Uusi suuntaus

Analog

Käyttäjä
Liittynyt
1.9.2006
Viestejä
2 994
Kaupunki
Pirkanmaa
Torven sorvaus keskustelussa jo kerroinkin vähän ison suuntaimen tekemisestä bassokaitinta muottina käyttäen.
Nyt on proto mitattuna. Lopullinen torven halkaisija on 25.5cm ja diskanttina 27TBFC/G. Bassoksi pistin kokeilumielessä 10-tuumaisen Vifa M26WR-09-08. Levyn koko on n. 35x75cm eli proto on dipoli. Pistän kuvan kunhan saan sen otettua.

Jakarin kyhäilin aloittaen diskantin vasteen muotoilusta. Ainoa erikoisuus on n. 2k tasoa pudottava resonanssipiiri diskantin rinnalla. Suoto 6db/okt. 12db/okt suoto syystä, että parissa kilossa oli bassolla jonkinlainen töppärä. Lopullinen jako asettui n. 1.2k kohdalle.
Yllättävän helposti jakari muotoutui protoon. Pelkkää etf5 käyttäen ja ilman mitään simulaattoreita.

Protolla piti vain kokeilla diskanttia mutta aikas nätisti se tuon ison basson kanssa meni yksiin. Mittailin jatkuvalla kohinalla sivusuuntiin ja aikas nästisti putoaa. Voisi melkein puhua vakiosuuntaavuudesta.
Nytpä jäinkin tuumimaan, olisiko noinkin erikokoisten elementtien yhteen liimaaminen ihan oikeastikin hyvä ajatus.

EDIT: Lisäsin kuvia protosta.



[ylläpito on poistanut liitteen]
 
Tarkoittanet siis että onko järkevää väsätä kajautinta jossa elementit ovat 10 "ja 1 "?Mikspä ei?On niitä hurjempiakin juttuja nähty DIY ja miksei kaupallisuudenkin saralla kuten PA:t.Aika monesti sielläkin möllöttää tuumanen ja iso elementti.
Merkittävään rooliin tuossa tietenkin astuu diskantti jonka täytyy nurkumatta matala jakotaajuus niellä,ilman että se heti poksahtaa kun äänentasoa nostaa sekä tietysti ehkä tärkeimpänä se että 10" oikeasti pystyy muitta mutkitta noin ylös toistamaan ja mielummin oktaavin verran jakoa ylemmäs.
Näinollen ehkä järeämmät makkararipustukselliset kartiot täytyy unohtaa.Hyviä kymppituumaisia löytyy kyllä jos niiden ei maajäristystä tarvitse toistaa.Ja herkkyyshän ei koskaan ole pahasta varsinkin jos dipoliin meinaat.

Minun mielestä; toimiva ratkaisu kun sen laittaa toimimaan.
 
No lähinnä ajattelin tuota kyseistä Vifan bassoa, elementtejä kun on kaapit täynnä. Ehkä paremmin toimisi tusinan verran pieniä elementtejä (Hi-Vi B3N) mutta niiden syvyys on merkittävästi pienempi kuin suuntaimen, joten diskantti voisi jäädä jälkeen bassoista. Pikkubassoista tulisi kyllä vähän isompi pinta-ala joten suuntaavuus menisi nätimmin dipolin tai takaa vaimennetun dipolin kanssa yksiin.
 
Tältä näyttää proto (kuvattuna kännykällä).

1x 25.5cm suuntain ja 1" Seas
8x HiVi B3N (16ohm yhteensä, 4 sarjaan ja 2 rinnan matriisissa)
VIFA 10"
Jako on n. 1.6k, diskantti 1 astetta (akustinen lopputulos 2 astetta), keskiääni 2 astetta.


Keskiäänet on sivuilta avoimessa kotelossa joka täynnä vuorivillaa. Elementtien takana on 7cm tila joka näkyy suoraan sivulta. Tila jatkuu suuntaimen takana ylös asti.
Bassoa en ole vielä ottanut mukaan, se kun vaatisi vaimennusa reilusti. Rajoittavana tekijänä on diskantin herkkyys kun vaste on suoristettuna aivan ylös asti. Silti lopullinen herkkyys on luokkaa 85db/W välillä 200-20k.
Suuntaavuus on aikas vakio paitsi 2k kieppeillä missä suuntaavuus on voimakkaampaa. Ilmeisesti pitää keskiäänirivit pistää lähemmäs toisiaan.
45 astetta -4db
60 astetta -6 db
90 astetta -12db
Suuntaavuus takaviistoihin tuntuisi olevan sama 12db mutta en ole siitä ihan varma kun tein suuntaavuus mittaukset jatkuvalla kohinalla ja spetrianalysaattorilla. Suuntaavuus siis voi olla todellisuudessa parempi. Nyt huoneen pintojen heijastukset näkyy mukana tasoissa. Mittausetäisyys oli n. 50cm.

