Vintage-laitteet, harrastus ja elämänfilosofia...

^ Tuon pitäisi sopia. Kyseessä näyttäisi olevan ihan perus din-liitin.
 
Torista löytyi siistit ja hyvin soivat Pioneer HPM-70X kaiuttimet, mitähän tuollaiset on uutena maksaneet 70-luvulla?
Hiton hyvin nuo ainakin soi mun korvaan.
 

Liitteet

  • IMG_20200901_192805.jpg
    IMG_20200901_192805.jpg
    202,3 KB · Katsottu: 65
  • IMG_20200901_192436.jpg
    IMG_20200901_192436.jpg
    178,4 KB · Katsottu: 64
Pioneer HPM-70 X löytyvät -81 Valintaoppaasta ja hinnaksi on ilmoitettu 1000-1250mk. En tiedä puhutaanko parista vai kappalehinnasta. Keskihintaluokan kaiuttimet ovat olleet.
 
Kiitos informaatiosta!
Hyvin nuo tosiaan soi, jos vertaan Magnat Quantum 903 kaiuttimiin, niin Pioneerit soi minun kalustolla huomattavasti paremmin.
 
Pakko muistella. 1970-luvun loppupuoliskolla oli kaiutinmalli Pioneer HPM-70 ainakin kahden kaverini kovin hehkuttama, kun omissa seteissään oli.

Itse en tiedä, mitä eroa on malleilla HPM-70 ja 70X. Audiokarmassa väitetään, että erona olisi päivitetty keskiäänielementti. HPM-70 on nelielementtinen kaiutin, jossa haastavasti on erilliset elementit keskialuetta ja ylempää keskialuetta varten.

Onnitella täytyy, jos 40 vuotta vanhoissa kaiuttimissa uretaaniripustuksensa yhä on kunnossa. Ja muutoinkin onnittelut kyseisistä kaiuttimista. HPM-70X lienee varsin vähissä Suomessa. Vuonna 1980 markkinaan tuli seuraajansa HPM-700, jossa diskanttielementtinä oli nauhadiskantti.

-ilkka
 
Oheisen kuvan mukainen malli on kyseessä, eli tuo X on malli merkinnän lopussa.
Kunnoltaan kyllä tosi hyvät, vanhempi nainen myi tilanpuutteen takia pois, omistanut uudesta asti.
Täytyy sanoa että yllättivät positiivisesti, bassot ei kumise yhtään, toisin kuin paljon pienemmissä Magnat 903 kaiuttimissa.
Kyllä nuo Pioneerit jää nyt settiin ainakin hetkeksi aikaa😊
 

Liitteet

  • IMG_20200903_214528.jpg
    IMG_20200903_214528.jpg
    233 KB · Katsottu: 36
^//^^
On kyllä veikeän näköinen kaiutinsetti, vaikka onkin vain tarraviilua. Oletan, että on Suomessa jopa harvinainen setti. Valitettavasti ei ole itselläni tarvetta, ja nurkista muutoinkin täytyisi hifirompetta poistaa.

-ilkka
 
heii, miksi täällä on näin hiljaista? onko vintage kuollutta? sain käsiini Sony SS-X70ED kaiutinparin,
niin jokohan nämä lasketaan vintage jutuiksi? onko tietoa milloin näitä on valmistettu ja minkä hintasia ovat suomessa olleet? varmaan jostain 90 luvun alkupuolelta..
 
heii, miksi täällä on näin hiljaista? onko vintage kuollutta? sain käsiini Sony SS-X70ED kaiutinparin,
niin jokohan nämä lasketaan vintage jutuiksi? onko tietoa milloin näitä on valmistettu ja minkä hintasia ovat suomessa olleet? varmaan jostain 90 luvun alkupuolelta..

Tervetuloa foorumille!

Mahdollisesti tarkoitat tätä kaiutinmallia? Onko linkkaamani sivuston väittämä kaiutinmalli ylipäätäänkään "70...80-luvun" kaiutin:
johtoterminaaleissa tuplaliitäntä ei vielä 80-luvulla ollut ollenkaan tavallinen. Linkkaamani sivusto myös autuaasti sotkee 2- ja 3-tiekonstruktion, sekä lattia- ja hyllykaiuttimet. SS-X70ED käsittääkseni on tämän vuosituhannen alulta, ja tullut markkinaan noin vuonna 2001...2002.

Sony SS-X70ED:lle useassakin nettilähteessä on ilmoitettu kunnioitettava massa 28 kg. Keskiäänielementtinsä kartio on kevlaria, joten se siitä sivuston Classic HiFi väittämästä "from the 70s80s". Toistovasteeksi kaiuttimelle on ilmoitettu 40-70000 [!!!???] Hz. Ei mikään subbari, ja ilmoitettu ylävaste...
...

Hiukka syklisesti tuntuu monikin asia käyttäytyvän. Kai vintage-ketju herää henkiin, esimerkiksi kun foorumille ilmaantuu uusi jäsen, joka on piintynyt vintagen harrastaja ja vasta nyt bongasi tämän foorumin. Tai kun joku nuori hifialkaja törmää ikälaitteisiin ja hullaantuu niiden estetiikkaan sekä mutkattomuuteen. Tai kun joku törmää johonkin ikäharvinaisuuteen ja hehkuttaa sitä palstalle. Jne.

Soveliasta ikämääritelmää vintageksi on ketjussa aprikoitu aiemminkin. Puhtaasti vintagea lienevät laitteet ennen 80-lukua. Laitteet analogisilla näytöillä, kuten virittimien analogiset taajuusnäytöt ennen synteesivirittimiä, tai kasettidekkien analogiset tasonäytöt. Laitteet ajalta ennen mikrokytkimiä saati mikroprosessoriohjausta. Yksi referenssi voisi olla autoharrastajien eli museorekisteriin kelpaavien autojen ikävaade 30 vuotta ja yli. Toisaalta kuitenkin, en jaksa omia 80-luvun laitteitani mieltää vintageksi - sen sijaan 70-luvun laitteitani pidän ehtana vintagena.

Kovin tiukkaa ikärajaa vintage-määritelmälle tuskin kannattaa vetää, jottei sopuisassa ketjussa suotta synny juupas-eipäs -väittelyä. Parikymppiselle hifiharrastajalle jo 90-luvun laitekin voi tuoksahtaa vintagelle, kun laite on ajalta ennen omaa syntymää. Sen kuitenkin voinee luonnehtia, jotta tämän vuosituhannen laitteet eivät toistaiseksi ole vintagea - paitsi sitten parinkymmenen vuoden kuluttua, kun vuosituhannen alun laitteilla on ikää jo yli 30 vuotta.

Yst. terv, Ilkka Suni
 
Oma kalusto on tässä vuosien saatossa mennyt vain vanhempaan suuntaan, uudet ei enää kiinnosta ollenkaan.

Laitteet on nykyään 70-luvun Yamahaa ja Marantzia.
Paraatipaikalla on tällä hetkellä Yamahan C-4 / M-4 ja NS-1000m:t
Olisipa olemassa saman ikäluokan CD-soitin :D

Ohjelmalähteenä onkin tietokone ja tidal, lisänä satunnaisessa käytössä jammun CDX-993 / MDX-793 CD ja MD mutta ei ne oikein ulkonäöllisesti sovi noiden vahvistimien sekaan.

Soittovuoroaan odottelee niin ikään 70-luvun lopun CR-2040 ja mm. Marantzin 2225.
 
Viimeksi muokattu:
Torista löytyi siistit ja hyvin soivat Pioneer HPM-70X kaiuttimet, mitähän tuollaiset on uutena maksaneet 70-luvulla?
Hiton hyvin nuo ainakin soi mun korvaan.
Itse joskus katselin linkin kaiuttimia , mutta ne oli myyty. Pitäisi seurata kaikkia osto liikkeitä ja osfaa heti. Kuinka pienemmät soi ?

 
Laitteet on nykyään 70-luvun Yamahaa ja Marantzia.
Paraatipaikalla on tällä hetkellä Yamahan C-4 / M-4 ja NS-1000m:t
Olisipa olemassa saman ikäluokan CD-soitin :D

Laitan tähän kuvan ko. vahvistinmallit sisältävästä esitteestä. Esite on vuodelta 1982, jolloin opiskelualaani liittyneillä kesätyötienesteillä syksyllä ostin edelleen käytössäni olevan A-560 vahvistimen. Tyylikkäitä laitteita. Jonkun nettisivun mukaan C-4/M-4 olivat tuotannossa 1978-1982.
 

Liitteet

  • 20210928_093538.jpg
    20210928_093538.jpg
    271,8 KB · Katsottu: 67
  • 20210928_093558.jpg
    20210928_093558.jpg
    195,8 KB · Katsottu: 65
  • 20210928_114705.jpg
    20210928_114705.jpg
    289,8 KB · Katsottu: 53
Viimeksi muokattu:
Itse joskus katselin linkin kaiuttimia , mutta ne oli myyty. Pitäisi seurata kaikkia osto liikkeitä ja osfaa heti. Kuinka pienemmät soi ?

Aika "törkeät" (y) :D
 
Näin perus duunarilla ei oo kauhesti ylimääräistä rahaa ostaa uusia pelejä, niin vähän senkin takia tullu noiden vanhojen laitteiden perää katottua. Mutta mikäs siinä ku vanhan vehkeet on niin nättejä. Se o se estetiikka nois 70' - kasari laitteissa joka vetää puoleensa. Ai että ku puuta on kaikkialla ja VU mittarit hehkuu kuin mitkäkin kamiinan pesät.

