väliseinien vaimennus

En ole ammattilainen, mutta suurin haaste on sivutiesiirtymät. Ääni menee sieltä mistä se helpoiten pääseen. Voi siis käydä niin, että ääni vuotaa tilojen välillä vaikka tekisit väliseinän puolimetrisestä betonista. Ensimmäiseksi pitäisi siis ymmärtää kuinka hyvät mahdollisuudet äänellä on siirtyä tilojen välillä yläpohjan, lattian, sekä runkoääninä muita seiniä pitkin.

Sinänsä 10 cm paksu seinärunko antaa hyvät edellytykset äänenvaimennukselle, jos se täytetään villalla ja molemmat seinäpinnat tehdään tuplakipsistä. Jousiranka auttaa lisää "kelluttamalla", jos seinän rungon pystyt ovat yhteiset molemmin puolin. Toinen vaihtoehto on eriyttää seinän rungot toisistaan.
 
En ole ammattilainen, mutta suurin haaste on sivutiesiirtymät. Ääni menee sieltä mistä se helpoiten pääseen. Voi siis käydä niin, että ääni vuotaa tilojen välillä vaikka tekisit väliseinän puolimetrisestä betonista. Ensimmäiseksi pitäisi siis ymmärtää kuinka hyvät mahdollisuudet äänellä on siirtyä tilojen välillä yläpohjan, lattian, sekä runkoääninä muita seiniä pitkin.

Sinänsä 10 cm paksu seinärunko antaa hyvät edellytykset äänenvaimennukselle, jos se täytetään villalla ja molemmat seinäpinnat tehdään tuplakipsistä. Jousiranka auttaa lisää "kelluttamalla", jos seinän rungon pystyt ovat yhteiset molemmin puolin. Toinen vaihtoehto on eriyttää seinän rungot toisistaan.

Olen samaa mieltä. Kannattaa tutkia miten väliseinien liittymät ulkoseiniin ja kattoon on toteutettu. Jos esim. liityntä kattoon on tehty katon koolaukseen saakka, niin seinän päällä on käytännössä viisi senttiä rakoa. Sieltä se ääni menee vaikka olisi kuinka jykevä seinä. Seinärakenteeseen panostettu aika ja raha kannattaa suhteuttaa muuhun kokonaisuuteen. Villoitettu seinä, jossa on tuplakipsilevy toisella on puolella vaimentaa oikeasti jo aika hyvin, jos on tiivis.
 
Kiitos paljon vastauksista. Aikalailla jotain tämän suuntaista mietinkin.

Sen verran jatkan vielä kysymyksillä, että miten voi olla mahdollista, että 13 mm kipsilevy, joka on tiheydeltään pienempi kuin 15 mm kipsilevy on parempi ääneneristyksessä?

Gyprocilta vastailivat, että 13 mm levy olisi jotenkin optimaalinen ääniteknisesti ajatellen.

Jos vertaa esimerkiksi Gyproc GR erikoiskovaa 12,5 mm levyä, jonka tiheys on 11,9 kg/m2 Gyprocin GL 15 Lapikkaaseen, joka on 15,5 mm paksu ja tiheys 15,4 kg/m2.

On totta, että jos ihan rupeaa laskemaan niin 12,5 mm levyn tiheys on aavistuksen suurempi mm kohti kuin GL 15 lapikkaassa mutta eikös pääasia ole, että on massaa ja kun on tiheyttä niin on myös massaa.

Otetaan vaikka tuon GL 15 Lapikkaan levy mitat. 0,9 m x 2m = 2,16 m2
GR erikoiskovanlevyn tiheydellä 2,16 m2 x 11,9 kg/m2 = 27,5 kg
GL 15 lapikkaan tiheydellä 2,16 m2 x 15,4 m2 = 33,3 kg

Samoilla mitoilla olevista levyistä GL 15 painaa noin 6 kg enemmän, joten eikös tämä olisi parempi.
Tai sitten tässä on jotain mitä en ymmärrä - kuten normaalisti :D
 
Kannattaa tuo seinän runko leventää 150 milliin, jos mahdollista. Sillä saadaan alennettua massa-ilma-massa resonanssitaajuutta ja parannettua ääneneristystä. Samasta syystä toiselle puolelle kannattaa myös laittaa kipsilevy lisäksi.

Akustinen jousiranka ehdottamasti, sillä 100mm puurunkoinen seinä ei hyödy villan lisäämisestä paljoakaan. Jousirangalla saadaan n.10dB parannus tai enemmän. Villa parantaa toki seinän akustiikkaa.

