Vinyyli kiinnostaa. Auttaka alkuun

Juuso

Käyttäjä
Liittynyt
2.8.2006
Viestejä
220
Terve,

On alkanut hiljalleen kiinnostaa vinyylisoittimen hankinta, kun levyjäkin on muutamia ja eri paikoissa olen positiivisia demoja kuullut.
Ne laitteistot, mitä itse olen kuullut ovat tosin niin monen tonnin vehkeitä etten heti aluksi sellaisia summia viitsisi laittaa kiinni.
Voitteko auttaa mikä olisi sellainen konfiguraatio jolla pääsisi hyvään alkuun ja laittaisi jo kampoihin cd:lle?
 
Itse (ykköslevariani odotellessa) pistän sujuvasti 3ke CD:lle kampoihin halvalla Rega P2 :lla (vanhempi lasilautas-versio) + ATOC9:llä.
 
Tuopa on vaikeaa, koska vaihtoehtoja on paljon. Kauppiaat tietenkin suosittelevat myymiään merkkejä. Minä olin ilman levaria 15-20 vuotta. Nyt vanhalla iällä alkoi kiinnostamaan, oliko syynä ettei elämässä tapahtunut tarpeeksi, vaiko oli liian vähän hankaluuksia.
Kävin kuuntelemassa aluksi muutamia merkkejä ja nimenomaan halpoja vaihtoehtoja-alle 2000€.
Innostuin kovasti ProJectin superpak viitosesta ja ostinkin sellaisen. Laite ei toiminut laitteistossani kuten arvelin. Myin tuon pois, mutta kuulin sitä omaa soitintani toisessa setissä ja kuulosti tosi mukavalta. Minulle parempi vaihtoehto on Dual 505-4, mutta nyt täytyy suhteuttaa hinta kuultuun ääneen. Vinyyliklubi myy kyseistä soitinta, eikä se uutenakaan maksa paljoa. Peruskoneita pystyt päivittämään rasialla paremmaksi tietyyn rajaan asti, ja joitakin eri twiikeillä, kuten kaapeleilla ja lisävarusteilla.

Sinun pitäisi päästä kuuntelemaan eri vaihtoehtoja, mutta älä anna kenenkään vaikuttaa päätökseesi. Kuunnellesasi sinulla pitäisi olla kokemusta eri rasioista ja eri soittimien ominaissaundeista. Oheislaitteisto ja riia vaikuttaa hyvin paljon valintaa tehdessä.
 
Kiitoksia vinkeistä. Olisiko mahdollista saada vielä hyviä ehdotuksia Riia:n suhteen?
 
Yksi hyvä ehdotus: Vältä NAD:n PP2:ta ja muita samassa luokassa. Jos vinyyli soi eloisasti, niin tämä kyllä tappaa sen. Itselläni on. Vielä. Tarkoitus tehdä putkitoiminen korkeimman omakätisesti.

Noista "osta tämä" -suosituksista saa muilta varmaan parempia vihjeitä. Lehmannia on kehuttu jossain, ja CA:n azur oli kai hintaisekseen hyvä. Jos edullista halajaa ja hyvää, niin kannattanee itse kyhäillä joku putkiviritelmä.

Soitinsuosituksia vielä kuitenkin sen verran, että jos rahalleen haluaa vastinetta, niin taitaa olla Pro-Jectin Debut III aika lyömätön vehjas. Suhteellisen hyvä äänivarsi ja rasia. Kaverilla on tuommoinen, ja pieksee mennen tullen jopa tuolla halvalla NAD-riaalla (oli kaverilla lainassa kun mulla meni edellinen pyöritin eläkkeelle) edulliset CD-soittimet. Rasia tais olla Ortofonin OMB-5e. Itselläni on 1Xpression Sumikon Blue Pointilla. Oikein kiva rasia.
 
Itse hankin "testivoittajasetin" alkuun pääsemiseksi: Pro-ject 1Xpression, Audio-Techica AT95E ja Pro-ject Phonobox mk2.

Viimeisimmässä Hifi&Musik lehdessä Phonobox mk2 valittiin Cambridge Audion kanssa paremmaksi kuin NAD:n riaa. Phonobox vei voiton edullisemman hinnan vuoksi. NAD:sta saa kuulemma oikein hyvän kunhan vaihtaa operaatiovahvistimet.

AT95E rasian hinta/laatu suhteen ylivoimaisuudesta taidetaan olla aika pitkälti yhtä mieltä vinyyliharrastajien keskuudessa?

Halpoja, mutta kohtuullisia pyörittimiä on markkinoilla paljon. Pro-ject on arvostelujen mukaan sieltä kärkipäästä.

