-
Hifiharrastajat ry:n infolehtinen yhdistyksestä ja hifistä harrastuksena nyt digijulkaisuna. » Lue lisää täältä!
-
Uutena lainattavana jäsenetuna Virtasalkku, jossa on välineistöä hifilaitteiden vaiheiden tarkistukseen ja kytkemiseen. Lue lisää»
Vaiheenkääntö sillatussa vahvistimessa
- Keskustelun aloittaja VelluPiri
- Aloituspäivämäärä
veskelin
Hifiharrastaja
- Liittynyt
- 11.4.2007
- Viestejä
- 286
Elikkä siltakytkennässä kuorma kytketään vahvistimen plusnapojen väliin. Samalla stereovahvarin toisen kanavan vaihe on käännetty. Kaiuttimesta lähtevän äänen vaihe vaihtuu jos vaihdat plusnapoihin kytketyt johdot päittäin.
Toisaalta kysymys on relevantti vain jos siltakytkentää käytetään esim. subbarivahvistimessa, mutta muualla systeemissä ei. Tällöin on kuitenkin on hyvä tapa kokeilla kumpaakin vaihetta.
Jos meillä olisi kuitenkin vasen kaiutin vahvistettu siltakytkennällä ja oikea ilman siltakytkentää ???, niin vasemman kaiuttimen punaiseen kytkisin vahvistimesta sen karvan, jonka vaihetta ei ole käännetty. Vahvistimen sisäinen kytkentä täytyis selvittää tällöin vahvistimen manuaalista.
Toisaalta kysymys on relevantti vain jos siltakytkentää käytetään esim. subbarivahvistimessa, mutta muualla systeemissä ei. Tällöin on kuitenkin on hyvä tapa kokeilla kumpaakin vaihetta.
Jos meillä olisi kuitenkin vasen kaiutin vahvistettu siltakytkennällä ja oikea ilman siltakytkentää ???, niin vasemman kaiuttimen punaiseen kytkisin vahvistimesta sen karvan, jonka vaihetta ei ole käännetty. Vahvistimen sisäinen kytkentä täytyis selvittää tällöin vahvistimen manuaalista.
Takkar och pokkar
Eli johtosulkeiset on edessä.
Kysymyksessä tosiaan on subbari ja vahvistimena T-amppi(s-75).
Pikkaisen vielä jäi epäselväksi onko väliä kumpaan karvaan se sarjavastus laitetaan?
ja jos on väliä selviääkö se muuten kuin kytketäkaaviota/kannen alle kurkkaamalla?
VP
Eli johtosulkeiset on edessä.
Kysymyksessä tosiaan on subbari ja vahvistimena T-amppi(s-75).
Pikkaisen vielä jäi epäselväksi onko väliä kumpaan karvaan se sarjavastus laitetaan?
ja jos on väliä selviääkö se muuten kuin kytketäkaaviota/kannen alle kurkkaamalla?
VP
Sarjavastus? Miksi sarjavastus alentamaan jo muutenkin huonoa vaimennuskerrointa?
Eikä sillä mitään merkitystä ole, kumpaan piuhaan sen laitat, voithan puolittaa arvon ja laittaa mpolempiin piuhoihin vastuksen...
Yleensä vahvistimen persieestä näkee siltakytkennässä, kumman kanavan lähtö on ns. plus lähtö, eli samanvaiheinen sisäänmenosignaalin kanssa.
Eikä sillä mitään merkitystä ole, kumpaan piuhaan sen laitat, voithan puolittaa arvon ja laittaa mpolempiin piuhoihin vastuksen...
Yleensä vahvistimen persieestä näkee siltakytkennässä, kumman kanavan lähtö on ns. plus lähtö, eli samanvaiheinen sisäänmenosignaalin kanssa.
Vastus on vasteen oikaisua varten ja nostamaan tuon systeemin impedanssia, jää muuten 2 oomiin.
Täytyy kurkistaa vahvarin taakke, minkälaista merkintää pitäisi etsiä?
Onko mahdollisesti saman kanavan anto kun on käytössä singnaalin sisään viennissä.
VP
Täytyy kurkistaa vahvarin taakke, minkälaista merkintää pitäisi etsiä?
Onko mahdollisesti saman kanavan anto kun on käytössä singnaalin sisään viennissä.
VP
veskelin
Hifiharrastaja
- Liittynyt
- 11.4.2007
- Viestejä
- 286
Kannattaa muistaa, että sillankytketty vahvistin näkee kaiutinkuormasta vain puolet. Tässä tapauksessa vain 1ohm!?
Melko hankala kuorma mille tahansa vahvistimelle.
Millä konstilla 2ohmin kuorma on saatu aikaan? Kaksi 4 ohm elemettiä tai puhekelaa kytketty rinnan? Jotta saadaan puolta enemmän tehoja? Jos pistät 2ohm sarjavastuksen niin puolet tehosta häviää siihen sarjavastukseen. Elementit kannattaa kytkeä sarjaan ja vahvistin siltaan, teho kaiuttimille pysyy samana, muttei ole niin hankala kuorma vahvistimelle.
Melko hankala kuorma mille tahansa vahvistimelle.
Millä konstilla 2ohmin kuorma on saatu aikaan? Kaksi 4 ohm elemettiä tai puhekelaa kytketty rinnan? Jotta saadaan puolta enemmän tehoja? Jos pistät 2ohm sarjavastuksen niin puolet tehosta häviää siihen sarjavastukseen. Elementit kannattaa kytkeä sarjaan ja vahvistin siltaan, teho kaiuttimille pysyy samana, muttei ole niin hankala kuorma vahvistimelle.
Auts!
No eipä ole vielä kyykännyt.
Tosin aika maltilla on soiteltu
2 ohmin kuorma on luotu laittamalla 2xXLS rinnan.
Silla ei ole pyritty tehojen repimiseen vaan muokkaamaan vastetta.
Mulle ei ole kóskaan vielä tullut ymmärrystä siitä että mitä eroa tehohäviöiden kannalta sillä on, onko tuo vastus erillisenä elementin edessä vai sisäänrakennettuna siihen elementtiin. Joku varmaan viisastaa minua siinäkin.
Laitan mukaan simulaatiot mitä vaikutuksia eroa on rinnan/sarjaan kytkennällä tuohon vasteseen, niin varmaan ymmärrätte mikä siinä rinnan kytkennässä kiinnostaa.(sivu 1 sarjaan vaste ja sivu2 sarjaan impedanssi ja sivut 3 ja 4 samat rinnan kytkettynä)
Entäpä jos jätän elementit rinnan ja ajan pelkästään vahvistimen toisella stereokanavalla. Sillöoin pysytään 4 ohmin paremmalla puolen(kts. liite sivu 4) .
VP
No eipä ole vielä kyykännyt.
Tosin aika maltilla on soiteltu
2 ohmin kuorma on luotu laittamalla 2xXLS rinnan.
Silla ei ole pyritty tehojen repimiseen vaan muokkaamaan vastetta.
Mulle ei ole kóskaan vielä tullut ymmärrystä siitä että mitä eroa tehohäviöiden kannalta sillä on, onko tuo vastus erillisenä elementin edessä vai sisäänrakennettuna siihen elementtiin. Joku varmaan viisastaa minua siinäkin.
Laitan mukaan simulaatiot mitä vaikutuksia eroa on rinnan/sarjaan kytkennällä tuohon vasteseen, niin varmaan ymmärrätte mikä siinä rinnan kytkennässä kiinnostaa.(sivu 1 sarjaan vaste ja sivu2 sarjaan impedanssi ja sivut 3 ja 4 samat rinnan kytkettynä)
Entäpä jos jätän elementit rinnan ja ajan pelkästään vahvistimen toisella stereokanavalla. Sillöoin pysytään 4 ohmin paremmalla puolen(kts. liite sivu 4) .
VP
Miksi et laita elementti per kanava? Miksi pitää olla rinnan?
Siis vastus elementin ulkopuolella on ihan erikuin puhekelan resistanssi, puhekelan resistanssi syntyy käämin resistanssista, kun suprajohteesta ei ole puhekelaa käämitty. Kontrolli katoaa, kun elementin syöttöimpedanssi nousee siitä vahvistimen 0.001-0.1 ohmista ohmeihin. Mitään järkeä en näe laittaa bassolle vastusta sarjaan, simulointisofta voi näyttää suorempaa vastetta, mutta siihen se jää.
Edit: Mistähän nuo simuloinnit on peräisin? Eivät kovinkaan järkeviltä tosiaan vaikuta, jos muka samassa kotelossa elementtien rinnan- ja sarjaankytkennöillä eri vaste. Samahan se pitäisi olla, vai onko siellä jotain vastuksia tungettu sotkemaan??
Siis vastus elementin ulkopuolella on ihan erikuin puhekelan resistanssi, puhekelan resistanssi syntyy käämin resistanssista, kun suprajohteesta ei ole puhekelaa käämitty. Kontrolli katoaa, kun elementin syöttöimpedanssi nousee siitä vahvistimen 0.001-0.1 ohmista ohmeihin. Mitään järkeä en näe laittaa bassolle vastusta sarjaan, simulointisofta voi näyttää suorempaa vastetta, mutta siihen se jää.
Edit: Mistähän nuo simuloinnit on peräisin? Eivät kovinkaan järkeviltä tosiaan vaikuta, jos muka samassa kotelossa elementtien rinnan- ja sarjaankytkennöillä eri vaste. Samahan se pitäisi olla, vai onko siellä jotain vastuksia tungettu sotkemaan??
Simuloinnit on kotoisin MJ. Kingin softasta, ja ohjeistus on henk. koht. herralta itseltään joten niihin luotto on aika kova.
Totuuden nimessä täytyy sanoa että tuossa rinnankytkennässä oli mukana 2 ohmia extraa.
Ilman tuota 2 ohmia nuo ovat kutakuinkin samanlaisia, mutta tuossa rinnankytkennässä muutamalla ohmilla saadaan vaste oikaistua ja sarjassa ei(vaikutus olematon).
Oikaistulla vasteella sointi ja integroituminen pääkaiuttimiin on huomattavasti parempi.
Sen verta heikot sähköopin opinnot on etten juurikaan tuosta antamastasi sähköoppitunnista ymmärtänyt ja asia jäänee uskon varaan.
Täällä kotomaassa tuntuu tuon sarjavastuksen käyttö olevan kirosana, isonveden takana sitä ei nähdä niinkään ongelmana.
Tuo peerlesin nouseva vaste on ihan perheestä. kun köyhyys lakkaa taidan vaihtaa elementtejä.
VP
Totuuden nimessä täytyy sanoa että tuossa rinnankytkennässä oli mukana 2 ohmia extraa.
Ilman tuota 2 ohmia nuo ovat kutakuinkin samanlaisia, mutta tuossa rinnankytkennässä muutamalla ohmilla saadaan vaste oikaistua ja sarjassa ei(vaikutus olematon).
Oikaistulla vasteella sointi ja integroituminen pääkaiuttimiin on huomattavasti parempi.
Sen verta heikot sähköopin opinnot on etten juurikaan tuosta antamastasi sähköoppitunnista ymmärtänyt ja asia jäänee uskon varaan.
Täällä kotomaassa tuntuu tuon sarjavastuksen käyttö olevan kirosana, isonveden takana sitä ei nähdä niinkään ongelmana.
Tuo peerlesin nouseva vaste on ihan perheestä. kun köyhyys lakkaa taidan vaihtaa elementtejä.
VP
No tuo vastus sarjassa elementin kanssa on hieman sama kuin ajaisi autoa töyssyisellä tiellä ilman iskunvaimentimia, vispaa joka suuntaan eikä heti pysähdy 
Eli käytännössä tuo sarjavastus vaikuttaa siihen, miten vahvistin kontrolloi elementtiä.
Kyllähän se simulointi kaiken kertoo
Eli käytännössä tuo sarjavastus vaikuttaa siihen, miten vahvistin kontrolloi elementtiä.Kyllähän se simulointi kaiken kertoo
Johtosulkeiset pidetty ja lopputulos seuraava(jos jotakuta kiinnostaa)
Vahvistin rinnankytkettynä ja elementit ajettuna tupla monona
Vasteen nousua hillitty 1.asteen linjasuotimella ennen vahvistinta
jakotaajuudella n.60Hz.
Musiikilla pelaa niin hyvin kun se noilla palikoilla onnistuu,
äänenpainevarat leffoilla on vielä testaamatta, mutta vahvistimessa vielä gainit käyttämättä, joten säätövaraa on.
Joten näillä mennään.
VP
Vahvistin rinnankytkettynä ja elementit ajettuna tupla monona
Vasteen nousua hillitty 1.asteen linjasuotimella ennen vahvistinta
jakotaajuudella n.60Hz.
Musiikilla pelaa niin hyvin kun se noilla palikoilla onnistuu,
äänenpainevarat leffoilla on vielä testaamatta, mutta vahvistimessa vielä gainit käyttämättä, joten säätövaraa on.
Joten näillä mennään.
VP