Tähän hieman erilainen kommentti, koska olen lähestynyt asiaa vähän toisella tavalla. Pitäisikö sanoa p***e edellä puuhun kiiveten
No joo, ostin siis Dual 505-3 soittimen 90-luvun alussa, käytettynä 500mk:lla. Silloin uudet 505-4:t maksoivat n. 2000mk. Tämä soitin kuulosti hieman siistimmältä aikaisempaan "kodinkoneliikkeen" Pioneeriin verrattuna. Saundi kuulosti kuitenkin hieman lattealta, eikä mitenkään erityisesti innostanut kuuntelemaan.
Olen nyt parin vuoden sisään uusinut vahvistimen ja kaiuttimet, ja ihan äskettäin (kaiuttimien oston jälkeen) kuuntelin pitkästä aikaa myös vinyyliä. Kylläpä kuulosti paljon paremmalta kuin aikaisemmin.
Tältä palstalta olen saanut nyt parin viikona aikana vinkkejä vanhan Dualin-raadon "virittämiseksi" (kiitos Mallas, Tawe, Seppo). Laakereiden öljyämisen, huopatassujen laiton ja neulanvaihdon (Stylus 30) jälkeen Dual kuulostaa jo todella hyvältä aikaisempaan verrattuna. Sointi on hieman tummempi (lämpimämpi) kuin cd-levyillä, mutta äänikuva on ihan yhtä avara laadukkailla levyillä. Minulla ei ole kovin montaa laadukasta vinyylilevyä (pääasiassa halvalla tehtyä 80-90-luvun rokkia ja billyä), mutta vaimokullan himmeissä levyissä niitä on, heh heh. Kulunutta ilmaisua käyttääkseni

aika-ajoin unohdan kuuntelevani vinyyliä, satunnaisia rapsahduksia lukuunottamatta. Paitsi että vinyyli kuulostaa paljon paremmalta kuin kliininen cd, tietyllä tavalla.
Tuossa nyt oli paljon tyhjää lätinää, mutta se varsinainen asia on tässä: pienelläkin budjetilla voi saada aikaan yllättävän hyvää ääntä, ja halvassakin vinyylisoittimessa piilee mahdollisuuksia, jos muu laitteisto on kunnossa!