Vasteen merkitys

  • Keskustelun aloittaja AD
  • Aloituspäivämäärä

AD

Käyttäjä
Liittynyt
3.7.2007
Viestejä
275
Toisesta threadista lainattua:
thomas_s sanoi:
Mielipidettä haettiin, joten tässä sellainen:
-kaiuttimen ei tarvitse olla erityisen suuntaava
-vaste suoraan kuuntelusuuntaan saa mielellään olla melko tasainen
-samoin tehovaste saa mielellään olla melko tasainen
Koska vasteet mitataan tietyllä äänenvoimakkuudella, niin miten kaiuttimilla vaste muuttuu äänenvoimakkuutta lisättäessä? Pitäisikö vapaakenttävaste ja tehovaste pysyä aina samana?
 
AD sanoi:
Toisesta threadista lainattua:Koska vasteet mitataan tietyllä äänenvoimakkuudella, niin miten kaiuttimilla vaste muuttuu äänenvoimakkuutta lisättäessä?

Alapää yleensä kompressoituu ensimmäisenä eli alabasson taso ei enää nousekaan samaa vauhtia kuin yläpään, kun volaa käännetään riittävästi. Ennen leikkautumista särö kasvaa volaa lisättäessä, jolloin perustaajuus alkaa korvautua säröharmoonisilla.

AD sanoi:
Pitäisikö vapaakenttävaste ja tehovaste pysyä aina samana?

Periaatteessa kyllä, mutta haittaa ei liene jos tilanne parantuu normaaleille kuunteluvolumeille tultaessa. Tuollaista ei kuitenkaan käytännössä tapahdu, vaan vasteet pysyvät kuosissa kompressoitumisen alkamiseen saakka.
 
kimmosto sanoi:
Alapää yleensä kompressoituu ensimmäisenä eli alabasson taso ei enää nousekaan samaa vauhtia kuin yläpään, kun volaa käännetään riittävästi.
Mistä tämä pääasiassa johtuu, pinta-alasta, herkkyydestä vai näistä ja jostain muusta?
 
Pinta-ala, poikkeutusmaksimi ja jäähdytys. Mekaniikan ja moottorin epälineaarisuudet vaikuttavat tietysti särön määrään ja tasoon, jolla ääni alkaa vääristyä.

Herkkyydellä ei ole ihan suoraa vaikutusta asiaan. Herkkä elementti ei kuitenkaan taio ääntä tyhjästä vaan joutuu poikkeuttamaan kartiota yhtä paljon kuin epäherkkä aikaansaadakseen tietyn äänenpaineen.
 
kimmosto sanoi:
Pinta-ala, poikkeutusmaksimi ja jäähdytys. Mekaniikan ja moottorin epälineaarisuudet vaikuttavat tietysti särön määrään ja tasoon, jolla ääni alkaa vääristyä.

Herkkyydellä ei ole ihan suoraa vaikutusta asiaan. Herkkä elementti ei kuitenkaan taio ääntä tyhjästä vaan joutuu poikkeuttamaan kartiota yhtä paljon kuin epäherkkä aikaansaadakseen tietyn äänenpaineen.
Siis käytännössä magnetostaattinen elementti on ihanteellinen, kunhan liikerataa löytyy?
 
AD sanoi:
Siis käytännössä magnetostaattinen elementti on ihanteellinen, kunhan liikerataa löytyy?

En tiedä. Staatin liikepoikkeutuksen kasvattaminen lisää ilmaväliä, joka taas heikentää moottorin voimaa -> laskee herkkyyttä -> lisää lämpöhäviöitä. Pinta-alan lisäämisen olisi parempi tapa, mutta se taas kaventaa suuntakuviota (joka ei aina ole tavoitteena).
Käytännössä eniten mölyä taitaa irrota perinteisellä kartiolla, jonka edessä on iso torvi.
 
