Vahvistimien luokat

  • Keskustelun aloittaja shellraiser
  • Aloituspäivämäärä
S

shellraiser

Kun tuolla Hifi-osiossa on meneillään keskustelu T/D-luokkaisista vahvistimista ja muistelisin jonkun puhuneen A-luokkaisistakin jotain, niin mitä kaikkia luokkia on olemassa ja mistä luokka erot muodustuvat? Onko luokkien erot selvästi kuultavissa?

EDIT: Tän piti mennä Harrastuksen alkutaipaleella osioon. Pahoittelen.
 

rajani

Hifiharrastaja
Liittynyt
18.2.2007
Viestejä
12 789
Kaupunki
Lahti
En ole asiantuntija, mutta A-luokka on se kuninkuusluokka. Ne lämpiävät kunnolla, kuulostavat hyvältä&lämpimältä ja vievät sähköä niin että Fortum tykkää. Jäähdytysripojen ja virtalähteen takia painavatkin kunnolla. Parhaimmat maksavatkin tarpeeksi.
Puhutaan että A-luokan watit ovat parempia kuin muiden luokkien watit, siksi esim. Sugdenin vahvistin on vain 2x 25 Wattinen (A-luokka).

Edellinen Krell KAV300i -vahvistimeni oli AB-luokkainen, eli se toimii A-luokassa tiettyyn wattimäärään saakka ja siirtyy sitten B-luokkaan kun äänenvoimakkuutta lisätään tai tehoa tarvitaan enemmän.

T-luokka on Tripathin piirillä ja en ainakaan itse jaksa jokaisen vahvistimen kohdalla tarkistaa onko se T vai D-luokkainen joten puhun niistä yleisnimellä T/D-luokkaiset. Näistä on joskus käytetty kansankielistä nimeä "digivahvistin".

Erot ovat pieniä kuten vahvistimissa yleensäkin, mutta joillekin hyvin merkitseviä. Joku muu saa jatkaa...
 

Jori O

Käyttäjä
Liittynyt
19.3.2008
Viestejä
247
Yksinkertaistettuna:

A-luokan vahvistimessa transistorien tai putkien läpi johtaa kokoajan virtaa.
-> huono hyötysuhde eli korkea lämmöntuotto ja energiankulutus, mutta pieni särö
B-luokan vahvistimessa virtaa ei kulje, kun äänisignaalia ei ole.
-> enemmän säröä, mutta parempi hyötysuhde

Suurin osa vahvistimista toimii AB-luokassa, jolloin vahvistin toimii pienillä tehoilla A-luokassa ja suuremmilla B-luokassa.

D-luokkassa transistorit toimivat kytkiminä joita pulssimoduloidaan.
-> paras hyötysuhde, monimutkaisempi rakenne, tehokas, pieni, viileä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Electronic_amplifier

Tuolla on hyvin selitetty eri vahvistinluokkien tekniset erot.

ns. T-luokka on Tripathin rekisteröity tavaramerkki, ei siis varsinainen oma vahvistinluokka.
(D-luokan vahvistin Tripathin muutoksilla)
 

alspe

Käyttäjä
Liittynyt
13.3.2007
Viestejä
13 722
Kaupunki
Tampere
Itseä kiinnostaa teknisesti/kuuntelullisesti takaisinkytkemättömät vahvistimet/vahvistinmerkit. Electrocompaniet? Densen?

Miten vaikuttaa?
 

Gretch

Käyttäjä
Liittynyt
2.9.2007
Viestejä
10 849
Mitä haluat saavuttaa negatiivisen takaisinkytkennän puutteella? Oikein käytettynä tuohan on oiva apu?
 
T

teekal

Bluenoten vahvistimet ovat myös single ended laitteita. Niiden soundihan on aika omanlaisensa, putkimaisen pehmeää, ei kovin tarkkaa. Densen on taas varmasti täysin ääripäästä Bluenoteen verrattuna, eli eipä tuo kytkentä mitään kerro miltä laite kuulostaa.

alspe sanoi:
Itseä kiinnostaa teknisesti/kuuntelullisesti takaisinkytkemättömät vahvistimet/vahvistinmerkit. Electrocompaniet? Densen?

Miten vaikuttaa?
 

sterna

Käyttäjä
Liittynyt
11.11.2007
Viestejä
2 931
Kaupunki
Kerava
Jori O sanoi:
Suurin osa vahvistimista toimii AB-luokassa, jolloin vahvistin toimii pienillä tehoilla A-luokassa ja suuremmilla B-luokassa.
Mitä tarkoitetaan pienillä tehoilla (10W/1W/0,1W...)? Minä olen ollut siinä uskossa, että suurin osa vahvistimista toimii B-luokassa, ilmeisesti olen ollut koko ajan väärässä.
 

mkutvonen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
4 063
Kaupunki
Hyvinkää
Suurin osa transistorivahvaimista kai toimii AB-luokassa siten, että A-luokan "voimaa" riittää jonnekin ehkä juuri ja juuri watin tasolle. Siitä eteenpäin mennään B-luokan voimilla. Tästä kun mennään hirveästi pidemmälle, alkavat transistorit tuottaa lämpöä "aikuisten oikeasti", ja jäähdyttäminen käy kalliiksi. Putkilla kädet ovat vapaammat, koska yleisimmillä pääteputkilla saadaan ainakin sen 10 wattia A-luokkaa per putkipari - osittain kiitos muuntajakytkennän hieman paremman hyötysuhteen - niiden helpomman jäähdytyksen vuoksi. Putket kun kestävät lämpöä transistoria enemmän, ja myös itsessään hukkaavat sitä lämpöä paremmin. Transistorivahvistimissa taas AB-luokkaa käytetään juuri sen verran, että päästään jokseenkin eroon B-luokkaa vaivaavasta ylimenosäröstä (kivan näköinen ilmiö oskilloskoopissa), mielellään vähän ylikin, että ollaa varmalla maalla.

Single-ended -laitteet ovat "by definition" A-luokkaisia. Niissä kun on vain yksi vahvistinlaite, joka hoitaa molempien puolijaksojen vahvistuksen. Pehmeys ei kuitenkaan mielestäni mitenkään kuulu A-luokkaan. Se on huonon suunnittelun tulosta.

Digitaalivahvistimet, siis D- ja T-luokkaiset vertautuvat lähinnä hakkurivirtalähteisiin. Näissä käyttöjännitettä "hakataan" sopivan mittaisiksi pätkiksi, jotka sitten nostavat tai laskevat lähtöjännitettä. Hyötysuhde näillä on erinomainen, mutta ongelmiakin riittää. Ensinnäkin hakkurin taajuuden täytyy olla hyvin korkea. Lisäksi lähtöimpedanssi kasvaa taajuuden funktiona. Tämän takia D-luokkaiset olivat aluksi käytössä lähinnä bassovahvistimina. Kitaravahvistimena D-luokkainen kuulostaa muuten aivan hirveältä!
 

Gretch

Käyttäjä
Liittynyt
2.9.2007
Viestejä
10 849
Kannattaa lukaista tuo Cambridge Audion whitepaper XD-luokasta (käytännössä siis CA:n oma tapa hoitaa A/AB). Tuo valoittaa eri luokkien toimintaa ja niiden välillä siirtymistä. Kyseessä PDF-tiedosto. Myös eri vahvistuksien haitoista ja hyödyistä on puhetta.
 

Hevimees

Käyttäjä
Liittynyt
31.10.2006
Viestejä
3 681
Kaupunki
Oulu
mkutvonen sanoi:
Pehmeys ei kuitenkaan mielestäni mitenkään kuulu A-luokkaan. Se on huonon suunnittelun tulosta.
Olen kuullut tähän mennessä tasan yhtä A-luokan vahvistinta, NAD S300:sta, eikä sen soundissa ole kyllä pehmeydestä tietoakaan.
 

alspe

Käyttäjä
Liittynyt
13.3.2007
Viestejä
13 722
Kaupunki
Tampere
teekal sanoi:
Bluenoten vahvistimet ovat myös single ended laitteita. Niiden soundihan on aika omanlaisensa, putkimaisen pehmeää, ei kovin tarkkaa. Densen on taas varmasti täysin ääripäästä Bluenoteen verrattuna, eli eipä tuo kytkentä mitään kerro miltä laite kuulostaa.
Ei kerrokaan. Mutta ei Densenin sointi mikään Creek / Exposure ole vaikka siitä PRaT piireissä puhutaan (välillä).

- - - - - - -- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -- - - -




Yleinen ajatus kai on, että A-luokkainen trankku on jotenkin "putkivahvistinmainen" ym shittiä, mutta tietääkseni ne ovat kirkkaita. Tosin usein rasittamattomia. Onko ylimenosärö se juttu joka rasittaa?
 

mkutvonen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
4 063
Kaupunki
Hyvinkää
alspe sanoi:
Ei kerrokaan. Mutta ei Densenin sointi mikään Creek / Exposure ole vaikka siitä PRaT piireissä puhutaan (välillä).

Yleinen ajatus kai on, että A-luokkainen trankku on jotenkin putkivahvistinmainen, mutta tietääkseni ne ovat kirkkaita. Tosin usein kuulemma rasittamattomia. Onko ylimenosärö se juttu joka rasittaa?
Eihän Densen kai A-luokkainen sentään ole? Ei ainakaan jäähdytyksestä ja koosta päätellen. Sen sijaan mainostavat vastakytkennän puutteella, joka taasen on tyystin eri asia. Vastakytkentä - mielestäni - on hyvin kaksiteräinen miekka. En juurikaan vastusta paikallista vastakytkentää, mutta omissa kokeiluissani globaali vastakytkentä herkästi latistaa soundia riistäen varsinkin rytmiosaston vapautuneisuuden.
 

Salival

Käyttäjä
Liittynyt
17.8.2006
Viestejä
1 147
Kaupunki
Masku
mkutvonen, ei rytmiosastoa saa päästää vapaaksi. Siitä seuraa bassosoolo, kysy vaikka Tawelta.
 

alspe

Käyttäjä
Liittynyt
13.3.2007
Viestejä
13 722
Kaupunki
Tampere
mkutvonen sanoi:
Eihän Densen kai A-luokkainen sentään ole? Ei ainakaan jäähdytyksestä ja koosta päätellen. Sen sijaan mainostavat vastakytkennän puutteella, joka taasen on tyystin eri asia. Vastakytkentä - mielestäni - on hyvin kaksiteräinen miekka. En juurikaan vastusta paikallista vastakytkentää, mutta omissa kokeiluissani globaali vastakytkentä herkästi latistaa soundia riistäen varsinkin rytmiosaston vapautuneisuuden.
Juu en tarkoittanut, että D olisi A-luokkainen. Aloin kirjoittamaan eri asiasta kesken postin, sorry. :)
 

mkutvonen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
4 063
Kaupunki
Hyvinkää
Salival sanoi:
Paitsi basistilla, ja saattaahan se rumpalikin hieman fillejä lätkytellessä hymyillä.
Jos basistilla on kivaa, on riski, että se alkaa hymyilemään. Ja sittenhän täyttyy tunnetusti lava kuolasta. Mutta onneksi on jotain vielä pahempaa, kuin basistit: Sellistit!
 

Salival

Käyttäjä
Liittynyt
17.8.2006
Viestejä
1 147
Kaupunki
Masku
Aijaa? Mulla ei oo hirveesti kokemusta sellisteistä, mutta yksi sellisti kenen piti heittää pieni impro kerran levylle fiilisteli kaksi tuntia sitä improa. Nii-i?
 

mkutvonen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
4 063
Kaupunki
Hyvinkää
Salival sanoi:
Aijaa? Mulla ei oo hirveesti kokemusta sellisteistä, mutta yksi sellisti kenen piti heittää pieni impro kerran levylle fiilisteli kaksi tuntia sitä improa. Nii-i?
Mä vaan tiedän sen verran, että kun sellaselle antaa taikajuomaa, niin se ennen pitkää sekoaa, eikä ymmärrä enää yli kolmen sanan lauseita. "Mennään kotiin" on vielä ymmärrettävissä, mutta esimerkiksi "mistä saisi ruokaa tähän aikaan?" on täysin käsittämätön lause. Ja tämän saman taikajuomarajan ylittyessä yleensä saat odotella sellistiä vessasta reilusti valomerkin jälkeen.

nimim. Joskus Pelannut Biljardia Sellistin Kanssa
 
Ylös