Uusien vinyylilevyjen nopea hinnan nousu / Mikä on sinun (€-) kipurajasi per vinyyli?

Sitähän tässä vähän jo itse odottelee, että menis ohitse niin varmaan vaikuttais tuohon hinnoitteluun myöskin.

Itse olen enemmän huolissani saatavuudesta. Rahaahan nuo firmat ensisijaisesti tekevät eivätkä levyjä tai tarvikkeita, ja jos markkinat kovin supistuvat, niin hinnat luultavasti ennemminkin nousevat ja/tai valikoima suppenee. No, omat lempimusat on pitkälti hankittu ja loput löytyy divareista, mutta kyllähän välillä tulee ihan kelvollisia uutuuksiakin :)
 
Eikö tästäkin ohimenevästä muoti-ilmiöstä ja buumista ole puhuttu nyt joku 15 vuotta ainakin?

En tiedä/muista koska mahtoi vinyylin ”uusi tuleminen” alkaa, mutta onhan tuosta tosiaan spekuloitu jonkunkin aikaa. Jos hipsterit intoontuu seuraavaksi vaikka kelanauhoista, niin kohta on divarit limited edition-värikuvalevybokseja väärällään.
 
Buumi varmaan muuttuu tai osittain häviää. Onhan tästäkin ollut puhetta jo vuosia..kenties lukemattomien boxien sekä kaikkien mahdollisten värivarianttien jälkeen ei ole varmaankaan enää muita uusia gimmickejä keksittynä ja harrastaminen hiipuu takaisin enemmän vannoutuneiden musadiggareiden touhuksi.
Pääasia, että ns. vääränlaiset harrastajat kaikkoisivat pois, eli just ne mitkä kerää levyjä pitäen ne muoveissa eivätkä edes rakasta musiikkia vaan ajattelevat kaikki levyhankinnat sijoituksina jotta sitten vuosien päästä voivat kääriä rahoja. Jollain tommoisilla harrastajilla ei tosiaan ole edes soittimia.
Samoiten toivon, että hintataso saataisiin vähän maltillisemmalle suunnalle. Varmasti koetaan jonkin sortin romahdusta noista huippuhinnoista.

Siinä voi pienoinen pettymys koittaa, jos yrittää noita vuosien päästä voitolla kaupata. Perinteisesti, jos tuote kuin tuote myydään maininnalla ”rajoitettu erä keräilijöille”, niin silloinhan ”kaikki” säilyttävät ne arvokkaat jutut muoveissa, joka taas johtaa siihen, että tulee ylitarjontaa avaamattomista. Itse toki ensisijaisesti musadiggarina revin aina muovit pois ja soitan niitä levyjä.
 
Siinä voi pienoinen pettymys koittaa, jos yrittää noita vuosien päästä voitolla kaupata. Perinteisesti, jos tuote kuin tuote myydään maininnalla ”rajoitettu erä keräilijöille”, niin silloinhan ”kaikki” säilyttävät ne arvokkaat jutut muoveissa, joka taas johtaa siihen, että tulee ylitarjontaa avaamattomista. Itse toki ensisijaisesti musadiggarina revin aina muovit pois ja soitan niitä levyjä.
Uskon kyllä että monella ei käy tuuri eivätkä juuri pääse rikastumaan noilla levyillään. Kyllä niistä jotain varmaan maksetaan mutta rikastumaan ei siltikään.

Jep, samoin tulee ostettua levyt oikeaa tarkoitusta varten ja kaikki menee aina luonnollisesti kuunteluun.
Oli sitten perusversio, boxi, värivinyyli tai joku rajattu painos. Varsinkin nykypäivänä kun vieläkin on suuri riski ettei uusi levy ole täysin moitteeton prässi kaikkine mahdollisine vikoineen, en näe mitään syytä pitää niitä muoveissa.
 
Mä muistan, kun aloin vinskoja hankkia ja kuunnella joskus 00-luvun puolessa välissä, niin sillon puhuttiin just siitä hipstereiden erikoisuudentavoittelusta ja fiilistelystä, ja samat läpät nousee esiin vieläkin. Tulee vaan mieleen, että erikoinen buumi kun jatkuu vuosikymmeniä.
On tuossa toki se muutos käynyt, että silloin ihmeteltiin, että miksi jengi haluaa tollasta kämästä ja vanhaa mediaa väkisin käyttää, kun nykyään taas kirotaan, että miksi jengi haalii väkisin tällasta parempaa mediaa, kun ei ne varmaan niitä levyjä edes kuuntele. Tai jos kuunteleekin, niin vehkeet on ainakin ihan perseestä! 😛

Mutta jos "väärin harrastavilta" kiellettäisiin levyjen ostelu, niin heijastuisiko se edes välttämättä hintaan? Tai jos heijastuisi, niin heijastuisiko se vaan hintaan? Voisi kai tässä spekuloida, että audiofiilihenkinen vinyyliharrastaminen brändää epäsuorasti vinyyliä luksustuotteeksi, ja kyllähän paremmasta maksaa aina vähän enemmän..? Tai sitten vinyylin tuotanto palaa 00-luvun alkuvuosiin ja hinta ehkä laskee, mutta samalla kärsii laatu (koska millä rahalla painokoneita alkaa huoltamaan kun hallivuokrat ja muut pitää maksaa) ja tarjonnan laajuus (koska kuka näitä levyjä muka ostaa).
 
Onhan se väärin jos, joku "väärin harrastava" ostaa ja hoardaa useamman kipaleen samasta rajatusta painoksesta, jolloin joku toinen ei välttämättä edes pysty hankkimaan tuota kyseistä levyä.
 
Onhan se väärin jos, joku "väärin harrastava" ostaa ja hoardaa useamman kipaleen samasta rajatusta painoksesta, jolloin joku toinen ei välttämättä edes pysty hankkimaan tuota kyseistä levyä.
Meinaatko jotain trokaamismielessä tms. tapahtuvaa haalimista vai saman levyn eri painosten (musta, värit jne.) ostelua? Koska ensimmäinen ei ole mitään harrastamista vaan kyynistä pelailua ja toinen taas ihan perus keräilyä.
 
Mä muistan, kun aloin vinskoja hankkia ja kuunnella joskus 00-luvun puolessa välissä, niin sillon puhuttiin just siitä hipstereiden erikoisuudentavoittelusta ja fiilistelystä, ja samat läpät nousee esiin vieläkin. Tulee vaan mieleen, että erikoinen buumi kun jatkuu vuosikymmeniä.
On tuossa toki se muutos käynyt, että silloin ihmeteltiin, että miksi jengi haluaa tollasta kämästä ja vanhaa mediaa väkisin käyttää, kun nykyään taas kirotaan, että miksi jengi haalii väkisin tällasta parempaa mediaa, kun ei ne varmaan niitä levyjä edes kuuntele. Tai jos kuunteleekin, niin vehkeet on ainakin ihan perseestä! 😛

Mutta jos "väärin harrastavilta" kiellettäisiin levyjen ostelu, niin heijastuisiko se edes välttämättä hintaan? Tai jos heijastuisi, niin heijastuisiko se vaan hintaan? Voisi kai tässä spekuloida, että audiofiilihenkinen vinyyliharrastaminen brändää epäsuorasti vinyyliä luksustuotteeksi, ja kyllähän paremmasta maksaa aina vähän enemmän..? Tai sitten vinyylin tuotanto palaa 00-luvun alkuvuosiin ja hinta ehkä laskee, mutta samalla kärsii laatu (koska millä rahalla painokoneita alkaa huoltamaan kun hallivuokrat ja muut pitää maksaa) ja tarjonnan laajuus (koska kuka näitä levyjä muka ostaa).

Oma tuntuma on että nykyvinyylien laatu on monesti huonompaa kuin 80-luvun halpis-uusintapainosten, joilla itse pitkälti aloittelin. Warnerin ”Nice Price!” ja vastaavat. Kaikkea löytyy noista muutamista ”uusista” joita on tullut viime aikoina ostettua: kieroja, valmiiksi naarmuisia, pintaritinää, reikä ei keskellä, ilmakuplia...

Hyvä pointti tuo ”luxuxbrändäys”-juttu, sitähän se on. Muotia, cool ja silleen. Kaikki menee mitä viitsitään tehdä, hyvä nostaa katteita ja jättää laadunvalvonta kuluttajille. Ei kai kukaan äänenlaatua absoluuttisesti paremmaksi väitäkään, kuten ei 16-vuotias mallasviskikään paremmin päähän mene kuin kosamiitti, maistuupahan vaan erilaiselta :D
 
Oma tuntuma on että nykyvinyylien laatu on monesti huonompaa kuin 80-luvun halpis-uusintapainosten, joilla itse pitkälti aloittelin. Warnerin ”Nice Price!” ja vastaavat. Kaikkea löytyy noista muutamista ”uusista” joita on tullut viime aikoina ostettua: kieroja, valmiiksi naarmuisia, pintaritinää, reikä ei keskellä, ilmakuplia...

