Viimeistelynaulain

thomas_s

Käyttäjä
Liittynyt
7.8.2006
Viestejä
1 031
Kimmosto mainitsi line-array ketjussa että viimeistelynaulain on toimiva peli kaiutinkotelon kokoamiseen. En ole kovin innostunut ison kompressorin säilyttämisestä enkä suurien summien investoimisesta. Sattumoisin törmäsin Bauhausissa tällaiseen sähkökäyttöiseen vimpaimeen:
http://www.novus.de/befestigung/NOVUS-J-165-EC.55.0.html?&L=1

J-165EC.jpg


Hinta oli 142eur ja siihen sopii 26mm pituiset niitit. Onkohan tuosta mihinkään? Kiinnostus kyllä heräsi.
 
Kokemusta ei ole, mutta laitteen ohje sanoo:

Laitteen pitää antaa jäähtyä puolen tunnin ajan, kun se on laukaistu 20 kertaa minuutissa, sillä sitä ei ole tarkoitettu yhtäjaksoiseen käyttöön.

Et miten lie.
 
mahtaako tuo jaksaa ampua niittejä läpi asti puusta niin, että oikeasti auttais kasaamisessa.
Naulaimen oivallisuudesta oon samaa mieltä kuin kimmosto.

ton bauhaussin kamppeen hinnalla sais jo melkeen pikku kompuran ja halppis naulaimen ...
 
Niin, se on kaikin puolin vähän rajoilla että olisiko siitä iloa. Voi olla että jo 19mm mdf:ään jää naulan pituus liian pieneksi.

Mun nikkarointitila on noin 4 m2 miinus vesivaraaja. Siellä on jo tilaa viemässä pikkutyökalujen lisäksi vannesaha ja katkaisusirkkeli. Mihin minä sen kompuran laitan? :)
 
Jos noita kaiuttimia rakentaa ja niihin tarvitaan muutakin kuin liimaa levyjen kiinni toisissaan pitämiseen, suosittelen mieluummin liimaamisen lisäksi ruuvinväännintä sekä ohuita riittävän pitkiä ruuveja. Esiporaus aina jos mdf on kyseessä.

Hakasilla tai nauloilla voi olla merkitystä pitämään liimasaumat paikallaan etteivät pääse liukumaan puristettaessa.
 
naulain jollain 32mm nauloilla on melko rok liimausten paikallapitämiseen. Eihän ruuveillakaan oikeasti ole muuta merkitystä, kuin pitää liimaus kohdillaan. Liimasauma tuottaa pääasiassa sen sauman lujuuden, ei ne ruuvit.

Mulla on itellä oikeasti aika pikkunen kompura mallia Dari. Ei oo iso (sellanen kahvalla varustettu muutaman litran säiliöllä).

Näyttäs olevan ihan nauloillekkin sähkösiä http://www.vmtools.fi/?s=tuote&tid=13372&sid=427-551

35mm naula riittää jo, jos tuo jaksaa ampua pohjaan asti (ei ole omakohtaista kokemusta valitettavasti).

Katoikko, että ampuuko se bauhaussi vaan ja ainoastaan sinkilää, ettei naulaakin?
 
jasu sanoi:
Näyttäs olevan ihan nauloillekkin sähkösiä http://www.vmtools.fi/?s=tuote&tid=13372&sid=427-551

35mm naula riittää jo, jos tuo jaksaa ampua pohjaan asti (ei ole omakohtaista kokemusta valitettavasti).

Katoikko, että ampuuko se bauhaussi vaan ja ainoastaan sinkilää, ettei naulaakin?

Bauhausin versio ampuu myös nauloja mutta ei yhtään sen pidempiä. Tuo Vmtoolsin versio on spekseiltään selvästi parempi ja ampuu riittävän pitkiä naulojakin.
 
Sähköisiä neuvoisin ainakin oman kokemukseni perusteella välttämään. Huonoista työkaluista tulee aina vain paha mieli joka kerta kun niitä yrittää käyttää.

Itse päädyin aikoinani viimeistelynaulainta hankkiessani malliin SENCO SLP20
viimeistelynaulain_senco_slp20.jpg

sekä pieneen ABACin kompressoriin. Eipä ole kaduttanut.

t. jjahifi
 
Joo, ruuvit on nimenomaan kappaleiden paikallaan pysymisen takia kun liimataan.
Liima on se joka pitää koossa.
Ruuvin etuna on se että sen saa siististi avattua jos saumat ei osukaan kohdallen koekasauksessa. Listanaula on tässä asiassa ikävin.
Ruuvilla kotelo myös pysyy kasassa tukevammin ja paremmin liimausvaiheessa ja kotelo on helppo kasata kerralla.

