Vinyyli vs CD

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Toisinkuulija
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
pirkka sanoi:
Kyllä se CD levyltä luotu signaali, tullessaan kaiuttimesta, on ihan yhtä luonnonlakien mukainen ja toimiva.

Eikä ole, tietäähän tuon nyt kaikki.
 
Tawe sanoi:
Eikä ole, tietäähän tuon nyt kaikki.

Siis ei se välttämättä identtinen ole mutta ei sieltä mitään kanttiaaltoa tule vaan ihan yhtälailla analogista ja soljuvaa musiikkia. Tämän tietänet sinäkin Tawe.
 
Kerran digitalisoitu on kertaalleen pilattu, koskee myös vinyylejä.
 
Tein iloisen huomion että olen alkanut kuulemaan. Aiemmin en ole kuunnellut joten kai tässä pikkuhiljaa voi kohta jo nimittää hifiharrastajaksi itseään, eikä vain musiikinharrastajaksi. Sain samalla toivoa että tuleva parempi levysoittimeni voisi jopa olla parempi omin korvin kuultuna kuin vanha - 'jopa', koska nykyinenkin on hyvin nautittava. (Koska näin on, on hifiharrastus hulluutta. filosofinen mietelmä, toim. huom. =)

Huomioni tein kun sain uuden version vanhasta tutusta Led Zeppelinin Physical Graffitista (Classic Records LP). Vertailin sitä uudehkoon remasteroituun CD levyyn ja kyllä CD:ssä oli kuultavissa jotenkin puhtaampaa äänimaisemaa, ehkä kyse dynamiikasta, ehkä AT95 rasian vaatimattomuudesta erottelussa, ehkä levysoittimen ominaisuuksista. Yllättävän samoilta masteroinnit ja yleisesti tunnelma muuten tuntui. CD-soitin on vain Technich vuodelta 1996. Vaan vinyylipä silti soimaan jäi ja aivan hetken vain viitsin vertailua yhden kappaleen alussa, joten kyseessä oli aivan ensimmäinen pintahuomio. Tulen vielä vertaamaan broidin alkuperäiseen PG versioon.

edit. Tein toisenkin pikaisen vertailun samoin. CD on sillälailla terävämpi että bassot tulevat paikoin nopeammin - dynaamisemmin voisi olla oikea sana. Kumpi on parempi on toinen juttu, mutta uskoisin että paremmalla LP-soittimella tämä asia saattaa tasoittua. Asiaa mutkistaa se että vaikka kyseessä on sama albumi, ovat ne kuitenkin erikseen tehtyjä osin omin prosessein.

edit2. Boogie with Stu. Yllättävän samoilta kuulostavat. Edelliset eivät taas päde yhtään. Eroa on yläpäässä, joka on räikeä CD:llä. Tuo nyt kuitenkin on makuasia ja esim. kaiuttimistakin kiinni. Levysoitin herää, kuin sen analogian voisi kuvitella miten rasia toimii. Tiedä sitten kuvittelenko kokonaan, mutta kukapa sitä varma voisi olla kuin siitä mitä tykkää soitella ja käytellä.

No tästä nyt ei tultu hullua hurskaammaksi tähän aiheeseen. Olkoon. ;)
 
Analogia muutettuna mekaaniseksi säilyy edelleen luonnon lakien alaisuudessa.

Bittikoodaus ei sitä ole lainkaan. Analogia on nimensä mukaisesti analogia.

Tätä juuri tarkoitin. Vinyyli toimii luonnollisesti, mikäli äänitys on tehty
ja käsitelty analogisesti.

Epäilen, että sillä olisi osuutta asiaan, että vinyyli kuulostaa niin mukavan
luonnolliselta.

Ossi
 
jahvetti sanoi:
Mitä luonnonlakeja digitaalinen koodaus rikkoo?

Silloin kun uutta ei osata käyttää, se ei ole parannus. Luonnonlaki voisi olla se että vanhassa vara parempi, kunnes uusi on oikeasti vanha ja kasvanut taitavien ihmisten käsissä.

Ehkä hassua puhua nykyään digitaalisesta uutena. Mutta kyse on myös siitä, mitä meille tuotetaan.
 
Kuten erään äänirasiavalmistajan esittessä kerran yks´kantaan todettiin: "Ääni on analogista". Tätä lausetta kannattaisi pysähtyä hetkeksi miettimään.
 
jahvetti sanoi:
Mitä luonnonlakeja digitaalinen koodaus rikkoo?

