Vintage-asiaa

m_tilli82 sanoi:
Omat vintage hifini tulivat huollosta. Eli JVC A-X50 integroitu stereovahvistin ja JVC KD-A66 kasettidekki. Kasaripopit on kyseessä, ja kalliimman puoleiset sellaiset. Siis ollut kalliita uutena. Tuntuu toimivan huollon jäljiltä hyvin, eli olen tyytyväinen. :) Jannen Huoltomyynti hoiti huollot.
Napsauta laajentaaksesi...
Terve, ostin JVC stereosarjan aikoinaan 1983 ja siinä oli tuo a-x50 vahvistin ja dekki KD35V, levysoitin on vielä tallella ja löysin a-x30 vahvistimen ja tx30 virittimen tässä syksyllä myynnistä. Tuollaista a-x50 tai a-x40 vahvistinta olisin vielä vaille. Muistelen, että tuo a-x50 olisi maksanut jotain 3000mk paikkeilla silloin? Dekki vähän vähemmän.
 
JVC KD-35 vuosilta 1977-1978 näyttäisi olevan mekaaninen perusdekki, ja oletan uutena maksaneen tuhannen markkaa. En mallia KD-35V netistä löytänyt, mutta vuoden 1982 releohjattu KD-D 35 lienee ollut puolentoista tuhannen dekki.

Hintaoletukseni perustan siihen, mitä olen vuodesta 1972 lähtein parin, ja tuttavat mukaan lukein kai kolmensadan... dekkimallin parissa aprikoinut ja puljannut.
...

Viritinvahvistin A-X50 lienee likeistä sukua [2x60...65W] vahvistimelle A-X4, jollainen nurkkiini päätyi joskus 10...15 vuotta sitten, kun setin [integroitu, viritin, dekki KD-D4] uteliaisuudesta ostin. All you need is JVC kuului mainoslause telkussakin 80-luvulla, mutta mulle JVC aina on jäänyt hiukka marginaaliin. Jotenkin en... uskonut.

Myönteisesti yllätyin A-X4:n napakan täyteläisestä soundista, kun vertasin sitä etenkin kokemiini etenkin 70-luvun Marantz- ja Pioneer-soundista. Tuo A-X4 valitettavasti on jo kymmenkunta vuotta puoliksipurettuna odottanut, jotta paneudun. Vahvistin audiossaan ikävästi napsahteli. Jokin virtapuolen konkka...? Setin viritin T-X2 oli diginäytöllä, mutta lienee kitusiltaan analoginen. Virittimen taajuusnäyttö heitti 0,05 megaa, eikä viritin taittunut yli 98 MHz:n taajuuksille.

Joskus pitäisi nuo fiksata, jos vain ehtisin//viitsisin.
...

JVC:stå muistuu mieleeni kaverini setti, 70-luvun lopulta. Oli veljensä kanssa kimpassa hankkinut JVC:n kai tuolloisen kalleimman erillissetin. Mutta levysoitin, suoravetari... Pyöri milloin mitenkin.

Levarin väli- ja virtapiuhoja kuin liikutteli, soitin lähti pyörimään väärin päin. Mä en keksinyt ilmiöön muuta syytä kuin että kaverini asui 300 metrin päässä Ylen 30//60 kW lähetinmastosta.

-ilkka
 
Hilkkapa sanoi:
JVC KD-35 vuosilta 1977-1978 näyttäisi olevan mekaaninen perusdekki, ja oletan uutena maksaneen tuhannen markkaa. En mallia KD-35V netistä löytänyt, mutta vuoden 1982 releohjattu KD-D 35 lienee ollut puolentoista tuhannen dekki.

Hintaoletukseni perustan siihen, mitä olen vuodesta 1972 lähtein parin, ja tuttavat mukaan lukein kai kolmensadan... dekkimallin parissa aprikoinut ja puljannut.
...

Viritinvahvistin A-X50 lienee likeistä sukua [2x60...65W] vahvistimelle A-X4, jollainen nurkkiini päätyi joskus 10...15 vuotta sitten, kun setin [integroitu, viritin, dekki KD-D4] uteliaisuudesta ostin. All you need is JVC kuului mainoslause telkussakin 80-luvulla, mutta mulle JVC aina on jäänyt hiukka marginaaliin. Jotenkin en... uskonut.

Myönteisesti yllätyin A-X4:n napakan täyteläisestä soundista, kun vertasin sitä etenkin kokemiini etenkin 70-luvun Marantz- ja Pioneer-soundista. Tuo A-X4 valitettavasti on jo kymmenkunta vuotta puoliksipurettuna odottanut, jotta paneudun. Vahvistin audiossaan ikävästi napsahteli. Jokin virtapuolen konkka...? Setin viritin T-X2 oli diginäytöllä, mutta lienee kitusiltaan analoginen. Virittimen taajuusnäyttö heitti 0,05 megaa, eikä viritin taittunut yli 98 MHz:n taajuuksille.

Joskus pitäisi nuo fiksata, jos vain ehtisin//viitsisin.
...

JVC:stå muistuu mieleeni kaverini setti, 70-luvun lopulta. Oli veljensä kanssa kimpassa hankkinut JVC:n kai tuolloisen kalleimman erillissetin. Mutta levysoitin, suoravetari... Pyöri milloin mitenkin.

Levarin väli- ja virtapiuhoja kuin liikutteli, soitin lähti pyörimään väärin päin. Mä en keksinyt ilmiöön muuta syytä kuin että kaverini asui 300 metrin päässä Ylen 30//60 kW lähetinmastosta.

-ilkka
Napsauta laajentaaksesi...
Terve, joo kaivoin tarkemmat mallinumerot Hifienginestä ja dekki oli KD-V35, jossa se 5 taajuusalueen näyttö. Vastaava näyttö oli a-x50 vahvistimessa. Lisäksi ostamaani pakettiin kuului T-X30 viritin, L-F41 levysoitin ja S-P55 kaiuttimet. Niihin meni koko kesätyön palkka. Maksoivat yhteensä noin 7800mk vuonna 1983. Tuolloin kuulo oli paljon parempi kuin kaiuttimet, nykyään se on päinvastoin :)
 
^
Kunnioitettava investointi hifiin. 7800 markkaa tuolloin oli luokkaa tavallisen pulliaisen puolentoista...kahden kuukauden nettopalkka. Ja pointsit, jos haluat palauttaa varhaissettisi.

Mä olen joskus leikitellyt ajatuksella, että haalisin kaikki hifilaitteet, jollaiset 70-luvulla omistin. Mutta hankalaksi menisi, etenkin ehjien löytäminen. Ja pelkästään jo kaikki Sony-merkkiset dekkimallit tai Tandberg-merkkiset viritinvahvistimet, jotka 70-luvulla omistin. Alkuperäisistäni mulla yhä on tallessa vuonna 1979 ostamani Pioneer SX-790, koska laite soundiltaan vain on niin maukas. 70-luvun lopulla hankkimani Sansuin kaiuttimet mulla yhä on nurkissani, ja noita ajoitain fiilistelen. 70-luvun muista olen nurkkiin sittemmin hankkinut Salora 1700:n, joka oli ensimmäisiä [kakkos]laitteitani.

Hifilaitteiden nostalgisointi ja paluu alkulähteilleen on aivan hauskaa. Noita on mukava olla vaikkapa makkarisettinä tai piharakennuksen stereoina. Ja voi muistella, kuinka asiat tuolloin olivat helpompia ja selkeämpiä. Tai lapsilleen, lapsenlapsilleen vakuuttaa, että hei nää oli siihen aikaan ihan riittäviä watteja - ja oikeita eikä paperiwatteja. Eikä tarvinnut muuta säätää kuin heittää RCA-piuhat kiinni.

-ilkka
 
^Varmaan ensimmäinen positiivinen kommentti pienemmistä x80/x90 sarjan pinohiiristä, jonka olen lukenut. Itselle jäänyt kaiken lukemani perusteella käsitys, että tuo mallisarja on varsin kylmähkö soundiltaan. Tässä sarjassa oli myös järjestäen päätekivet toteutettu moduuleilla, että jos hajoaa niin tulee varmasti harmaita hiuksia. Ulkonäöllisesti kyllä vakuuttava mittareineen. Mutta kiva kuitenkin lukea näinkin suorastaan ylistävä arvio em. mallisarjasta.

Muuten, näissä on vieläkin ihan riittävästi watteja, ihan oikeita watteja.
 