Diskantin vasteessa suoraan eteenpäin on töppärä 7k kohdalla joka suoreni helposti jakarilla. Luulen, että tuo töppärä johtuu diskantin sovituksesta torveen. Sen pitäisi ehkä olla loivempi. Samanlaiseen ongelmaan törmäsin aiemmin Vifa XT25 kanssa. Nielun loiventaminen poisti rypyt. Vähänkin sivulle (20 astetta) vaste on virheetön.
Diskantin jakosuotimena on vain 2.2uF konkka. Vaste suorenee sillä alas 2k astin ilman yhtään vaimentumista jonka jälkeen pudotaan liki 12db/okt vauhdilla niin, että hyvä jakokohta asettuu n. 1.6k kohdalle. Pitäisi diskantin tehojen pysyä kurissa noin pienellä konkalla.



[ylläpito on poistanut liitteen]
 
Minä kattoin aluksi että huoneiston kokoinen hökötys ... ;) :D

Tuolla suuntaimella pääsee siis maksimissaan sinne 1,5 kilon alarajataajuuteen?Oletkos päässyt jo musalla tyypittelemään ja millälailla torvi toimii?Tuota voi sanoa jo norsun korvaksi ;)
 
Kuvakulma hämää :D pöntöt on tehty 300x1200 liimalevystä joka muuten todella näppärää ja kohtuu halpaa.
Kun suuntaavuutta tulee lisää ja kuuntelu on monona, hyvinkin pienet virheet vasteessa hyppää korville, ainakin minun tapauksessa. Kyllä niissä silti on sitä jotain. Tämähän on vain proto jolla tutkia suuntaavuutta (koko kaistalla) ja torven muodon soveltuvuutta.
Yhdistelmä missä ei ole ylisuuntaavaa diskanttia ja keskiäänielementin suuntaavuus ulottuu tasaisena tarpeeksi alas tuo vokalistin ja fonit aivan uskomattoman upean kuuloisiksi (Jazz ja Blues). Kyllähän diskantin suuntaavuus on tärkeää koska sen alueen ruttuisuus huoneessa tekee äänen raa'aksi mutta kesiäänialueen suunntaavuus on se mistä tulee mehukkuus ja käsin kosketeltava aitous.

Alarajataasuus taitaa tulla lähinnä diskantin vasteen putoamisesta. Torvi korostaa ja siis myös suuntaa vielä 500Hz taajudella hitusen. Kilossa jo ihan mukavasti. 2k-3k välillä buustataan sitten oikein tosissaan. Tämän kun suoristaa pelkällä konkalla, asettuu kulmataajuus tuonne 1.6k kieppeille. Alemmaksisikin siis pääsisi rankemmalla suotimen virittämisellä ja muuttamalla sähköinen suoto 18db/okt jyrkkyiseksi.
(Katsoin vielä vanhaa suodattamatonta vastetta ja todellakin 500Hz on samalla tasolla kuin 10-20k alue eli boostia olisi silloinkin 4-6db)

Vielä pitää kokeilla
1. torven nielu loivemmaksi eli hion puolisen senttiä pois elementin kiinnityspinnasta (lyhentää torvea) ja hoidan kitillä sovituksen
2. etulevyyn jotenkin aukot keskiäänien ylä- ja alapuolelle jotta suuntaavuus pystysuunnassa vahvistuu tai lisää elementtejä. Villatila on ilmeisesti turhan iso koska alarajaksi saan alle 200Hz, vain vaimentamalla 300Hz alueen laakean ja ison korostuksen 1k tasolle.
3. basson vaste. Kysehän on 30L suljetusta jolla tarkoitus ulottua vain 50Hz, josta alas jatkaa mono tai stereo subbari, kummatkin löytyy
 
Kivat on pöntöt. :)

Analog sanoi:
Kyllähän diskantin suuntaavuus on tärkeää koska sen alueen ruttuisuus huoneessa tekee äänen raa'aksi mutta kesiäänialueen suuntaavuus on se mistä tulee mehukkuus ja käsin kosketeltava aitous.

