Vinyylin sähköisyyden poistaminen?

Toisaalta hiilkuituharja jättää jälkensä. Hiilikuitu ei ole pumpulilankaa ja vähän riippuu hiilikuitujen karkeudestakin. Karkeammat ao. levyharjat jättävät enemmän jälkiä levyyn. Todettu. Kun harjalla pyyhkäisee levyn kiiltävää pintaa.
 
Jättäkööt. Ei ne jäljet pinnassa haittaa kunhan ei uriin mennä.
 
Moro.

Kyll' se vaan haittaa, jos loppupyyhkäisyssä "laapaisee" kaiverrukseen nähden poikittain. Levyyn saattaa hankautua "staattiseksi ritinäksi" tulkittavaa hiusnaarmua. Hiilikuituharja ryönät kunnolla nostaa vain, jos uritukseen nähden poikittain loppulaapaisun tekee. Valitettavasti.

Levyjen kannalta turvallisin ratkaisu on viikset kelkassa ja tarvittaessa varren nosto sekä puhallus, levylle räkimättä. Noin väitän, 50 vuotta vinyyliä vingutettuani ja pentuna sellakkaa sirpaloituani: siin män äitvainaan Lazzarellakin sellakasta säpäleiksi.

Harja ei ole levylle kokonaisterveellinen. Toisessa laidassa, neulaan kertynyt pöly nopsasti neulan nostaa korvin kuullen huomiotilaan, äänilevyä vahingoittamatta. Puhallus tai neulaharja peliin, taas mennään.

Lopuksi kuva noin vuosivälillä 1972-1977 hankkimistani hiulaajista. K20D:n jälkeen lopetin, monin osin.

IlkkaS

katso liitettä 107956
 
Viimeksi muokattu:
Ai nykyään saa jopa pinnasta ääntä talteen? Ennen neula meni vain urassa...
 
Minulla ei ole koskaan tulleet staattisen sähkön napseet läpi vaikka levy ritisisi pussista otettaessa.

Talviaikaan kun staattista sähköä on enemmän, käytän 80-luvun alussa ostamaani AM "pistoolia". Molemmin puolin kertaliipaisukäsittely ja staattisuus häviää. ...onko tuollaisia laitteita enää saatavilla. Aikanaan oli jonkun toisenkin valmistajan erinäköinen laite, jollaisen veljeni hommasi ja toimii edelleen.

https://www.ebay.co.uk/sch/i.html?_from=R40&_from=R40&_nkw=zerostat&_sacat=293&LH_PrefLoc=2

Juhani
 
^^ Oi, hienon värinen tuo Pioneerin harja.

Pioneer-brändätty laappahan ei ole hiilikuituharja, vaan jotain samettisylttyä. Jollakulla toisellakin foorumilla vielä oli tallessaan kyseinen pulikka, ja kai noita on muillakin.

70-luvulla suht' nopsaan noteerasin, jotta Pioneer-laapalla mahdollisesti enemmän saa aikaiseksi haittaa albumeille kuin mitä se pystyi pölyä nostamaan levystä. Mutta komian värinenhän se on laappaosansakin, kirkuvan punainen.

-ilkka
 
Posti toi tänään Dualin soittimen ja ensimmäinen kuuntelu eräällä levyllä meni hyvin, soi täydellisesti, vaikka olikin hiukan pölyinen soittimelle sitä laittaessa (tilaamani puhdistustarvikkeet eivät vielä ehtineet tulla, että olisin saanut noita pyyhittyä). Kuuntelin levyn saman puolen heti perään uudestaan ja tällä kertaa ääni kuului todella hiljaiselta, ääni napsui sekä kohisi. Säädin Marantzista basson minimille, niin hiukan laantui pahin rätinä. Johtuuko tuo ihan vain staattisesta sähköstä vai mikä vaikuttaa noin äkkiä levyn kuunteluun?
 
Jos itselle kävisi noin, katsoisin onko neulassa iso paakku pölyä...
 