^
SX-780//790 kylmähkö? Nämäkin 19 ihmistä hakoteillä? Mikä sitten taas on "pienempi" vahvistin? SX-780//790:lle ilmoitettu lähtöteho on 8 ohmiin 2x45 W [printtimanuskassaan 2x48 W]. Pari vuotta sitten sattui silmääni anekdootti, että eBayssa SX-780//790 oli kauppapaikan halutuin//kysytyin vintage-vahvistinmalli.

Muistan, kun vuonna 1978 hankin SX-790:n. Hyvä kaverini innostui soundista, ja hankki pienemmän mallin oliko SX-590 vai SX-690. Tuon soundia pidin himpulana, mutta en tohtinut kaverilleni laitettaan mollata.

Miten monia [viritin-]vahvistinmalleja olet omistanut tai muutoin kestokuunnellut, kuunteluvertaillut? Mie olen jotain kai noin 150...200 eri mallia, viime noin 50 vuoden aikana. Akuutisti on nurkissa muistaakseni noin 40 vahvistinta, viritinvahvistinta sekä stereoyhdistelmää - osa keräilymielessäkin. Noista viittä...kuutta integroitua ja//tai viritinvahvista olen pääsääntöisesti ja mieluiten parit viimevuodet kuunnellut. Erillisistä etu- ja päätevahvistimista toistaiseksi luovuin pari vuotta sitten, eikä tällä hetkellä ole putkivahvistintakaan.

-ilkka
 
Spekuloitte varmaankin eri sarjan vaffeista, lienee pinohiirellä ollut useampia __-x80 tai -x90 sarjoja, jossa x on perinteinen muuttuja __ ohella...

T: Vesku
 
Kyllä viittasin tuohon ~1978 perustettuun mallisarjaan, jossa x80 sarja on vaalealla ja x90 mustalla etupaneelilla. Tyylikkään näköisiä ovat kyllä, mutta jos selailee käyttäjien kokemuksia eri Pioneereista tuolta aikakaudelta on monien mielestä edeltävä x50 -sarja jo lämpimämpi soundiltaan ja vanhemmat sarjat vielä enemmän. Joidenkin vintageharrastajien mielestä Pioneer on tehnyt parhaat laitteensa ennen vuotta 1974.

Niin, no mihin se "pienen" vahvistimen rajan vetäisi, kun tietää mitä se SX 1980 on. Tarkoitin suhteessa tähän.

Alle 50 mallia olen kuunnellut ehkä 10 vuoden aikana ja omistuksessa toistakymmentä vahvistinta, jotka olen muutamaa yksilöä lukuun ottamatta kunnostanut läpikotaisin omaan käyttöön. Pitäisi loputkin kunnostaa, kunhan vain ehdin. Kaikki nämä ovat vahvistimia tai viritinvahvistimia pääasiassa tunnetuilta valmistajilta, kuten Marantz, Sansui ja H&K. Putkareita ei ole myöskään ollut. Kotimaisia vahvistimia ei ole ollut kuin yksi.
 
^
Pioneer SX-1980 on 2x270 W ilmoittetuine lähtötehoineen melko ontuva vertailukohta Pioneerin muille malleille. Pioneer SX-1980 maksoi Suomessa yli 10.000 markkaa, kun esimerkiksi SX-790 oli lähtöhinnaltaan noin 3.000 markkaa.

1970-luvulla 2x30 W oli tyypillinen vahvistinteho kotihifissä. 70-luvun alulla tyypillisessä kotifihissä mentiin 2x15...20 watilla, ja loppupuolella jo isommilla. 2x45 W jo oli aktiiviharrastajan teholuokkaa. 2x60 W ja siitä yli alkoi mennä vannoutuneitten jopa fanaatikkojen - tai rahamiesten - teholuokkaan. Mulla ei 70-luvun lopulla ollut resursseja irrottaa puolikkaan Opel Kadettin hintaa pelkästään viritinvahvistimeen, jollainen hinnaltaan SX-1980 oli.
...

Oletko mallia Pioneer SX-1980 koskaan kuunnellut? Mie olen 70-luvun lopulla, tosin vain hifiliikkeessä [olikohan Kruunuradiossa?]. Oletan, että mallia SX-1980 Suomessa myytiin aikoinaan ehkä 10...20 kappaletta. Korkeintaan. Olen puolestasi iloinen, jos Sinulla moinen mörssäri nykyisin toimivana on nurkissasi.