Hinta-laatua jos ajatellaan, niin ei välttämättä kannata paljon uhrata rahaa kalliimpiin levyihin. Tupla EK-levytys on jo todella hyvä. Sivutiesiirtymien vuoksi itse seinän ääneneristyksen nostaminen korkealle tasolle ei välttämättä tuo toivottua parannusta. Painavammilla levyillä toki teoriassa saadaan muutama dB parempi eristys ja em. resonanssitaajuutta laskettua, jolloin matalien äänien eristys paranee.

Mitä paksumpi ja jäykempi levy niin sitä matalampi on koinssidenssitaajuus. Tämän vuoksi levyn olisi hyvä olla mahdollisimman ohut, joustava mutta painava.
 
  • Tykkää
Reaktiot: MPS
Iso kiitos asian selventämisestä!
Seinien järkevä rakenne alkaa pikkuhiljaa muodostua mielessä.

Taidan tehdä niin, että huoneissa, joissa runko on mahdollista leventää 150 mm leveyteen, teen sen. Jos mahdollista laitan jo olemassa olevan puukuitulevyn päälle ek kipsilevyn ja varsinkin makuuhuoneiden sisäpuolelle sitten jousirangan ja tuplalevytyksen ek kipsilevyillä.

Mutta, miten on tuon äänieristevillan kanssa, esim Isover Acoustic tai Paroc extra jne?
Kannattaako sitä nyt sitten laittaa ollenkaan. Jotenkin arvelisin, että olisi sama nyt laittaa sekin kun väliseinät on auki🤔
Mitenkäs noiden 150 mm väliseinien ja villa yhteispeli? Laitetaanko noihin 100 mm villaa jolloin 50 mm jäisi ilmatilaa?
 
Ehdottomasti villaa seinän sisään ja mahdollisimman kevyttä höttöä esim. tuota Isover Acousticia. Tärkeää on ettei levyt kytkeydy toisiinsa. Yhteensä 150mm tai 100mm rankaan esim. 80 ja 50mm rankaan 50mm.

Omia arvioita ääneneristyksen parannuksista. Käytännössä voi olla ihan jotain muuta.

Villan lisäys puurankaan ilman jousirankaa: +3dB
Massan tuplaus tai triplaus: +6-9db
Villan lisäys puurankaan jousirangalla: +10dB
Em.lisäksi jousirangan vaikutus kytkentään ja 50mm lisäkoolaus: +15dB

Eli 150mm seinä tupalevytyksellä, villalla ja jousirangalla parantaisi nykyistä tilannetta n.30dB. Tästä täytyy sitten vähentää sivusiirtymien aiheuttama heikennys. Käytännössä tuolla voi saada 20dB paremman eristyksen mikä on huomattavan suuri.

Mitä suurempi massa niin sitä suurempi eristys matalilla taajuuksilla. Jos seinän tehtävä on ensisijaisesti blokata niitä, niin silloin kannattaa sitä massaa lisätä niin paljon kuin mahdollista.
 
Tässä periaatteellisia rakennekuvia ja niiden STC arvoja.
b2a49677c929f24e6cbe0a0e38073361.jpg
 
Onko väliseinässä ovi? Jos on, niin se pitää olla dB ovi ja täysin ilmatiivis, mikä tarkoittanee ilmanvaihdolle muutoksia. Jos ovea ei tiivistetä ja se on normaali laakaovi, niin ei kannata rahoja haaskata jousirankoihin tai rungon levennyksille. Siinä tapauksessa max. vain villoitus ja lisälevytys.
 
Nojuu, tällä hetkellä on vielä ihan perusovet ja ilmanvaihto on huonekohtainen korvausilmaventtiili ja mahdollisesti koneellinen poisto tulossa. Mutta tulevaisuudessa voi olla mahdollista, että ilmanvaihtoa ehkä rakennettaisiin jopa huonekohtaiseksi, joten siinä mielessä olisi hyvä varautua jo nyt kun tekee seiniä niin tekisi seinät tulevaisuutta silmällä pitäen. Mutta mietiskelen tuota, että miten rakentelen. Teki niin tai näin niin tulos on varmasti parempi kuin nykyinen.

Noita jousirankoja tuntuu olevan yleisesti hieman hankala saada ainakin pirkanmaalla. Ei tunnu olevan rautakaupoissa oikein varastotavaraa. Sinällänsä olisi kyllä mielenkiintoinen tehdä eristystä jo etukäteen ja alan tulla siihen tulokseen, että en makkareiden väliseinissä mahdollisesti levennän koolauksen tuonne 150mm ja laitan 150mm väliin, ja jos saan niin sitten jousirangan. Näiden lisäksi sitten avatulle puolelle tuplalevytyksen ja toiselle puolelle, jossa on vielä originaali puukuitulevy paikoillaan, niin siihen päälle sitten kipsilevy.

On oikeasti tympeä oleskella talossa / asunnossa, jossa esimerksi makuuhuoneisiin kuuluu jopa normaali puhe selvästi lävitse. Toinen asia on wc, jossa kikkareiden molskahdukset kuuluvat selvästi muille asunnossa olijoille.
 
^Jos et saa jousirankaa ja levennät koolauksen, niin muista laittaa rungot irti toisistaan.
tee_itse_taydellinen_kotiteatteri_aanieristysseina.jpg
 
Mulla on tolla alemman kuvan tyylillä tehty väliseinä missä väliseinän rungon leveys on 150mm ja kakkosneloset tekee siksakkia. Toimii erinomaisesti.
 
  • Tykkää
Reaktiot: MPS
Mulla on tolla alemman kuvan tyylillä tehty väliseinä missä väliseinän rungon leveys on 150mm ja kakkosneloset tekee siksakkia. Toimii erinomaisesti.
Löytyykö mahdollisesti valokuvaa kuinka villoitus on toteutettu?
 
^Jos et saa jousirankaa ja levennät koolauksen, niin muista laittaa rungot irti toisistaan.
tee_itse_taydellinen_kotiteatteri_aanieristysseina.jpg
Mitenkäs tuollainen lomitettu villoitetaan? Tuleeko molempia levytyspintoja vasten vuorotellen ohuemmat villat (max 34mm)? Ja kärsiikö villan edes koskettaa vastakkaista koolausta?
 
Jousirangasta ym kannattaa kysyä tarjousta esim. Inlookista. Pikaisella googletukselle netraudasta saa kanssa:

Jos tosiaan suuremman luokan projektia suunnittelee, niin melkein kannattaa hommatta suunnittelija kohteeseen. Tuossa on kuitenkin todennäköisesti häiritsevänä meluna sekä ilma- että runkoääntä, jolloin pelkän ilmaäänieristyksen parantaminen ei ratkaise ongelmia. Ääni, kun tunkeutuu aina heikommasta kohtaa häiritsemään. Eli vaikka seinän Rw olisi 70, niin vessan veto kuuluu silti alapohjaa pitkin viereiseen huoneeseen, ellei siirtymää ole katkaistu.

Lisäksi pitäisi selvittää melun taajuudet, jotta näitä vastaan voidaan rakenne suunnitella. Homma vaikeutuu entisestään, mitä suurempaa eristystä tavoitellaan. Jos vaatimuksena on, ettei saa kuulua pihaustakaan, niin tilanne on merkittävästi erilainen kuin silloin, jos tarve on vain parantaa nykyistä tilannetta jonkin verran, jolloin rakojen saumaus voi jo tehdä "ihmeitä".

Helpolla tuossa ei taida päästä.
 
Mitenkäs tuollainen lomitettu villoitetaan? Tuleeko molempia levytyspintoja vasten vuorotellen ohuemmat villat (max 34mm)? Ja kärsiikö villan edes koskettaa vastakkaista koolausta?
Survoo van villaa täyteen. Kuten edellä mainittu niin sitten tärkeä homma on tiivistää katon ja lattia raja esim akryylimassalla, ajatuksena ettei ilma pääse mistään raosta seinän sisään.
 
Ilmankierto huoneiden välillä kannattaa toteuttaa äänieristetyllä siirtoilmasäleiköllä ja laittaa tiiviit ovet. Jää lorinat ja loiskaukset vessan puolelle.
Saattaa tuntua ostaessa kalliilta, mutta hetkeäkään en ole katunut.
 
Ilmankierto huoneiden välillä kannattaa toteuttaa äänieristetyllä siirtoilmasäleiköllä ja laittaa tiiviit ovet. Jää lorinat ja loiskaukset vessan puolelle.
Saattaa tuntua ostaessa kalliilta, mutta hetkeäkään en ole katunut.
Mitä luokkaa säleikön äänieristyskyky on? Tuotteena ja ideana vaikuttaa käyttökelpoiselta, mutta jos vaimennus jää noin 30-35dB -tasolle, kotiteatterihuoneen äänieristykseen nuo ei oikein riitä.
 
Onko kukaan törmännyt tutkimuksiin siitä minkälainen äänieristys tarvittaisiin, ettei esim. kotiteatterihuoneesta kuulu hiiskahdustakaan naapuroiviin tiloihin? Lähinnähän kerrotaan mihin minkäkinlainen rakenne pystyy, mutta ne kuulostavat jäävän kauas siitä, mitä tarvittaisiin täydelliseen, kokonaisesta huoneesta puhumattakaan.
Jos vedetään vaikkapa raja siihen mitä elokuvateatterissa tuuttaa. Olen tehnyt yhden mittauksen sellaisessa. dBA-painotuksella maksimi pystytteli kutakuinkin 85dB:ssä, mutta dBZmax kävi alkumainoksissakin jo 105:n paikkeilla. dBZpeakmax on tuosta ainakin 10dB isompi. Taru sormusten herrasta Kuninkaan paluusta mittasin alimmillaan sisältöä 7Hz:llä. Vedetään raja varovaisesti 5Hz:n tärinöihin. Noille kaikille sitten dBZmax:ia 110dB ja dBZpeakmax:ia 125dB. Kuuluukohan tuollainen jo kokonaisen elokuvateatterirakennuksen ulkopuolelle ajoittain? Pikkuisen tulisi haastetta rajata mökä yhden asuinhuoneen seinien, katon ja lattian sisäpuolelle. :)

Käytännössähän esim. 60dB:n äänen eristäminen ei vaadi 60dB:n äänieristystä, vaan vähempikin riittää, koska kuulokynnys on parhaimmillaankin 0dB (tai jopa -3dB) vain 3kHz:n ympäristössä ja herkkäkuuluisimmilla. Lisäksi kuulijan tilassa oleva pienikin häly alkaa nopeasti peittämään seinän takaa kuuluvaa.
Aikoinaan asuessani rivitallossa mittailin musiikin läpikuulumista naapurin kanssa yhteistyössä. Metallican Mustan Enter Sandman ei kuulunut milloinkaan, jos dBZmax pystytteli <83dB:n. 85dB alkoi erottumaan, mutta viereen tulleen koiran hengitys peitti jo äänet.
83dB on sellainen taso, että missään nimessä kyseiselle rakenteelle ei moista eristävyyttä luvata. Eristävyyden mittaustulokset ja käytännön kuulohavainnot eivät välttämättä ole kovin yhteismitallisia.
 
Viimeksi muokattu:
Jousirangasta ym kannattaa kysyä tarjousta esim. Inlookista. Pikaisella googletukselle netraudasta saa kanssa:

Jos tosiaan suuremman luokan projektia suunnittelee, niin melkein kannattaa hommatta suunnittelija kohteeseen. Tuossa on kuitenkin todennäköisesti häiritsevänä meluna sekä ilma- että runkoääntä, jolloin pelkän ilmaäänieristyksen parantaminen ei ratkaise ongelmia. Ääni, kun tunkeutuu aina heikommasta kohtaa häiritsemään. Eli vaikka seinän Rw olisi 70, niin vessan veto kuuluu silti alapohjaa pitkin viereiseen huoneeseen, ellei siirtymää ole katkaistu.

Lisäksi pitäisi selvittää melun taajuudet, jotta näitä vastaan voidaan rakenne suunnitella. Homma vaikeutuu entisestään, mitä suurempaa eristystä tavoitellaan. Jos vaatimuksena on, ettei saa kuulua pihaustakaan, niin tilanne on merkittävästi erilainen kuin silloin, jos tarve on vain parantaa nykyistä tilannetta jonkin verran, jolloin rakojen saumaus voi jo tehdä "ihmeitä".

Helpolla tuossa ei taida päästä.
moi
jos tila pitäs olla ei pihaustakaan .käytännössä mahdotan.en lukenut alusta onko rivari,kerrostalo omakotitalo.pitäs rakentaa käytännössä huoneen sisälle erillinen huone.mikä eristetään irti huoneen rungosta.
sanoisin paljon riippuu minkälaisilla laitteilla soitellaan.jos vaikka apuna vaikka kaksi 18tuuman supia ääni menee runkoäänenä melkein väkisin toiseen tilaan,jos vähän enempi kahvataan,mutta jos vinkku setti kuunellaan kohtuu volilla ,tuskin ongelmaa.treiska
 
Back
Ylös