Itellä on käytössä Yamaha YP-D8 pyörittimenä (aikaisempi Luxman PD-121, mutta nyt se sijaitsee isäukon työhuoneessa) ja Luxman L-435 integroitu käytös. Hyvin ovat laitteet pelittäneet ja olen ollut erittäin tyytyväinen niihin, kun on hyvää saanu halvalla. Tosin tuosta L-435 on menny oma sisäinen phono-aste vialliseksi (vasen lähtö on hiljainen), mutta tämä on onneksi pystynyt "korjaamaan" erillisellä ulkoisella levarivahvarilla. Ei se oo ihan saman saundinen, mutta ajaa ainakin nyt hommansa. Katsoo nyt jos sitä lähtisi näyttämään jonnekkin jossakin vaiheessa.

Tässä on tullu kuolattua hieman Luxmanin L-500 sarjan vahvareitten, sekä Onkyon ysäri-kasari päätteiden perään. Ei ne uudet versiot näytä ainakaan omaan silmään niin miellyttäviltä. Kauheen steriilin oloiset noi uudemmat ransistori integroitut Luxmanilta. Ääni on sitten oma juttunsa, mutta en voi kieltää etteikö estetiikalla olisi väliä hankinta päätöksissä.

Ainoo mikä vähän mietityttää noissa vanhoissa transistori vahvareissa on noiden piirilevyjen elinkaari. Haluis kummiskin maksimoida laitteen eliniän ja korjauttaa aina kun on mahdollista.

En ole itse noihin vanhoihin kajareihin perehtynyt, mutta kuinka "järkevää" on lähteä elementtejä "päivittelemään"?

Ja joo joo eihä 80'-90' laitteet välttämättä vintagea ole, mutta niinkuin ilkka_s laittoi: "Parikymppiselle hifiharrastajalle jo 90-luvun laitekin voi tuoksahtaa vintagelle, kun laite on ajalta ennen omaa syntymää." :)
 
Tosin tuosta L-435 on menny oma sisäinen phono-aste vialliseksi (vasen lähtö on hiljainen), mutta tämä on onneksi pystynyt "korjaamaan" erillisellä ulkoisella levarivahvarilla. Ei se oo ihan saman saundinen, mutta ajaa ainakin nyt hommansa. Katsoo nyt jos sitä lähtisi näyttämään jonnekkin jossakin vaiheessa.

Tässä on tullu kuolattua hieman Luxmanin L-500 sarjan vahvareitten, sekä Onkyon ysäri-kasari päätteiden perään. Ei ne uudet versiot näytä ainakaan omaan silmään niin miellyttäviltä. Kauheen steriilin oloiset noi uudemmat ransistori integroitut Luxmanilta. Ääni on sitten oma juttunsa, mutta en voi kieltää etteikö estetiikalla olisi väliä hankinta päätöksissä.

Ainoo mikä vähän mietityttää noissa vanhoissa transistori vahvareissa on noiden piirilevyjen elinkaari. Haluis kummiskin maksimoida laitteen eliniän ja korjauttaa aina kun on mahdollista.

En ole itse noihin vanhoihin kajareihin perehtynyt, mutta kuinka "järkevää" on lähteä elementtejä "päivittelemään"?
Oletko koittanut napsutella phono-kytkimiä reilusti edestakaisin, sillä tuollainen vaimentuma phono-asteessa voisi kertoa likaisista kytkimistä? Voi olla ihan kysymys pelkästään kytkinten hapettuneisuudesta. Tuossa taitaa olla samanlainen järjestely kuin omassa L120 mallissa, jossa on phono sekä phono straight kytkimet. Taitaa olla tuossa nimettynä 'function straight' tosin.

Vanhemmat Luxmanit käy aika kuumana ainakin, joten huolto on tervetullut. En varsinaisesti usko piirilevyjen hajoamiseen, ellei lepovirtojen säädöt ole täysin pielessä tai mene oikosulkuun. Itsellä ei ole kokemusta näistä Alpine aikakauden Luxeista, joten paha sanoa tarkemmin.

Ovatko käyttökytkimet muovia, jotka näyttävät metallilta tässä mallisarjassa? Tuossa on ainakin 3kg vähemmän painoa kuin tuossa L120 ja siinä on alumiiniset käyttökytkimet.

Itse en laadukkaisiin vanhoihin kajareihin päivittäisi elementtejä ellei ole kysymys ns. markettikajareista. Varmasti riippuu lopulta kuinka arvokkaat kajarit on kysymyksessä. Hajonneet reunukset voi usein korjauttaa.
 
Back
Ylös