Oletko 1970-luvulla vertaillut Pioneerin laitemalleja keskenään? Sekä muihin aikalaisiinsa brändeihin? Mie olen, ja 1970-luvulla Marantz- sekä Pioneer-soundit olivat eniten omaan mieleeni. Tandbergin ja Yamahan mallit soundeiltaan olivat seuraavaksi mieluisimpia. Sansuilla sekä Technisillä muistelen olleen malleja, joiden soundista pidin. Em. brändeiltä malleja kuulin kotona joko kokeilussa tai ominani, kavereillani, sukulaisillani, liikkeissä.

Pioneerilta mulla oli 70-luvulla ollutSX-650 ja jokin varhaisempi Pioneer-malli, jota enää mallimerkintää en muista. Ostoajankohtana Pioneer SX-790:ää soundiltaan kotonani vertasin mm. Sharp Optonica SA-3131:een, joka oli omaan korvaani ohuen kylmä soundiltaan, sekä Harman Kardonin johonkin 2x40... W malliin, jota mallia en enää muista ja joka malli oli kuivakka soundiltaan.
...

Vuonna 1978 markkinaan tulleessa Pioneerin mallisarjassa kaikki mallit olivat "vaalella etupaneelilla", eli hopeanaamoja.

x80-malleissa oli taajuusasteikon tausta hopeanharmaa. x90-malleissa taajuusasteikon tausta oli musta. Edelleen, mallisarjassa x80 koppansa oli puuviilua. x90-malleissa koppa oli musta [pääliskansi mustaa vinyyliä, kyljet maalattua]. Mallit x80 ja x90 olivat suunnatut eri markkina-alueille:
mallit x80 etenkin USA:han, missä puuviilujäljitelmät olivat kovaa huutoa niin hifilaitteissa kuin kotien seinäsisustuksissa ja farkkujen, maasturien kyljissäkin.
...

Kannattaa laitemalleja itse kuunnella, eikä referoida soundiaan muiden kirjoittamista. Kai mun isänikin osasi n*ida, en tiedä.

-ilkka
 
Harvoin tarjolla mint-kuntoinen Studer/Revoxin lippulaivalaitteisto.

Huomasin verkon syövereitä selatessani, että ebayssa on kansainvälisessä myynnissä Saksanmaalla uudempaa vintagea oleva Revoxin Exception hi-fi setti.

Erillislaitteet: viritin, CD, vahvistin ja kaukosäädin kohtuu hintaan. Vaikuttaa olevan ehkä demolaitteisto, koska välikaapelit ja kalustejohdot näyttäisivät olevan korkkaamattomia. Kannattaa vilkaista, jos on päivittämässä omaa laitteistoaan laadukkaaseen hifiin.
Linkki:
https://www.hifishark.com/search?q=revox+exception

1610778971651.jpeg

1610779002278.jpeg
1610779030554.jpeg

Kuvat ebay
 
^ Näyttää lukevan takapaneeleissa "Made in Germany", ei siis uudelleenbrändätty kauko-idän tuote. Maksaneet 2000-luvun alussa kokonaissettinä € 8.000'-
 
Noin erikoinen ja kallis sarja ja sitten kaukosäädin on kuin jokin Lidlin minisarjan mukana toimitettava bulkkikeppi. Kaikki napitkin vielä saman kokoisia ja näköisiä sotilaallisessa rivissä. Varmaan kiva käyttää pimeässä.
Muuten erikoinen futuristisesti muotoiltu laitteisto.
 
Kyllä siinä tapauksessa sitten pitäisi olla jo taktiiliraidoitus ohjastamassa kuuntelutuolilta levyhyllylle. Tuo ei kuitenkaan ollut pointtini edellisessä kirjoituksessa vaan se että futuristisesti muotoillun laitteiston kaukosäädin on unohdettu tyystin, koska olisihan siinä voinut jatkaa samaa linjaa tai edes laittaa erikokoisia nappeja loogisesti järjesteltynä.
 
Tiedä onko paras ketju kysymykselleni, mutta tietoa minä vuosina B&W HTM6 -keskikaiutinta on myyty? Olis yks setti kiikarissa.
 
ju sanoi:
Harvoin tarjolla mint-kuntoinen Studer/Revoxin lippulaivalaitteisto.