Itse olen kuitenkin ottanut tavaksi ajaa levyt jiiriin ja kasata kotelot vannepuristimilla. Etu- ja takalevy sitten upotettuna sivuihin johon ajettu urat ennen kehän kasausta.
 
Juu, huonoista työkaluista tulee vaan paha mieli ja hyviä on ilo käyttää ja ne kestävät käyttökuntoisina koko elämän.

Jiiriin sahaaminen ei ole minulle järkevä vaihtoehto. Minulla on pienet työtilat ja tilaan siksi aina levyt valmiiksi sahattuna. Pienet/kapeat palikat saan jiiriin katkaisusirkkelillä, mutta isommat palat eivät kotioloissa onnistu samalla tavalla.

Yleensä olen yrittänyt kasaamisessa pärjätä ilman ruuveja. Tuntuu että ruuveilla tulee aina pieni kohdistusongelma. Reikien poraaminen on myös ylimääräinen työvaihe kun ne pitää tehdä huolella ennen liimausta. Olen kyllä kokeillut miten onnistuu reikien poraaminen liimausvaiheessa, mutta palat liikahtavat aina sen verran että liimasaumaan jää puruja, eikä kohdistuskaan ole ihan helppoa. Ruuvien kittaaminen kotelon ulkopuolelta umpeen niin etteivät erotu maalin tai viilun alta on myös vaikeaa. Ruuvien hyvä puoli on kuten mainittu että että kotelo todella lukittuu kerralla ja puristus on hyvä.

Ilman ruuveja, kuten siis yleensä teen, on ongelmana levyjen liukuminen ja kunnon puristuksen aikaansaaminen. Käytännössä olen kasannut kotelot aika pienellä puristuksella, jolloin levyt pysyvät helpommin paikallaan. Toisaalta jos puristus on liian vähäistä voi liimasauman kestävyys olla heikompi. Joskus varmistan liitoksen jälkikäteen 6mm tai 8mm puutapeiilla, jotka siis poraan molempien levyjen läpi liiman jo kuivuttua. En tiedä kuinka hyödyllistä tämä on mutta se on pieni vaiva.

Viimeistelynaulaimessa vetoaisi se, että naulan voisi ampua liimausvaiheessa yhdellä kädellä kun levyt on ensin tarkasti kohdistettu, ja että liimaus pysyisi kasassa ilman puristimia.

Onko muuten naulaimen käytöstä kotelon kasaamisessa merkittäviä haittoja? Halkeileeko/pullistuuko MDF helposti naulan kohdasta? Uppoaako naula helposti sopivan syvälle ettei kanta jää koholle? Saako naulan helposti kitattua umpeen vai jääkö jälki helposti näkyviin? Saako väärin ammutun naulan irti jälkeenpäin?
 
Varmaan tosi kätevä vehjes jos rakentelee koteloita lentovanerista tms. Siis tyyliin PMS tai muita joihin tekee kaarevia pintoja. Näin teoriassa ainakin tuntuu helpolta, tekee hyvät tukirungot ja ampuu pintaan 3mm vaneereita runsaalla liimalla.
 
thomas_s sanoi:
Uppoaako naula helposti sopivan syvälle ettei kanta jää koholle? Saako naulan helposti kitattua umpeen vai jääkö jälki helposti näkyviin?
Naulaimen jäljen piilottaminen verrattuna ruuvinkannan piilottamiseen on aivan kiistattomasti naulaimen etu.Eikä pelkästään kaiutinkotelon teossa.Toki se aina ihan näin yksoikoista ole mutta oikeilla vehkeillä naula uppoaa siten että kantaa ei jää näkyviin juurikaan.Uppoaa siis nätisti jokusen millin levypintaa alemmas.Tai ainakin itse näin pyrin tekemään.Lopuksi injektoin pikkureikiin polyuretaania tai epoksia jos tarvii.

Kitti on pyllystä ellei puhuta kuitulujitetusta sellaisesta.Oma ajatuskanta on kyllä sellainen ettei kittauksia eikä ruuveja.
 
punssi sanoi:
Naulaimen jäljen piilottaminen verrattuna ruuvinkannan piilottamiseen on aivan kiistattomasti naulaimen etu.Eikä pelkästään kaiutinkotelon teossa.Toki se aina ihan näin yksoikoista ole mutta oikeilla vehkeillä naula uppoaa siten että kantaa ei jää näkyviin juurikaan.Uppoaa siis nätisti jokusen millin levypintaa alemmas.Tai ainakin itse näin pyrin tekemään.Lopuksi injektoin pikkureikiin polyuretaania tai epoksia jos tarvii.
Näinpä. Itse käytän tuon SENCOn kaverina ABAC Vento-02 Profi Silent -kompressoria. Tehot riittävät viimeistelynaulaimelle aivan mainiosti ja ääni on mukavan hiljainen.