Hyvä pointti tuo ”luxuxbrändäys”-juttu, sitähän se on. Muotia, cool ja silleen. Kaikki menee mitä viitsitään tehdä, hyvä nostaa katteita ja jättää laadunvalvonta kuluttajille. Ei kai kukaan äänenlaatua absoluuttisesti paremmaksi väitäkään, kuten ei 16-vuotias mallasviskikään paremmin päähän mene kuin kosamiitti, maistuupahan vaan erilaiselta :D
Joo, kyllä mäkin olen sitä mieltä, että hinta ja laatu ei uusissa levyissä ihan aina kohtaa, noin diplomaattisesti sanottuna.

Oikea ratkaisu näihin ongelmiin varmaan olisi tuotannon alkupään pullonkaulojen setviminen, milloin tuotantokapasiteetti ja laatu mahdollisesti kasvaisivat ja hintoja olisi mahdollista tarkistaa alaspäin. Kaikki saisi harrastaa miten lystää ja levyjä riittäisi kaikille. Ei olisi enää sotia ja nälkää.
Mut se taitaisi vaatia isohkoja investointeja tahoilta, joiden intresseissä on pitää kulut kurissa eikä heittää arpaa suht marginaalisilla musaformaateilla, elikkäs...
 
Eikö tästäkin ohimenevästä muoti-ilmiöstä ja buumista ole puhuttu nyt joku 15 vuotta ainakin?

No ei tämä kyllä niin kauan ole kestänyt. Kyllä 15 vuotta sitten oli aika rauhallista vinyylin myyntien suhteen. Valikoimatkin oli aika rajalliset vielä silloin esim. uusien levyjen suhteen.
 
Meinaatko jotain trokaamismielessä tms. tapahtuvaa haalimista vai saman levyn eri painosten (musta, värit jne.) ostelua? Koska ensimmäinen ei ole mitään harrastamista vaan kyynistä pelailua ja toinen taas ihan perus keräilyä.
Täysin saman levyn saman tietyn painoksen hoardausta mitä nämä trokarit tekevät, joko on muuten vaan sattumoisin edullinen tarjoushinta (jolla hankittu levy, eli "liian halpaan hintaan vahingossa saatu") tai rajattu RSD-painos jota haalitaan siihen tarkoitukseen että joku reppana maksaisi roimasti ylimääräistä siitä takaisin kun ei enää muualta ole saatavana.
Itsekin olen tehnyt jälkimmäistä eli ostanut eri formaateissa ja eri painoksina lemppareitani. Eli olen siis perus keräilijä.
 
Meinaa mennä kyllä vahingossa vinyylit väärään soittimeen kun katsoo Discogs:n someryhmistä millaisia kiekkoja ja määriä porukka on haalinut 15$ hintaan Walmartin tarjouksesta.
 
Meinaa mennä kyllä vahingossa vinyylit väärään soittimeen kun katsoo Discogs:n someryhmistä millaisia kiekkoja ja määriä porukka on haalinut 15$ hintaan Walmartin tarjouksesta.
Täh? Meinaatko että ne tunkee niitä johonki muualle kun levysoittimeen? :D
 
Anttilan viime metreillä ostin yhden kappaleen sitä Him:min vaaleanpunakantista levyä vitosella. Niitä oli siinä nipussa joku +10 kappaletta.
No ei sitä kaikkea aina tajua. En muista mitä muita vinyylejä siellä oli. Varmaan nekin olisi ollut kannattavia ostoksia.
 
Anttilan viime metreillä ostin yhden kappaleen sitä Him:min vaaleanpunakantista levyä vitosella. Niitä oli siinä nipussa joku +10 kappaletta.
No ei sitä kaikkea aina tajua. En muista mitä muita vinyylejä siellä oli. Varmaan nekin olisi ollut kannattavia ostoksia.
Wilburien vinykkäboxia myytiin alta kahdenkympin, En ostanut :oops:

 
Tuli tuosta wal-martista mieleen että haaparannalla ruotsissa hämmästyin joku aika sitten, kun huomasin ICA Maxissa vinyylilevyjä myynnissä käytävällä. Tuli renessanssin tuntua, vaikka hyvin pieni hylly olikin. Hinnat oli noin 30e luokkaa.
Ja Coopissa samanlainen kattaus siinä liikenneympyrän vieressä vielä isommin esillä. Viimeksi kun kesällä kävin, siellä oli ihan levyhyllyt erikseen. Oisko ollut 6 lokeroa sen perusständin lisäksi ekstraa, jos oikein muistan. Hintataso sama. Kannatuksen vuoksi otan siitä joka kerta jotain mukaan.
 
Back
Ylös