Huomasin verkon syövereitä selatessani, että ebayssa on kansainvälisessä myynnissä Saksanmaalla uudempaa vintagea oleva Revoxin Exception hi-fi setti.

Erillislaitteet: viritin, CD, vahvistin ja kaukosäädin kohtuu hintaan. Vaikuttaa olevan ehkä demolaitteisto, koska välikaapelit ja kalustejohdot näyttäisivät olevan korkkaamattomia. Kannattaa vilkaista, jos on päivittämässä omaa laitteistoaan laadukkaaseen hifiin.
Linkki:
https://www.hifishark.com/search?q=revox+exception

katso liitettä 149786

katso liitettä 149787
katso liitettä 149788

Kuvat ebay
Napsauta laajentaaksesi...
Saman sarjan viritin löytyy torista.
 
Lampizatorin miete revoxin cd-soittimesta:
"The first time I opened the top CD gate I ejaculated. It must be seen to be believed. (I mean the CD not the ejaculation)"

😂😂😂
 
Muutaman kuukauden olen tällaista Luxmania nyt huollon jälkeen kuunnellut.

120.jpg

Edellinen omistaja sanoi tämän olleen huonoin Lux mitä omistanut. Myyjällä oli pari muutakin kovaa Luxia siinä ja tämä sitten jouti lähtemään uuteen kotiin. Juteltiin siinä sitten ja sanoin sille, että tämän ikäisissä tulisi elkot vaihtaa uusiin, kun melkein 40 vuotta jo pärissyt tuolla pellin alla.
Reaktio oli myyjältä vähän sellainen olankohautus ja huokaus samanaikaisesti. Siinä sitten katsottiin yhdessä tuuletusritilöiden välistä konehuoneen puolelle ja myyjän toteamus oli, ettei elkot edes näytä turvonneilta tai vuotaneilta ja kyllä, hyvä se on!!

Tältä se sitten näytti, kun sain noi suotoelkot irti piirilevystä vähän tuonnempana.

120a01.jpg120a02.jpg

"Voihan rähmä sentään". Kun lainataan Speden heittoja.
Ja lopuksi puhdistettuna.

120a03.jpg


Joo, voishan näitä koittaa paremmin huoltaa ennen kuin tulee oikosulku tai kärähtää pääteaste.

Loput elkot, niitä ei ollut kovinkaan montaa ja lepovirtojen trimmeripotikkojen vaihdon jälkeen säädin lepovirrat kohdilleen. Lepovirrat olivat alunperin ihan jotain muuta mitä piti olla, joten ymmärrän toki, miksi tämä meni myyntiin. Paskaltahan se varmaan kuulostikin myyntihetkellä. Olin lähinnä kiinnostunut myyntihetkellä vain, että tuote toimii ja vastaa myyntikuvausta.

Hämmästelen myös tuotteen laatua. Muovia tässähän ei ole ulkoisesti lähinnä kuin virtanappula ja kaiutinterminaalien nupikat takana. Kuvista päätellen tämä näyttää jotenkin niin muoviselta 80-luvulta, mutta totuus on jotain ihan muuta. Säätimet, painikkeet ja etulevykin on 6mm vahvaa alumiinia -> vahvempaa kuin perinteisissä laadukkaissa 70-luvun Marantzin viritinvahvistimissa. Tämä ei kuitenkaan niin yllätä, sillä kyllähän aidon Luxin pitäisi olla laadukkaasti viimeistelty.

Siis se mikä yllättää on se ääni mikä tästä lähtee, siis on niin lämpimän kuuloinen ja alakertaan tulee voimaa isommille kaiuttimillekin ihan pienellä volalla jo. No kyllähän tässä on 110W 8 ohmiin per kanava, että kyllä sitä riittää. Ääntä voisi kuvailla olevan 70-luvun lämmin potkiva alakerta yhdistettynä modernimpaan ilmavaan yläpäähän. Yleensä, kun 70-luvun lopulla vahvistimet suunniteltiin kuulostamaan melko kirkkailta ja neutraaleilta niin tämä Luxi ei ainakaan ole siinä leirissä.

Kaksilla eri kaiuttimilla jo testaillut ja samanlainen lopputulos.
Ajattelin, että pistän myyntiin, kun saan kuntoon, mutta tais muuttua mieli tässä.
Tekisi mieli vaan kääntää volaa isommalle. 🤩
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös