Vahvistin huono sana?

Pasi P sanoi:
Totta kai sillä verkko virralla on aivan hitosti väliä, sitä en kyseenalaista millään muotoa. Mutta nyt olikin kyse vain vahvistimen_toimintaperiaatteesta_. Ja se on minusta ymmärrettävissä paremmin unohtamalla se verkkovirta kokonaan ???
Napsauta laajentaaksesi...
No oikeastaan noin ei voi tehdä, vahvistus perustuu isomman virran ohjaukseen signaalilla, muuten meillä olisi energiaa tuottava laite, jollainen on mahdoton. Jos verkkovirta ajattelu ahdistaa, niin toki mukaan voi liittää tasasuuntauksenkin. Vielä helpompi asia on ymmärtää paristo/akkukäyttöisillä laitteilla, kun paristo/akku tyhjenee, niin lakkaa vahvistuskin.
 
pirkka sanoi:
En lue kuin piru raamattua... luen kuin tietämätön liian viksua tekstiä. Mitä se vahvistin sitten tekee? Ottaa pirun ärhäkkää 220 V virtaa seinästä ja heikentää sen sopivaksi kaiuttimille ja samalla lisää siihenäänilähteestä tulevan mallin mukaisen muodon... vai yhtyykö nämä virrat jotenkin kantoaalloksi ja signaaliksi, siis erillisiksi virran osasiksi. Mitä ja kenen virtaa siinä kaiutin piuhassa kulkee?
Napsauta laajentaaksesi...

Anteeksi Pirkka, en toki tarkoittanut sinua pirun mainitessani. Minen ossaa tätä paremmin selittää kun en asiasta edes tiedä varmaan sitäkään kun sinä. Viisaammat ja paremman ulosannin omaavat vaivautukoot :D
 
Minusta vahvistin on ihan hyvä sana. Mutta saahan sitä laatikkoa sanoa vaikka lämmittimeksi, varsinkin jos ehdotetaan amplitudimodulaatiota tehtäväksi.. vois tulla mielenkiintoinen -- sanotaan nyt vielä tällä vanhalla termillä -- vahvistin.
 
Niin, totta kai se virta/jännite tulee seinästä. Mistäs muualta? Tämä pätee niin vahvistimeen kuin siihen äänilähteeseenkin. Ei tosin levysoittimeen, jonka alkuperäinen jännite johtuu neulan liikkeestä. Mutta siitähän Pirkka ei ole kiinostunut

Tässä puhutaan koko ajan samasta asiasta. Kuten sanottu, vahvistin ohjaa suurempaa signaalia (jännitettä, virtaa) siihen syötettävän pienemmän signaalin perusteella. Ja tarvittavan lisäenergian se ottaa sieltä seinästä. Ei toki suoraan vaan virtalähteen kautta, jossa vaihtovirta muutetaan tasavirraksi.

Lisätietoja mistä tahansa elektroniikan perusoppikirjasta.
 
Ja sama sekoilu senkun vaan jatkuu... :D

Päätevahvistin on edelleen jännitevahvistin, jonka tavoite on:
lähtöjännite = tulojännite x vahvistus (joka siis riippuu volanupin asennosta).

Jännitevahvistimen, jonka lähtöä kuormittaa äärellinen impedanssi kuten 6 ohminen kaiutin, lähtöimpedanssi pitäisi olla likimain nolla ohmia. Pienen lähtöimpedanssin tekninen toteuttaminen edellyttää lisäenergiaa, eli verkkosähköä, akkua, koskea, tuulimyllyä, muulia+heinää tms. Tämä lisäenergia voidaan kytkeä kuormaan (eli kaiuttimeen) monella eri tavoin; virtaa säätävillä (analogisilla) komponenteilla tai kytkinkomponenteilla, kuten ns. digi-päätteissä.

Myös tehon annostelua voidaan ohjata monella eri tavoin. Yksi tapa on proportionaalinen säädin, joka ohjaa kuormaa syöttäviä komponentteja (tulojännite - lähtöjännite/vahvistus) -erotuksen perusteella. Jos erotus on positiivinen, ohjataan lähtöön tehoa vahvistimen syöttöjännitteen (+) potentiaalin suunnalta. Jos tulos on negatiivinen, ohjataan lähtöön tehoa vahvistimen syöttöjännitteen (-) potentiaalin suunnalta. Tätä säädintä kutsutaan audio-piireissä pitkäksi takaisinkytkennäksi. Vaikka vahvistin yrittää tehdä kaiken niin nopeasti kuin pystyy, on lopputulos _______.

Tehoa voidaan annostella kuormaan myös ilman (tulojännite - lähtöjännite/vahvistus) -erotuksen laskentaa, tai vain osittain sen perusteella. Näissä tapauksissa kuormaa ohjaavassa kytkennässä on oltava oma proportionaalinen säädin eli lyhyt takaisinkytkentä, tai kuormaa ohjaavan kytkennän lähdön on oltava muuten mahdollisimman lineaarinen sekä pieni-impedanssinen. Tällaisella toteutuksella lopputulos on _______.

Eikö ollutkin hieno selitys, vaikken ymmärrä vahvistimista mitään?
 
Kimmo Saunisto sanoi:
Eikö ollutkin hieno selitys, vaikken ymmärrä vahvistimista mitään?
Napsauta laajentaaksesi...

Siis minuun meni täydestä... vaikken ymmärtänyt siitä mitään :D paitsi sen muuli jutun ja sitten tän lopputuloksen: ________

Mut eiks oo niinku jännää että täällä me veuhdotaan hifistä minkä kerkiämme emmekä (kaikki ainakaan) tiedä edes mitä vahvistin tekee??? Hiton hienon keskustelun saitte aikaan tästäkin aiheesta...
 
Ja itse asiassa kaiken kukkuraksi se vahvistin on koko ajan täysillä.

Mutta verkkovirta (ainakin pitäisi) olla niin hyvin suodatettua virtalähteissä, ettei mitään kuulu vahvistimesta (eikä kajareista BTW), vaikka se on täysillä. Usein päätevahvistimessa tämä toteutuukin. Se täysillä olo on tässä vaiheessa enempi sellaista räjähtävää potentiaalia.

Etupään potikalla, joka on lähtökohtaisesti sulkenut koko signaalin tulon äänilähteeltä, sitten raotetaan hiukan sitä signaalia sinne informoimaan eli moduloimaan sitä vahvaimen virtaskaa. Sitä päästetään vain pieni liru, sitä ohjaussignaalia ja ämyreistä kuuluu jo aivan hienosti.

Jos sitten hiukan vielä helpataan sitä lirua ihan noroksi, niin auta armias sieltä kajareista myrskyääkin jo aika pauhu. Tästä syystä se potikka on rakennettu semmoiseksi, että se päästää pitkän aikaa vain pikkulirua ja vasta lähellä klo 12:ta alkaa varsinainen melske.

Potikalla lähdetään suljetusta ja höllätään sitä äänilähteen signaalin pääsyä transistoreihin tai radioputkiin, jotka sitten moduloivat sen ison virran. Vaikka vahvistin on täysillä, siitä ei vielä tule suurta älämölöä, kun potikka päästää vain ihan, ihan, ihan pikkuisen sitä signaalia virtaskan kuvanveistopuuhiin.

Ossi
 
Vahvistin on oikeastaan aika hyvä sana eikö olekin? Ainakin se on parempi sana kuin kaiutin tai muuli.

Sarvikuono on kanssa hyvä sana. :)
 
OSSI! Toi oli aika hyvä posti! Siis nyt alkaa tyhmälle valjeta. Siis oikeesti. Kun se jännite on ensin saatu niinku kohdalleen niin se virtapiiri on kokoajan olemassa niinkuin kitaran kielessä on jännitys. Kun potikkaa hiukan raottaa alkaa tuo jännite moduloitua ohjaussignaalilla ja kajareista tulee ääni. Samoin käy kun hiukan täppäsee kitaran kieltä. Soi.

Nyt sitten se lopullinen kysymys. Vahvistuuko se vaiko eikö. Ja siis mikä.

Siis se miksi vahvistinta sanotaan vahvistimeksi juontanee juurensa siihen tosiasiaan että kun volanuppia kääntää sinne kaakkoon päin niin ääni voimistuu ja siis laittella vahvistetaan ääntä. Tosiasiassa kun hana on täysin auki njiin vahvisitin ei mitenkään sekaannu äänen määrään. Sen kun vain moduloi sitä jännitteistä virtaa. Ja kun volaa kä'ännetään kohti nollaa niin vahvisitin hiljentää ääntä. Parempi nimi siis olisi vaimennin koska muuten kuuntelisimme aina jumalattoman kovaa möykkää. Ja sitten se modulointi kyllä tapahtuu siellä välissä. Eli modulaatiorajoitin voisi olla hyvä nimi. :D
 
Se potikka on se vaimennin. Sehän on siis suuri vastus, jota voidaan pienentää, kun sanomme, että suurennamme volyymia. Silloin siis oikeasti pienennämme vastusta.

Mutta voisi sanoa mielestäni, että heti kun alkaa ääni kuulua kaiuttimista edes jonkinlaisella kuultavalla voimakkuudella, silloin jo vahvistetaan.
Jos tuodaan äänilähteen signaali suoraan kaiuttimiin, niin tuskin sieltä kovin suurta pihausta kuuluu. Eli kyllä vahvistaa vahvistinkoje.

Ossi

Havaintokuva - Tässä on hyvin, hyvin viisas setä
aivan itse rakentamansa vahvistimen äärellä:

hifi_sini.jpg
 
Kas, kaimahan se siinä kököttää. Taitaapi pohtia tilaäänentoiston saloja.

t. Tapsa
 
Joo Pirkka, olen nähnyt tuon. Mutta mistä päättelet, että siinä olisi Köykkä itse? Tuskin hän tuon ikäisenä vielä tuollaisten kanssa puuhaili??
Tai, mistä sitä tietää. Tehonsieto viittaisi kyllä aika vanhaan aikaan...

Ossi
 
Enhän toki tiedäkään mutta eikös se Voimaradio ollut Köykän putiikki vai oliko vain töissä? Ja tuo lienee se malli Xp.
 
Herranjestas sentään,

Köykällä on täytynyt olla korvaa hyvälle musiikin toistolle, kun on jo tuolloin ymmärtänyt torvikaiuttimien päälle :D.

Torvihörhö
 
Tosin musta tuntuu, että tuolla torvella kuuluu, vaikkei olisi korvia ollenkaan :D
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös