Päätinpä kokeilla tätä tivolia kahden ärsyttävän kieron levyn kanssa.
Zeppelinin paksuhko ja painavahko red & plum kakkoslevy tuli uunitettua ensin kahden tunnin ajan 40 asteessa, ja tämän jälkeen seuraavana päivänä kymmenen astetta lisää myllyyn lisäten, aika sama. Kierous ei poistunut ollenkaan kummankaan uunituksen jälkeen, eikä levyssä näkynyt seurauksena mitään muutoksia. Seuraavaksi uuni tuli säädettyä jo 70 asteeseen, ja aika taisi tälläkin kertaa olla kaksi tuntia. Tuloksena oli se, että kierous poistui miltei kokonaan. Sivutuotteena levyyn tuli hieman soikeutta, joka näkyy pienenä rasian sivuttaisena liikeenä, joskin ei häritsevänä. Levy soi edelleen täysin samalla tavalla, kuin ennen paistamisia.
Toisena potilaana Floydin ohuempi ja kevyempi debyyttilettu uuniin tänään. Ensin tunnin muhinat viidessäkympissä, ja kolmen tunnin kylmeneminen päälle. Jälleen levy kahden lasipalasen välissä niin uunivaiheen aikana, kuin kylmenemisvaiheen aikanakin. Lasien välissä pidin myös kahta leivinpaperin palasta. Kylmenemisvaiheen aikana laitoin vielä lasin päälle painoksi ison kasan kirjoja. Ekan uunituksen jälkeen ei mitään muutoksia levyssä, sama kierous oli tallella. Seuraavaksi laitoin uuniin 60 astetta lämpöä. Sama paistoaika, ja 3 tunnin kylmäys päälle. Ihan äskettäoin otin letun lasien välistä pois, ja vein saman tien lautaselle vesi kielellä odottaen. Tuloksena täysin suoristunut levy, jossa ei ripaustakaan soikeutta mukana! Mitään muita muutoksia levyn pinnassa, etiketissä tai muualla en ole havainnut. Tätä kirjottaessa levy on nyt pyörinyt läpi, ja audio on yhtä loistava kuin aikasemminkin. Ärsyttävä kierous on kuitenkin poissa, ja nyt silmä lepää levyn pyörimistä katsellessa.
Näillä kahdella kokeilulla todettuna yksi tunti ja 60 astetta vaikuttaisi olevan se lämpötila, jolla kokeilen seuraavan kerran, jos ja kun kiero lettu osuu kohdalle. Näin ainakin tuollaisen ohuemman ja kevyemmän levyn suhteen. Zeppeliniä en kokeillut ollenkaan paistella kuudessakympissä, mutta luultavasti painavammat ja paksummat yksilöt vaativat enemmän lämpöä ja paistoaikaa. Oletuksena on myös se, että paksumpien/painavempien levyjen suoristuminen lienee hieman epätodennäköisempää. Tuskin aina lopputulos on myöskään niin hyvä, mitä tällä kertaa näiden kahden levyn kohdalla. Kokonaisuutena kuitenkin kaksi hyvää, ellei erittäin hyvää kokemusta tästä hommasta.