Itse hommasin pyörittimen ja riaan käytettynä. Rasioita ei kuulemma kannata liiemmin käytettynä metsästää kun niiden kunto saatta olla mitä tahansa.

Itse olen yhtä tietämätön vinyylin maailmasta kuin sinäkin. En ole edes virittänyt noita vielä kasaan. Juuri äsken maalasin viimeisen palikan aika isosta remontista. Ehkä ensi viikolla pääsen jo säätelemään.
 
Nyt on hyvä lähteä metsästämään aloitussettiä, kun on jotain tiedonjyväsiä kasassa. Täytyy vain nyt katsoa josko tuo vahvistin- ja digitaalipuoli tulisi kuitenkin ensin päivitettyä ja sitten olisi sen vinyylin vuoro. Mutta ilmeisesti tonnilla pääsee jo alkuun ja kahdella ollaan jo aika pitkällä. Mitenkäs tuon lähdemateriaalin suhteen? Minkälainen vinyylien saatavuus on tällä hetkellä Suomessa?
 
Tähän hieman erilainen kommentti, koska olen lähestynyt asiaa vähän toisella tavalla. Pitäisikö sanoa p***e edellä puuhun kiiveten ;)

No joo, ostin siis Dual 505-3 soittimen 90-luvun alussa, käytettynä 500mk:lla. Silloin uudet 505-4:t maksoivat n. 2000mk. Tämä soitin kuulosti hieman siistimmältä aikaisempaan "kodinkoneliikkeen" Pioneeriin verrattuna. Saundi kuulosti kuitenkin hieman lattealta, eikä mitenkään erityisesti innostanut kuuntelemaan.

Olen nyt parin vuoden sisään uusinut vahvistimen ja kaiuttimet, ja ihan äskettäin (kaiuttimien oston jälkeen) kuuntelin pitkästä aikaa myös vinyyliä. Kylläpä kuulosti paljon paremmalta kuin aikaisemmin.

Tältä palstalta olen saanut nyt parin viikona aikana vinkkejä vanhan Dualin-raadon "virittämiseksi" (kiitos Mallas, Tawe, Seppo). Laakereiden öljyämisen, huopatassujen laiton ja neulanvaihdon (Stylus 30) jälkeen Dual kuulostaa jo todella hyvältä aikaisempaan verrattuna. Sointi on hieman tummempi (lämpimämpi) kuin cd-levyillä, mutta äänikuva on ihan yhtä avara laadukkailla levyillä. Minulla ei ole kovin montaa laadukasta vinyylilevyä (pääasiassa halvalla tehtyä 80-90-luvun rokkia ja billyä), mutta vaimokullan himmeissä levyissä niitä on, heh heh. Kulunutta ilmaisua käyttääkseni :p aika-ajoin unohdan kuuntelevani vinyyliä, satunnaisia rapsahduksia lukuunottamatta. Paitsi että vinyyli kuulostaa paljon paremmalta kuin kliininen cd, tietyllä tavalla.

Tuossa nyt oli paljon tyhjää lätinää, mutta se varsinainen asia on tässä: pienelläkin budjetilla voi saada aikaan yllättävän hyvää ääntä, ja halvassakin vinyylisoittimessa piilee mahdollisuuksia, jos muu laitteisto on kunnossa!
 
Vinyylien saatavuudessa ei ole mitään ongelmaa kunhan jaksaa harrastaa.
Suomessa on runsaasti hyviä kauppoja jotka toimittavat levyjä kotiin asti.
Ainut miinus on ne postimaksut. Vähintään 7€ yhdelle LP:lle, mutta esim tuolla Vinyyliklubilla saa yli 130€ tilaukset postikuluitta.
Sellaisesta paketista riittää varmasti kuunneltavaa jo vähäksi aikaa.

Uskoisin että Dual 505 tai Rega planar/P2 tai ProJektin Debyyteillä on hyvä aloittaa vinyylien kanssa puuhailu.
Ei liian kallista soitinta aluksi jos vaikka innostus hiipuukin.
Onhan vinyyleissä se oma vaivansa verrattuna CD-levyihin.
 
Jos päätät hankkia edullisen soittimen, niin kannattaa pysyä mahdollisimman kaukana Sumiko Oyster äänirasiasta. Olen käyttänyt sitä edellisessä ProJect 1.2E soittimessani, sekä nykyisessä Technics SL-D3:ssa. Kummassakin tuon rasian ääni oli todella suttuinen ja epäselvä, eikä se todellakaan houkutellut kuuntelemaan musiikkia. Jopa vanha Technics SL-QD3 (halpismuoviräpsy) kuulosti paremmalta kuin tuo ProJect Oysterilla :(

- Jaakko
 
Itselläni oli käytössä vuoden Pro-Jectin Debut 3. Hyvä peli niin halvaksi. Mutta vaikka hinta/laatu on kuinka hyvä noissa halvimmissa kamppeissa, tulee hinku saada parempaa hyvin pian. Itse lähtisin hakemaan hyvää soitinta ns. seuraavasta portaasta. Keskiluokan soitin antaa iloa paljon enemmän kuin halpis. Itse haluan välttää sellaista oloa jälkeenpäin, että olisi tuokin pitänyt tehdä kunnolla... Kun kerran itselleen tekee/hankkii niin tekee sen sitten kunnolla.