Naulaimeksi kannattaa mieluiten ostaa joku ammattikäyttöön tarkoitettu huoltovapaa malli kuten tuo SENCOn SLP20. Hintaero rinpuloihin on mitätön verrattuna käytön helppouteen ja hyvään jälkeen. Naulan uppoaminen on ollut aika mainiota sekä lautaan, vaneriin että mdf-levyyn.

Fundeeraaja varmaankin osaisi neuvoa parhaiten...

t. jjahifi
 
Itsekin olen nykyisen työtapani (jiirit ja vannepuristin) valinnut sen vuoksi että ruuvinkantojen peittäminen on työtä vaativaa.
Jiiraus on tämän hetken työkaluillani nopein ja helpoin tapa kasata kotelo. Olen sen verran kuraperse hätäilijä että etsin aina sitä nopeinta tapaa :p

Mutta jos lähtökohtana on ruuvi-/listanaulaus liimauksen lisänä, pitäisin kuitenkin ruuvia parempana. Toleranssit pysyy paremmin hallussa kun ruuvi puristaa liimattavista pinnoista raot kiinni..
Tuo naula tarvitsee liimapuristimet tuohon hommaan. Työläs tapa. Mutta kyllä silläkin kotelon kasaan saa. Toisaalta onko tuolle naulaimelle muuta käyttöä?

Tein ennen nykyisiä työkaluja kotelot ruuvikasauksella, ja ruuvinreikiin laittamani autopakkeli ei juurikaan ole peilannut viilutuksen alta. Kaikenlaiset yksikomponenttiset puusepänpakkelit kyllä näkyy helposti kun ilmankosteudessa tapahtuu muutoksia.

Usein ongelman aiheuttaa myös se että hommia tehdään (ja levyt on säilytetty) kosteassa tilassa ja kuunteluhuoneessa taas on kuivempi ilma jolloin puolen vuoden kuluttua nuo ruuvinkannat alkaa näkymään.
Jos levyjä ei ajeta jiiriin, niin levyn särmät peilaa samalla tavalla. Erityisesti vaneri on tässä suhteessa helppo peilaamaan.
Mdf -levykin imee kosteutta reilusti vaikka valmistajat toisin väittävätkin.
Mittasin kerran kylmällä vintillä olevan 12 mm levyn paksuuden, Se oli 13 mm ja kuukauden päästä sisällä säilytettynä taas 12 mm.
 
Noita naulaimia löytyy siis sähkökäyttöisiäkin. Hieno homma.

Omat kotelot olen aina Sawon reisulla appiukon kanssa kasannut, kun siellä on "oikeat" työkälut.
Naulaimella ja liimalla, ilman puristimia, ilman ongelmia.
Levyjen kohdistuksessa kannattaa käyttää apuna yhtä ylimääräistä levynpalaa, jota voi käyttää tukena.
Helppoa ja nopeaa.

Ikävä kyllä matkaa sinne Sawoon kertyy sen verran reilusti, että kiva näitä hommia olisi kotonakin päästä tekemään.
Yhdet laajakaistat odottavat koteloita, eikä jaksaisi pääsiäiseen saakka kasaamista odotella.

Noiden ruuvien käyttäminen kasauksessa on täysin ylimääräinen ja tuskainen työvaihe.
Poraukset pitää olla juuri eikä sinne päin kohdallaan.
Ja joskus se lyhytkin ruuvimeisseli on liian pitkä kotelon sisään.
No, onhan se räikkä keksitty. Mutta ei sekään aina ole sopiva työväline.
 
jjahifi sanoi:
Näinpä. Itse käytän tuon SENCOn kaverina ABAC Vento-02 Profi Silent -kompressoria. Tehot riittävät viimeistelynaulaimelle aivan mainiosti ja ääni on mukavan hiljainen.
t. jjahifi

Mitähän tuollainen kompura maksaa?

No tuoltahan (Englanti) niitä löytyy:
http://www.diy-compressors.com/catalog/compressors_home.htm

Pystyykö painetta säätämään niin pieneksi, jotta kynäruiskunkin käyttö onnistuisi.
Ehkä jotain 1-3 bar. Vai pitääkö hankkia eri kompura sellaisiin hommiin?
 
Minäkin tein ekat 12/2:t aikanaan Tuomelan ohjeen mukaan 20 x 20 mm riman kanssa kiinni ruuvaten sisäpuolelta. Ei kyllä hullumpaa hommaa varmaan ole... :p

Ei ne kulmat mitään tukia tarvi. Ovat luonnostaan vahvin paikka. Materiaali oltava sen verran paksu että saa kulmassa suoraan päältä päin, joko sitten sillä naulalla tai ruuvilla. Ruuveja tiedän aika paljon käytettävän, vaikka tuo paklausongelma onkin.
Se on vain niin että työkalut tai paremminkin niiden puute työllistää tässä suhteessa ;) :D

Sama homma rakennat sitten mitä tahansa.