Digitaalisessa koodauksessa otetaan näytteitä analogisesta signaalista. Vaikka näytteytys tehtäisiin kuinka tiheään, aina siinä hukkuu informaatiota. CD-soittimen DA-muunnin (DA=from digital to analog) puolestaan yrittää tehdä levylle pakatusta [vaillinaisesta] informaatiosta jälleen analogista, mutta alkuperäisestä analogisesta äänestä silti puuttuu aina jotain.

Pirkka tuossa väitti, että myös vinyylin kaiverruksessa hukkuu informaatiota, se on varmastikin totta, mutta se lienee enemmänkin satunnaista laitteiston heikkoutta, kuin säännönmukaista näytteytyksen vajavaisuutta. Sanoisin [täysin mutu-tuntumalta ja vinyylinkaiverrusprosessia tuntematta] että, tällainen "analogisen laitteiston heikkous" pikemminkin lisää musiikin elävyyttä kuin vähentää sitä.

Kuuntelen parasta aikaa cd:ltä Vivaldin vuodenaikoja - jälleen kerran - kyllä sekin formaatti voi kuulostaa hiuksianostattavan hienolta.
 
Vinyyli on polymeroitua eli toisinsanoen sen molekyyirakenne on melkoisen kookasta. Kaiverruksesta tulee siksi portaittaista ja kaiken lisäksi epätasaisen portaittaista koska molekyylit ovat erisuuruisia ja joukossa on epäpuhtauksia. Tämä aiheuttanee säröä, joka koetaan äänen miellyttävyytenä.

Teoriassa äänen digitaalisesta kuvaajasta saadaan huomattavasti tarkempi kuin analogisesta vinyylille. En osaa sanoa kuinka lähellä kyllin hyvää CD teknologialla saadaan (minulle riittää) mutta jos tulevaisuudessa panostetaan DVD-A eikä MP3 tekniikkaan niin tulemme kokemaan sellaisia audio nirvanoita että se on kuin hyppäisi hoppafordista (vinykkä) Cadillaciin (DVD-A).

Vinyylivänkääjät osaltaan aiheuttavat sen että busineksen kannattaa satsata MP3 tuubaan kun kerran laadukkaan digitavaran kysyntä ei ole kyllin suurta.

HIFISTIT! Liittykää yhteen ja vaatikaa huippulaadukasta digitaalimateriaalia!
 
Niinpä, Teoriassa (huomaa iso alkukirjain). Teoriassa ihmisen kloonauskin on jo mahdollista, mutta lammaskokeetkin tuottavat vielä ongelmia. Enkä halua mitenkään ivata, minä olen fiilistelijä ja mutu-mies ja höpötän mitä sylki suuhun tuo ja joskus enemmänkin kuin kannattaisi :D

Mutta älä Pirkka hassuttele, eihän marginaalinen vinyylinkuuntelijoiden joukko pysty mitenkään vaikuttamaan musiikkibisneksen suuntaviivoihin. Kyllä se on se maksava enemmistö, se joka tällä hetkellä kokee cd:nkin vanhanaikaiseksi ja vaatii musiikin vapaata nettilevitystä. Ja Pöh, sanoisi vääpeli Ryhmy ämpeekolmosille...

Tarkoitatko DVD-A:ta audio- vai audio/videokäytössä? Valitettavasti minun täytyy sanoa, että musiikki-dvd:t (tv-ruudun tuijottaminen) ei kiinnostaisi pätkääkään, vaikka sieltä tulisi kuinka hienoa ääntä.
 
jussikoo sanoi:
Tarkoitatko DVD-A:ta audio- vai audio/videokäytössä? Valitettavasti minun täytyy sanoa, että musiikki-dvd:t (tv-ruudun tuijottaminen) ei kiinnostaisi pätkääkään, vaikka sieltä tulisi kuinka hienoa ääntä.

Käsittääkseni DVD-Audiossa ei ole kuvamahdollisuutta enkä sitä siis kaipaakaan vaan kunnon laadukasta ääntä. SACD on askel hyvään suuntaan mutta käsittääkseni DVD-A olisi vielä parempi.
 
Toisinkuulija sanoi:
Analogia muutettuna mekaaniseksi säilyy edelleen luonnon lakien alaisuudessa.

Bittikoodaus ei sitä ole lainkaan. Analogia on nimensä mukaisesti analogia.

Ossi

Alkuperäiseen aiheeseen:

Ihan ensiksi minun on tunnustauduttava hyvän "analogisen" äänen ystäväksi. Hyvä vinyyli tai hyvä kelanauha (kuka muistaa) kuulostaa mielestäni paremmalta kuin CD -levy.
Näyttäisi siis hyvin yksinkertaiselta kumpi tekniikka on parempi.

Näin siis siihen saakka kun kokeilin laadukkaan vinyyliesityksen siirtämistä CD-levylle (ihan demomielessä).
Kävikin yllättäen niin, että nämä CD:lle taltioidut äänitteet kuulostivat - yllätys, yllätys - ihan vinyyliltä!?

Tuosta päivästä alkaen, en ole epäillyt CD:n laadukkuutta. Jostain muusta siinä täytyy olla kysymys.
Samoin kun Mallas tuossa jo totesi, myös erinomaisia CD tallenteita on tarjolla.

Tähän jää nyt siis mielestäni kaksi vaihtoehtoa - CD-masterointi ei ole sitä samaa, mitä vinyylille tehtiin/tehdään - ja/tai - mustan levyn toistamisessa syntyy "virheitä" mitkä kuulo mieltää miellyttäviksi (reilusti parillisia harmoonisia - neulan tuottama esiääni - tms).

Loppujen lopuksi minua ei enää henkilökohtaisesti jaksa kiinnostaa pätkääkään, miksi systeemi kuulostaa hyvältä - kunhan se vaan tekee sen - oli se sitten analoginen tai digitaalinen.
Tekniikan miettiminen musiikkia kuunnellessa tappaa koko musiikin kuuntelemisen ilon.

-128-
 
Nykyistä cd soitintani kuunnellessa tekniikka unohtuu, etappi 1 saavutettu, vielä kun pääsisi vinyyllillä samaa, voisi keskittyä täydellisesti olennaiseen...
 
pirkka sanoi:
Käsittääkseni DVD-Audiossa ei ole kuvamahdollisuutta enkä sitä siis kaipaakaan vaan kunnon laadukasta ääntä. SACD on askel hyvään suuntaan mutta käsittääkseni DVD-A olisi vielä parempi.

SACD-soitinta en ole valitettavasti kuullut (ovat olleet liian kalliita, eikä levyjä ole juuri saatavana), DVD-A-soittimesta en muista kuulleenikaan. Jos siitä on ollut juttua lehdissä, olen tainnut sujuvasti skipata kuten muutkin dvd-höpinät. Hmm, pidetäänpä jatkossa silmät auki.
 
jussikoo sanoi:
DVD-A-soittimesta en muista kuulleenikaan. Jos siitä on ollut juttua lehdissä, olen tainnut sujuvasti skipata kuten muutkin dvd-höpinät. Hmm, pidetäänpä jatkossa silmät auki.

Tavallaanhan tämä liippaa sivusta aihetta Vinyyli vs CD jos ajatellaan laajasti Vinykkä vs digitaalinen tulevaisuus. DVD-A on jo vanha keksintö mutta odottaa vuoroaan vielä...

DVD-Audio (DVD-A) is a Digital Versatile Disc (DVD) format, developed by Panasonic, that is specifically designed to hold audio data, and particularly, high-quality music. The DVD Forum, consisting of 230 leading companies worldwide, released the final DVD-A specification in March of 1999. The new DVD format is said to provide at least twice the sound quality of audio CD on disks that can contain up to seven times as much information. Various types of DVD-A-compatible DVD players are being manufactured, in addition to the DVD-A players specifically developed for the format.
 
Saatan olla ihan väärässä, mutta jostakin lukemastani tulee sellainen muistikuva, että dvd audiota oltaisiin hautaamassa?

Olli
 
kiiskioj sanoi:
Saatan olla ihan väärässä, mutta jostakin lukemastani tulee sellainen muistikuva, että dvd audiota oltaisiin hautaamassa?

Olli

Niinpä... varmaan haudataankin jos me hifistit ei sitä vaadita! Kovaan ääneen ja rahalla. Minä aion ainakin ostaa keväällä DVD-A soittimen. Haluan parasta äänenlaatua!
 
Littunatelkkari sanoi:
Loppujen lopuksi minua ei enää henkilökohtaisesti jaksa kiinnostaa pätkääkään, miksi systeemi kuulostaa hyvältä - kunhan se vaan tekee sen - oli se sitten analoginen tai digitaalinen. Tekniikan miettiminen musiikkia kuunnellessa tappaa koko musiikin kuuntelemisen ilon.

Juu, minä en ainakaan höpötä vinyylin puolesta vain sen takia että se on vinyyliä. Paskat tekniikasta ja formaattien paremmuudesta, minä haluaisin kyllä itselleni myös täydellisen [lue: miellyttävänkuuloisen] cd-soittimen, koska hyllyssä on aivan ä l y t t ö m ä n hienoja klassisen musiikin cd-levyjä.

Tällä haavaa kuitenkin se halpa ja epätäydellinen vinyylisoitin kuulostaa miellyttävämmältä kuin parin tonnin cd-soitin. Väkisinkin tulee paha mieli, vaikka haluaisin keskittyä musiikin kuunteluun :(
 
Takaisin
Ylös