Halpa yksinkertainen soitin voi tuntua hyvältä aloituskohteelta, säätöjä ja muita asioita opiskellessa, mutta kyllä sen antama ilo on lyhytaikaista. Varsinkin jos itsensä tuntee ja tietää jatkuvan tyytymättömyyden krooniseksi olotilaksi...

Hyviä keskiluokan soittimia pyörii silloin tällöin käytettynäkin, vaikkakaan tarjonta ei vastaa kysyntään. Sellaisen hankkiminen toiselta asiaa tuntevalta harrastajalta on hyvä ostos. Kannattaa lähteä kauempaakin hakemaan. Sellaisen kierrättäminen on sitten taas helppoa jos ei vinyyli tunnukaan omalta jutulta. Vakavammalla harrastajalla on yleensä hyvin tiedossa rasian/neulan kunto, joten sekään ei ole riski. Jokaisessa asiantuntevassa liikkeessä kyllä asentavat myymänsä rasian paikoilleen. Tämä taito on tietysti hyvä opetella itse, mutta kaikkia ei kiehdo jatkuva räplääminen, kun pitäisi levyjenkin pyöriä.

Käytettyjen levyjen hankkijoille hyvä pesukone on tarpeen. Helppoa ja yksinkertaista saada levyistä puhtaita, vaikka meluista onkin. Hinta pestyä levyä kohti pienenee joka pesulla ja pesukone maksaa itseään takaisin myös lisääntyneenä neulankestoikänä. Kunnolliset hiilikuituharjat ja neulanpuhdistusvälineet kuuluvat tietysti arsenaaliin. Pestyt levyt tietysti uusiin pusseihin ja koko paketti lienee hyvä suojata muovilla. Eli sisäpusseja ja päällypusseja hankkimaan...

Olen monesti kirjoittanut kuinka oman pikku audionirvanani saan aikaiseksi. Siihen tarvitaan himmeästi/tunnelmallisesti valaistu kuunteluhuone, kunnollinen kuuntelutuoli ja lämmin kuunteluturkki/peitto. Viereen pieni lasillinen sherryä ja muutama pala tummaa suklaata, kaakaota yli 70%. Vinyyli pyörimään ja antaa musiikin viedä. Siinä sitä on hunajaa kaikille aisteille...
 
Tawe sanoi:
Ja kuolat paidan kauluksella, kun heräät paikoillaan kyntävän vinyylin sulorahinaan...

Juuri näin, mutta pidin parempana olla kertomatta tätä, sillä yritin luoda hyvin romanttisen kuvan touhusta. Nyt lukijat kuvittelevat sielunsa silmin, kun reilusti ylipainoinen äijän rötkäle puoliksi makaa kuuntelutuolissa kuolat sylissään. Siinä sitä on jokaiselle harrastajalle ihannetta... Hyi olkoon..

Olen koittanut samaa cd-levyllä, mutta kun ei onnistu niin ei onnistu. Ei siinä metakassa pysty edes nukkumaan. Mutta vinyylin sulosäveliin on mukava antaa itsensä vaipua... Eikä tästä voi syyttää työpäivän uupumusta, sillä en ikinä kuuntele musiikkia suoraan töistä tultuani. Vähintään puoli tuntia hipihiljaisuutta jos multa kysytään. Aina ei kysytä. :(
 
Pekka Papula sanoi:
Halpa yksinkertainen soitin voi tuntua hyvältä aloituskohteelta, säätöjä ja muita asioita opiskellessa, mutta kyllä sen antama ilo on lyhytaikaista. Varsinkin jos itsensä tuntee ja tietää jatkuvan tyytymättömyyden krooniseksi olotilaksi...

Käytettyjen levyjen hankkijoille hyvä pesukone on tarpeen. Helppoa ja yksinkertaista saada levyistä puhtaita, vaikka meluista onkin. Hinta pestyä levyä kohti pienenee joka pesulla ja pesukone maksaa itseään takaisin myös lisääntyneenä neulankestoikänä. Kunnolliset hiilikuituharjat ja neulanpuhdistusvälineet kuuluvat tietysti arsenaaliin. Pestyt levyt tietysti uusiin pusseihin ja koko paketti lienee hyvä suojata muovilla. Eli sisäpusseja ja päällypusseja hankkimaan...

Minähän tuolla jossain toisessa ketjussa kyselin, mikä olisi se Dualista seuraava parempi porras, mutta ei tullut oikein mitään vastauksia. Löytyisikö nyt? Ei sen puoleen että olisin juuri nyt Dualia kuoppaamassa, se kuulostaa niin hyvältä, mutta eihän sitä koskaan tiedä milloin se mallasviskihöyryissä tipahtaa alas telineeltä. Tai vaikkapa sherryn voimalla (pieni mies ei tarvitse sitäkään kuin pari pikkulasillista).

Jossain lehtihaastattelussa (Hifi-lehdessä?) haastateltava vinylisti sanoi, ettei missään tapauksessa levynpesuaineita, ne vaan kerääntyvät levyn pintaan. Älppäri vain kraanan alle ja käsissä pyörittäen kämmenellä hangaten moskat pois. Mielipiteitä tuntuu olevan yhtä paljon kuin nenänpäitäkin.

Pidättekös muuten muovivuorellista "deluxe"-levypussia parempana kuin tavallista paperiversiota. Jos niin miksi?
 
jussikoo sanoi:
....

Pidättekös muuten muovivuorellista "deluxe"-levypussia parempana kuin tavallista paperiversiota. Jos niin miksi?

Pidän muovivuorellista parempana. Paperinen tai pahvinen sisäpussi kun tuppaa naarmuttamaan levyt pidemmän päälle. Lisäksi muovivuorelliset sisäpussit ovat yleensä antistaattisia, eli levy ei tarraudu niihin kiinni, kuten joskus paperipusseihin.

- Jaakko
 
jussikoo sanoi:
Minähän tuolla jossain toisessa ketjussa kyselin, mikä olisi se Dualista seuraava parempi porras, mutta ei tullut oikein mitään vastauksia. Löytyisikö nyt? Ei sen puoleen että olisin juuri nyt Dualia kuoppaamassa, se kuulostaa niin hyvältä, mutta eihän sitä koskaan tiedä milloin se mallasviskihöyryissä tipahtaa alas telineeltä. Tai vaikkapa sherryn voimalla (pieni mies ei tarvitse sitäkään kuin pari pikkulasillista).

Jossain lehtihaastattelussa (Hifi-lehdessä?) haastateltava vinylisti sanoi, ettei missään tapauksessa levynpesuaineita, ne vaan kerääntyvät levyn pintaan. Älppäri vain kraanan alle ja käsissä pyörittäen kämmenellä hangaten moskat pois. Mielipiteitä tuntuu olevan yhtä paljon kuin nenänpäitäkin.

Pidättekös muuten muovivuorellista "deluxe"-levypussia parempana kuin tavallista paperiversiota. Jos niin miksi?

Aloittelija koittaa vastata. Dualin "parempi" porras lienee valmistajien mallistossa tonnin-parin luokka. Itse pitäisin sellaisessa luokassa olevia soittimia jo todella kovina. Ainakin jos vertaa rahalla saataviin cd-soittimiin. Huippusoittimet jotka maksavat pikkuauton verran ovat sitten sitä huippua. Ja varmasti hinnan/laadun suhde hämärtyy huipulle mentäessä, niinkuin kaikessa muussakin. Pöhnäpäissä soitellaan vain hopeista käsittelyssä kestävämpää formaattia...

Meillä ainakin kranavesi on niin kalkkipitoista, etten sillä uhallakaan sotkisi sitä levyihini. Tiedän kans yhden intohimoisen levynkerääjän, joka levynsä noin pesee. Eipä taida olla mikään hifisti... Lisäksi pelkkä haalea kraanavesi ei liuota paskoja pois. Pelkän staatisen pölyn voi saada huuhdottua pois. En suosittele kenellekään omaisuudestaan tarkalle henkilölle. Tottahan jokainen saa pestä levynsä vaikka vessanpöntössä... :D :D :D
 
Suosittelen Knosti pesuria mikäli levyjä ei ole paljon. Simppeli laite ja tekee hyvää jälkeä, tosin pesun jälkeen levyt on syytä huuhdella tislatulla vedellä niin levylle ei jää pesuaineesta kalvoa. Mukavaa rauhallisen miehen ja naisen puuhastelua :)

Toki levyt voi pestä vaikka fairylla ja huuhdella hyvin sekä kuivata, puhdasta kuulema tulee noinkin.

T.JH
 
Ei Pekka pärjää tonnin soittimet Dualille, mutta kaikki on suhteellista. Se on vähän mitä hakee.
 
Back
Ylös