Svartin julkaisut olivat toinen toistaan laadukkaampia ja aina sai priimaa. Aikamoinen notkahdus muutamassa vuodessa.
Nopeesti mietittynä mun ainoot Svart:it on Kingston Wall:it.
Ne oli kaikkea muuta kuin priimaa.Mä ennakkotilasin sekä mustat (kuunteluun) että värivinyylit hyllyyn.
En enään muista miten tää meni,mut sanotaan näin: I mä palautin kolme kertaa,II kaks kertaa ja III kolme kertaa.
Prässeistä löyty kaikki mahdolliset viat ritinöitten ja naarmujen lisäksi mm. parinkin levyn pinnassa oli pieni kohouma (jääny massaa) joka aiheutti sen,että neula hyppäs.
Yhdessä levyssä ei ollu mitään näkyvää jälkeä,mut se jumitti.
Joku pari viikkoa noitten ilmestymisen (myöhässä ) jälkeen mä kävin samassa kaupassa ja mun edessä jonossa oli kolme asiakasta ja jokainen palautti KW:in vinyylit,kuka mistäkin syystä.
Ja HUOM syyhän ei ole Svart:in.
Mä olen siinä onnellisessa tilanteessa,et kuuntelen todella vähän härmäläistä musaa ja ne mitä kuuntelen,niin ne löytyy alkuperäisenä.
Uudelta prässäämöltä mä odotan paljon,mut se tieto mikä mulla on,niin niitten painokset ei koske mua.