Vinyyli VS cd ja toiston eri alueet

42 on lopullinen vastausta elämään, maailmankaikkeuteen ja kaikkeen muuhun sellaiseen
 
Rippikoulukysymys: Kumpi on parempaa, vai kaurapuuro? Vastaus: Kaurapuuro. Se sentään menettelee pari kertaa vuodessa, mutta Adamsia ei pysty lukemaan sivuakaan.
 
Joo siinä on taas yksi 'kaikkien' lukema kirja joka ei kiinnostanut pätkääkään ja jäi mielellään kesken. :D
 
Jaahas. Jussikoo ja Manner ei näköjään ymmärrä kirjallisuudesta yhtään mitään. :D
 
Matti Lehtinen sanoi:
Jaahas. Jussikoo ja Manner ei näköjään ymmärrä kirjallisuudesta yhtään mitään. :D

Eivät todellakaan. Linnunradan käsikirjan lukeminen on lähes parasta mitä ihminen voi tehdä vaatteet päällä.
 
Olen ihan tosissani yrittänyt lukea sitä kirjaa, mutta ei siitä tullut hittojakaan. Scifikirjalllisuudesta irtoaa parhaimmillaan mieletön sense of wonder, Linnunradan läpyskästä korkeintaan sense of bull. Vai olisiko sense of weed :p.

En todellakaan ymmärrä tuollaista kioskikirjallisuutta, siinä olette ihan oikeassa. En koe kuitenkaan olevani mikään snobi, sillä luen mielelläni sellaistakin kevyttä roskaa kuin Simo Penttilä tai E.R.Burroughs.

Sitäpaitsi se lopullinen vastaus ei ole 42, vaan 45 :D
Dcp00030.jpg
 
Morjensta!

Löytyi levyhyllystä urkumusiikia vinyylinä 45 kierroksen 12" koossa.
Kyseessä kooste eri säveltäjien ( Widor - Gigout - Vierne - Durufle)
kappaleista ja soittajana Odile Pierre.
Sen kummemmin puuttumatta kappaleisiin ja tulkintoihin tuosta Rca:n
Red Sealilla julkaistusta levystä, sen kannesta löytyy tietoa jota en olemattoman
ranskankielen taitoni ansiosta ymmärrä kunnolla.
Mutta siinä ainakin kerrotaan levyn kehänopeudesta 45 rpm vs. 33,3 rpm.
Eli 33,3:n ulkouralla n.50 cm/sek ja sisäuralla n. 20 cm/sek.
Vastaavasti 45:ssä on ulkouralla n. 67,5 cm/sek ja sisäurilla n. 27 cm/sek.
Näin ymmärsin levykannen selityksestä 45 rpm levyn eduksi ja sitten
on lisää samasta aiheesta, jota en pysty kääntämään.Ehkäpä juuri tuosta
levyn loppu-urien vähäisemmästä säröstä ym.

Että tämmöinen tuli mieleeni käydyn keskustelun tiimoilta.

Hyvää kevään jatkoa kaikille!

Jussi
 
Nuo arvot pitää hyvin kutinsa minun laskemieni kanssa, lukuunottamatta 45rpm ulkokehänopeutta, jonka minä laskin 7" sinkusta ja tuossa oli 12" levystä.

Saatko skannattua levykantta? Je parle francais un peu. Tres peu. Eli ymmärrän ranskaa jonkin verran, en kyllä kovinkaan paljon... mutta mielenkiinnosta molempia aiheita kohtaan olisi kiva nähdä mitä siinä solkattiin ;).
 
Un petite, petite peu? [yn pötipötipö]


Mallas sanoi:
Ymmärrän. Viime yönä unessani ilmoitin vaimolleni lähteväni Miiran kanssa keilaamaan...

Olitko tuolloin sisä- vai ulkourilla, Mallas?
- se on ratkaisevaa, luultavasti vaimosikin mielestä.
 
