vinyylinä mutta kyllä cd ainakin riittävän hyvin kampoihin laittaa.

441J1737.jpg


--
 
Olli sanoi:
Tosta Pleikasta voisin olla samaa mieltä, mutta muuten jos puhutaan siitä, että ei kiinnitä huomiota soinnillisiin asioihin, niin siinä vie jo Rega P3 voiton esim. muista kieputtimista ja daceista mitä mulla on ollut. Ja nimenomaan modattu pleikka kilpailee hienosti. Ei tosta modaamattomasta ainakaan mun setissä ole ollut mihinkään.

Se lienee totta, että tuollaista vinyylinkaltaista vaivattomuutta, luonnollisuutta saa hyvin harvoista halvemman luokan cd-soittimista. Joitakin löytyy (niitä NOSdaccisia, ei NewOldStock ;)) ja pleikkahan on ihan lyömätön (modaamattomasta en tiedä, kun en ole kuullut, mutta sitähän ne vallan käyttävät maailmalla ja itse kyllä uskon, että siinä on sitä jotakin, sen kanssa pitää vain muistaa, että antaa olla jatkuvasti päällä ja ei odota ihmeitä ääneltä vasta kun noin viikon jälkeen; myös oikeanlaiseen välikaapeliin kannattaa kiinnittää huomiota. Niin kuin tietenkin myös vinyylin varsijohtokombinaatiossa). Kalliimmissa cd-pyöritin/muunnin kombinaatioissa valinnan varaa kyllä löytyy; Reimyot, Zandenit, 47labsit,ym. Ottaisin koska vaan, varsinkin tuo Reimyo on tuttu itselle. Niistä joutuu kuitenkin maksamaan maltaita.
 
argentomalbec, sulla on mun luonto. Ihan samantyyppisiä ajatuksia täällä. Ostin toki vinyylisoittimen, jopa kaksi, mutta ei niistä kumpikaan ylivertainen täällä ole. Puolensa on molemmilla ja olisihan se kiva laittaa tuohon tasolle Rega 3, Rega RB? varsi ja AT 95 joka sitten olisi oikein killeri. Siis tuo ihan vetailun vuoksi.
Vinyylihypetys on mielestäni saanut jo koomisia mittasuhteita. Kun olisi edes ehjiä levyjä saatavilla.
 
CD-soittimena on Bow ZZ8 vuodelta 2000

Levysoitin Wilson Benesch Full circle
Äänivarsi ACT 2
Rasia Lyra Skala
Hovland HP200 RIAA

Vanhemmalla musiikilla, mistä on hyllyssä sama versio LP:llä ja CD:llä, vinyyliversio vie voiton. Lieneekö tässä kyseessä masterointien vaikutus?

Mikäli uutta materiaalia saa vinyylillä, esim. Radiohead, niin valitsen LP:n. Tämä tosin ihan fiilispohjalta, en tee CD vs LP vertailuja valinnan tueksi.
 
mmajander sanoi:
Levysoitin Wilson Benesch Full circle
Äänivarsi ACT 2
Rasia Lyra Skala
Hovland HP200 RIAA

Mitäpä tuohon muuta toteamaan, että todnäk hianosti soi :D.
 
No mun mielestä LP:ssä on parempi tilan tuntu, dynamiikka, resoluutio ja bassotoisto. Niin, ja musiikin toisto.
CD:tä en oikeastaan enää käytä, tämä havainto on tehty käyttämällä jakarin digiottoa ykkösnollille ja analogista levarille.
:D :D :D

Pyöritin on TD124. Ortofonin RF-229-vipu +DL103. Muutama erinäköinen step-up, phonona MF XLPSV3/Electrocompaniet ECP-1.
 
Mutta ihan aikuisten oikeasti: Mun mielestä niiden pitäisi oikeastaan kuulostaa aika samalta. Siis LP:n ja CD:n, jos kuunnellaan samaa äänitystä. Eikö?
Ja äänitysten väliset erot ovat kuitenkin niin paljon suurempia kuin formaattien väliset erot, että koko kysymys on oikeastaan vähän triviaali.
Mutta kyllä mä LP:stä paljon enemmän silti tykkään:D Niillä sitäpaitsi on keskimäärin paljon parempaa musiikkiia ja paljon parempia äänityksiä. Ja enemmän dynamiikkaakin.
 
miksin sanoi:
Mutta kyllä mä LP:stä paljon enemmän silti tykkään:D Niillä sitäpaitsi on keskimäärin paljon parempaa musiikkiia ja paljon parempia äänityksiä. Ja enemmän dynamiikkaakin.
Tuo ei yleensä päde minulle... Klasarimies...

Nykyklassisesta ei normaalisti edes ole saatavilla vinyyliversioita. Mutta cd-versiot on tehty kunnolla... :D

t. jjahifi
 
Back
Ylös