Jos sahaushommmat on mahdollista tehdä suht tarkkaan, suosittelen kunnon liimapuristimia ja tuplamäärä mitä hommassa luulee tarvittavan.
Nillä kotelon saa kasaan. Sahaamalla ylimääräisiä sopivan mittaisia levypalikoita
ja puristamalla ne ohjaimiksi saa tarkkoja puristuksia.
Kannattaa muistaa ristimittaus ja sitä voi säätää myös isolla kulmasta kulmaan asennettavalla vinkalla.
 
hazaa sanoi:
Pystyykö painetta säätämään niin pieneksi, jotta kynäruiskunkin käyttö onnistuisi.
Ehkä jotain 1-3 bar. Vai pitääkö hankkia eri kompura sellaisiin hommiin?
En ole kokeillut, mutta käsittääkseni tuota ABACia voi mainiosti käyttää myös moiseen työhön. Sitä muuten löytyy lähes kaikista hyvin varustetuista K-rautakaupoista. Ei ehkä hyllystä, mutta tilaamalla. Hinta on Suomessakin ollut kohtuullinen, käytännössä samaa luokkaa kuin Brittein saarilla.

Erityisesti pidän tuossa vehkeessä siitä, että jos on avarampi tila niin melu on siedettävä. Jollain runkonaulainta ruokkivalla kompressorilla melu on infernaalinen jopa tulpat korvissa. Tuolla pärjää ihan perustulpilla myös pienessä tilassa.

t. jjahifi
 
Ostin kerran Abac -kompuran K-Raudan tarjouksesta, 99 eur, 24 litraa, pyörät alla. Pelitti ihan hyvin (ja toimii varmaan vielä nykyäänkin) mutta ääni oli aivan tolkuttoman kova. Pienessä verstaassa ei meinannut voida olla kuulosuojatkaan päässä.
Annoin sen sitten yhdelle tutulle kirvesmiehelle joka käyttää sitä rakennuksilla.
Pitkän letkun päästä meteli ei niin häiritse ulkona.

Ostin sitten pienemmän jota voi kantaa ja jossa on tuon ylempänä mainitun mukainen vaimennusvaippa päällä. Ei sekään yhtä hiljainen ole kuin tuhannen euron kalvokompressori, mutta menettelee jo sisätiloissa.
 
Mullon Makitan MAC610 ja AF505. Taisivat olla yht. alle 300e tarjouksena. On tainnut tulla jo kehuttua menetelmää, mutta mielestäni sekä laatu että nopeus moninkertaistuvat muihin kasausmenetelmiin verrattuna. Ruuveilla ja tapeilla ei vaan satu kohdalleen, ja työ on hidasta nysväämistä ja levyjen halkomista. Vannepuristimia viritellessä liima kuivuu ja saumat liukuvat. Eikä talouteen yleensäkään mahdu niin paljoa ja niin isoja puristimia, joilla voitaisiin kasata aikuisten ruumisarkun kokoisia koteloita.

Naulaimenkaan kanssa ei kannata tehdä ilman paria puristinta, koska naulan imu ei riitä vetämään saumoja kiinni. Oma kasaussysteemini oli seuraavanlainen:

Ensin valkataan ja sovitellaan valmiiksi sahatut levyn oikeisiin paikkoihin; vastakkaisille sivuille peilikuvat, päätyihin sopivan korkuiset jne. jotta kokonaisuudesta saataisiin raoton ja täsmällinen. Tutkitaan myös mihin kohtiin ylityksiä kannattaa jättää, mikäli levyissä on varaa.
Laitetaan liima. Kohdistetaan levy yhdestä nurkasta paikalleen, puristetaan kevyesti käsin, jotta liiman imu kiinnittäisi kappaleet naulan ammunnan ajaksi, ja naulataan yksi naula. Kohdistetaan toisesta nurkasta, painetaan kevyesti paikalleen ja naulataan toinen naula. Varmistetaan suorakulmaisuus sekä ylitykset, painetaan paikalleen ja naulataan vielä muutamia kohdistusnauloja, jotta koteloon ei jäisi eikä syntyisi vinoutta tai seiniin kaarevuutta.
Sitten aloitetaan varsinainen kiinnitys. Tarvitaan 2-4 puristinta, jotka puristetaan parinkymmenen sentin välein. Naulataan puristimien väleistä, siirretään puristimet uusiin paikkoihin, naulataan väleistä jne. kunnes koko levy on käyty läpi myös kohdistusnaulojen kohdalta. Irrotetaan puristimet ja pyyhitään ylimääräiset liimat pois.
Seuraavaan saumaan voidaan siirtyä kun liima on puraissut vähän kiinni eli noin vartin kuluttua.
 
Back
Ylös