Nyt sain levyn soimaan hyvin, kun putsaili. Ainoa ongelma vielä, että vahvistimesta saa volyymin laittaa todella kovalle, että edes kuulee jotakin. Vahvistimena toimii Marantz PM-55, jossa tietääkseni on oma sisäinen RIAA-vahvistin (?). Mutta liekö sittenkin vain PM-55SE mallissa, ja sen takia tällä soi todella hiljaisella?:confused:
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä siinä riaa taitaa olla. Eikö kyse ole tämmöisestä vahvistimesta?
http://hifidealer.net/product/marantz-pm-55/

Onko sulla liitetty se oikeisiin liittimiin? Kuvan vasemmanpuoleisimmat, joissa lukee alla phono.
http://hifidealer.net/wp-content/uploads/2017/10/marantz_pm-55-2.jpg

EDIT: Mikä rasia on soittimessa ja oletko käyttänyt phono mm vai phono mc -valintaa?

Tuo samainen vahvistin kyseessä ja sen phono-liitäntään kytketty. Phono (MM) valittuna vahvistimesta ja lisänä käyttänyt "Loudness" -asetusta.

Joku Ortofonin perusrasia ja neula on kyseessä, kuva alla olevassa linkissä aika lailla sivun lopussa.
https://foorumi.hifiharrastajat.org/showthread.php/94281-Pieniä-kysymyksiä/page72

Soittimena tämä alla olevan linkin soitin.
http://hifidealer.net/product/dual-cs-714q-2/
 
Kumma juttu. Vg -kuntoinen levy kuuluu hyvin, vaikka pinta onkin naarmuinen ja hiukan likainenkin. Paikoitellen kyllä pätkii ja rätisee juurikin naarmujen takia.

Lähes uudet, mint-kuntoiset taas kuuluvat vaimeasti. Heikosti, vaikka volyymi olisi vahvistimessa täysillä:confused:
 
Alkoi se naarmuinen levy sitten ajan kanssa rätisemään ja paukkumaan. Nyt testasin toitta vinyyliä ja homman saa rullaamaan sillä tavalla, että alkuun kuuntelee vahvistimen "phono mm" -valinnalla ja kun rätinä ja pauke alkaa, täytyy vaihtaa "phono mc" -valintaan. Tällä tavalla sointi kuulostaa hyvältä.

Liekö vahvarissa sitten jotain ongelmaa noissa liitännöissä vai mikä muu voi vaikuttaa tuolla tavalla?
 
^
Onpa outoa. MC-valinnalla soundin MM-rasialla** pitäisi käytännössä ola kuuntelukelvoton, kumea ja vailla mm. diskantteja. Vahvistusta tosin tuhdimmin kuin MM-valinnalla

Olisiko kyseessä vain kosketushäiriö MM-/MC-valintakytkimessä. Oletko rassannut valintakytkintä, -painiketta eestaas?

[**MM = moving magnet, MC = moving coil]

-ilkka
 
Painike on tällaista pyöräytettävää mallia:
http://audiozavar.com/wp-content/uploads/2012/01/picture-1321.jpg

Nyt sain MC-valinnalla soimaan kauniisti yhden levyn (EX-kuntoinen Top Gun soundtrack), kuulostaa juuri sellaiselta kuten pitääkin. Ei tarvinnut vaihtaa vahvistimen valintaa.

Pitää vielä testata useampi levy läpi.

Haluaisin totisesti tietää, mikä rasia tuossa on kyseessä. Itse rasiassa ei ole Ortofonin lisäksi mitään muuta. Tai sitten on niin mikrobien kirjoittamaa tekstiä, jota ei ihminen voi havaita.
 
Oletko irrottanut rasian [kelkkoineen] äänivarresta ja vilkaissut alapintansa? Voisi olla esimerkiksi ULM45E.

-ilkka
 
En ole arvannut irrottaa. Nyt alkoi nuo aiemmin vikaisesti soineet levytkin kuulua mallikkaasti. Liekö häirinnyt, jos alussa ollut mm-valinta ja loudness?
 
Back
Ylös