Kyllä tuossa Mallaksen keilailu-unessa on selvä ja yksiselitteinen symboliikka :D
 
Toisinkuulija sanoi:
Un petite, petite peu? [yn pötipötipö]

Oui, la fille a une rob rouge, le coucou chante son propre nom, ynnä muita elämän tärkeimpiä sanontoja :D. Otin ranskan seiskaluokalla, mutta lukiossa jouduin vaihtamaan muiden ainevalintojen tähden Scheisseen. Nyt sitten osaan molempia kieliä vain hiukan, perhana!
 
Tawe sanoi:
Kyllä tuossa Mallaksen keilailu-unessa on selvä ja yksiselitteinen symboliikka :D


Voisko joku selittää mullekin? Vai kokeilenko ihan muitta mutkitta livenä...
 
Mallas sanoi:
Voisko joku selittää mullekin? Vai kokeilenko ihan muitta mutkitta livenä...

Kyllä varmaan kannattaa ihan livenä experimentoida, riippuen tietty keilakaverin ulkonäöstä/luonteenlaadusta >:D

No ei kait, vitsi vitsi.
 
Palautellaan...

Muistin tuossa joku aika sitten Sepon "kuparisen" diskantin. Silloin yhdistin sen vinyylin diskanttitoistoon. Varmaan joku cd-soitin soittaa diskantit täydellisesti, mutta kyllä tää mun Rega/Denon soittaa rumpalin pellit ihan eri lailla kuin kokeilemani/omistamani cd-soittimet. Toki LP:ni soittaa varmasti diskanttia määrällisestikin vähemmän, mutta en usko sen olevan koko totuus.

Toinen asia on nopeus. Basso ei ole sillä tavalla kiinteän kuivakka kuin cd:llä, mutta homma ei kaadu käsiin kuin tempo nousee infernaaliksi black metallissa tai progen pahimmissa kikkailukohdissa.

Kaiken kaikkiaan LP kuulostaa luonnolliselta. Pesin tuossa pari levyä käsin ja vaikka kaikki napsut eivät poistuneetkaan niin tuntuu että niiden amplitudi pieneni joten kokonaisuudesta tuli paljon kuunneltavampi.
 
Diskantin ja basson sekä myös muun äänialueen toistuminen on kiinnni paljolti muustakin laitteistosta. Vinyylin osalta tietysti soitin - äänivarsi - rasia - RIAA -kombinaatiosta puhumattakaan johdotuksista.
CD:ssä ratkaisevaa on jitterin minimointi ja tottakai analogia-asteen toteutus, jotka ovat suoraan verrannollisia laitteen yleiseen laatuun (= monesti hintaan).

Nyt kun olen Okki Nokilla reilun kuukauden ajan pessyt noin 100 vinyyliä, niin perimmäinen huomio on se, että puhdasta tulee ja napsut monesti säilyvät... No kyse on siitä, että lika lähtee ja ääni selkeytyy, muta naarmut jäävät. Olen tarkastellut levyä tarkemmin ja huomannut, että naarmujahan siellä on. Niitä ei vain heti huomaa varsinkaan likaiselta levyltä (siis äänestä, ja pestynä monesti vasta tarkkaan valoa vasten peilaten).

Mutta se musiikin taso... Nyt se musiikki on vasta auennut usealtakin vanhaltakin levyltä. Vaikea on suoraan sanoa, kumpi on parempi, vinyyli vai CD. Jos ei ritinät ja rutinat haittaa, niin vähintäänkin ovat tasaväkisiä. Riippuu tietysti laitteistosta, mutta samassa hintaluokassa omalta osaltani ainakin on vaikea vetää suoraa johtopäätöstä. Välillä toinen on parempi ja välillä toinen. Pitkälti on myös kyse myös asenteesta ja tottumuksesta. Omasta puolesta voisin sanoa että "fifty sixty", riippuu äänitteestä ja fiiliksestä. Parhaimmillaan molemmat ovat luonnollisia.
 
Kun tuli nuo ritinät ja ratinat puheeksi älppäreissä, niin minä arvostan cd:ssä juuri sitä, että hiljaisuus on hiljaisempaakin hiljaisempaa. Ei suhinaa tai ritsahduksia. Tarkkaa ja parhaimmillaan korkealaatuista ääntä.
 
Back
Ylös