Lisäksi magnetostaattisessa voisi ajatella olevan sellaista ongelmaa, että jos se on "single-end" (magneetit vain kalvon toisella puolella), niin silloin se samalla myös pienentää dynamiikkaa tai "kompressoi" itsessään kun ilmaväli kasvaa. Jos taas magneetit olisivat kalvon molemmilla puolilla (en tiedä, onko kellään valmistajalla asia näin diskanttipäässä) niin voisin kuvitella diffraktioiden olevan jonkinlainen ongelma?

kimmosto sanoi:
En tiedä. Staatin liikepoikkeutuksen kasvattaminen lisää ilmaväliä, joka taas heikentää moottorin voimaa -> laskee herkkyyttä -> lisää lämpöhäviöitä. Pinta-alan lisäämisen olisi parempi tapa, mutta se taas kaventaa suuntakuviota (joka ei aina ole tavoitteena).
Käytännössä eniten mölyä taitaa irrota perinteisellä kartiolla, jonka edessä on iso torvi.
 
iik sanoi:
Jos taas magneetit olisivat kalvon molemmilla puolilla (en tiedä, onko kellään valmistajalla asia näin diskanttipäässä) niin voisin kuvitella diffraktioiden olevan jonkinlainen ongelma?

B&G:n elementeissä on molemmilla puolilla. Lineaarisuuden puolesta ovat parempia kuin pari muuta vastaan tullutta staattia. Muiden ominaisuuksien puolesta ovat samaa luokkaa, eli toivomisen varaa hiukan löytyy.
 
kimmosto sanoi:
En tiedä. Staatin liikepoikkeutuksen kasvattaminen lisää ilmaväliä, joka taas heikentää moottorin voimaa -> laskee herkkyyttä -> lisää lämpöhäviöitä.
Entä jos moottorin voima riittää?
 
AD sanoi:
Entä jos moottorin voima riittää?

Riittää mihin? Ei kai tässä ollut riittävyydestä kysymys vaan siitä että hyötysuhde putoaa (eli syntyy enemmän lämpöä) kun voima vähenee. Voiman tarve määräytyy elementin suunnittelijan tavoittelemien parametrien kuten SPL, fs, Mms ja Qes mukaan.
 
Staatin liikepoikkeutuksen kasvattaminen lisää ilmaväliä, joka taas heikentää moottorin voimaa -> laskee herkkyyttä -> lisää lämpöhäviöitä.

Entä jos moottorin voima riittää?

kimmosto sanoi:
Riittää mihin? Ei kai tässä ollut riittävyydestä kysymys vaan siitä että hyötysuhde putoaa (eli syntyy enemmän lämpöä) kun voima vähenee.

Jos voima riittää kasvattamaan liikepoikkeutusta vaikka ilmaväli suurenee?
 
AD sanoi:
Jos voima riittää kasvattamaan liikepoikkeutusta vaikka ilmaväli suurenee?

Eli keksittäisiin esim. neodymium-yhdisteitä (NdFeB tms.) tuplasti voimakkaampi ja riittävän pitkäikäinen kestomagneetti? En osaa sanoa onko olemassa millään rahamäärällä irtoavia materiaaleja, jotka tuon mahdollistaisivat.
Joka tapauksessa magneettiraossa liikkuvan käämin pituudella ei ole erityisiä rajoituksia, joten kapasiteetiltaan suuremmasta ei pitäisi olla epäselvyyttä.
 
kimmosto sanoi:
Eli keksittäisiin esim. neodymium-yhdisteitä (NdFeB tms.) tuplasti voimakkaampi ja riittävän pitkäikäinen kestomagneetti?

Taitaa olla niin, että Field Coil -magneetit eivät ole yleisiä kuin harvoissa laajakaistaelementeissä. Kuka valmistaja tekee ensimmäisenä subbarielementin, jolle ilmoitetaan sekä tehonkesto että -kulutus :) ...
 
kimmosto sanoi:
Eli keksittäisiin esim. neodymium-yhdisteitä (NdFeB tms.) tuplasti voimakkaampi ja riittävän pitkäikäinen kestomagneetti?
Riittävän pitkäikäinen... Mitä se tarkoittaa ja mihin magneetin voima häviää?
 
AD sanoi:
Riittävän pitkäikäinen... Mitä se tarkoittaa ja mihin magneetin voima häviää?

Haihtuu lämmön, tärinän tai ulkoisen magneettikentän vaikutuksesta.
 
kimmosto sanoi:
Haihtuu lämmön, tärinän tai ulkoisen magneettikentän vaikutuksesta.
Siispä kaikki kaiutinelementit lakkaavat toimimasta joskus 500 vuoden päästä. Tai ehkä aiemminkin?
 
AD sanoi:
Siispä kaikki kaiutinelementit lakkaavat toimimasta joskus 500 vuoden päästä. Tai ehkä aiemminkin?

Tuskin magneetin puolesta. Ajatus oli se että magneetin ikä ei ole välttämättä pitkä, jos voimakkuus yritetään maksimoida.
 
Back
Ylös