Basson suuntaavuudella saat vielä avoimuuden ja aineettomuuden.
 
Basson suuntaavuuden toteutus on hankalaa, se vaatii paljon enemmän tilaa ja tavaraa. Tärkeä lähtökohta noille purkeille oli sijoituspaikka. Purkit tulee ison RPTVn molemmin puolin vain n. 50cm päähän ja purkkien etulevy tulee samalle etäisyydelle takaseinästä kuin TVn, eli n. 60cm. Kun TV sanoo irti sopimuksensa tilalle tulee 60" LCD jolloin purkit sijoitetaan takaseinään kiinni. Dipoli-ratkaisut ei siis tule kyseeseen ja kun tuo keskiäänialuee tulee tositamaan 200Hz asti tai oikeastaan sen allakin koska eihän jako ole ylettömän terävä, niin ei oikein ole syytä mennä muihin kuin suljettuun bassoon. 30cm leveään ja 30L kokoiseen tilaan ei suuntaavaa bassoa saa sopimaan jos ääntäkin pitää tulla edes jonkin verran. Alin basso 50Hz alas päin on kuitenkin subbarilla.

Minusta bassoalueeseen kiinnitetään muutenkin aivan liikaa huomiota. Joka hiivatin iippo kyselee subbarin teko-ohjeita ja kyseessä on aina se sama Peerlesin basso ???
 
Analog sanoi:
Basson suuntaavuuden toteutus on hankalaa, se vaatii paljon enemmän tilaa ja tavaraa. 30cm leveään ja 30L kokoiseen tilaan ei suuntaavaa bassoa saa sopimaan jos ääntäkin pitää tulla edes jonkin verran.

Rakenna U-framet 10" elementeillä, 28x28cm etulevy ja syvyyttä 42cm. Noitakaan ei voi aivan seinään kiinni laittaa, mutta on ainakin jonkin verran suuntaavat. Ääntäkin lähtee ihan riittävästi.

t: Pasi
 
Palaan vanhaan asiaan. Diskantin suuntain vaikuttaa paljon "ruttuisuuteen". On eräät joita en halunnut juuri kuunnella. Kunnes modifioin SEAS 19 TAF/G:n suuntaimet. Kyllä ääni tuli hyvin korvaystävälliseksi. Vaikutti myös matalien tasoon ja puhtauteen. Jos jostain löytyy vanhaa juttua, niin hyvä. Keskialueen korjasin ( HDS 164) aiemmin jo heti uutuudeltaan. Kun ääni oli kotelomainen. Ja itse kotelo lattiamallin transmissio- linjainen.
 
Synti suuri surkea. Ällös ikuna tee epäsuuntaava bassoa.
 
No niin mitäs mä sanoin, pelkkää bassojumpitusta joka ukon käkättimestä ja vielä kuorossa ;)
Onko kaikilla keskiäänialueen systeemit niin hyvin iskussa, että voi keskittyä bassoon?

Kokemusta on aiemmista projekteista perus dipolibassosta, H-framesta ja vielä resistanssibassosta. Kyllä ne toimi jotenkin mutta kun pöntöt tulee liki seinään kiinni, jäisi resistanssi ainoaksi vaihtoehdoksi. Se kahden oktaavin alue vaan on pieni paha.

Sitä paitsi taloni (puurunkoinen) olohuoneessa on bassoalueella vain yksi ongelma. 200Hz kohta vaimenee kuuntelupisteessä huomattavasti. Siihen ai auttanut mikään bassokotelointitekniikka. Kyse on kuuntelupisteen etäisyydestä sivuille taakse ja kattoon. Kaikkiin nimittäin n. 2m. Ikkunoista johtuen ei isoja bassoansoja tai diffuusoreija oikein voi käyttää.
Toiseksi isoin harmi on isoon akustoimattomaan keittiöön ja eteiseen avautuvat kulkuaukot. Sieltä sitä tulee riittävästi kaikuaheijasteita.
 
Analog sanoi:
Se kahden oktaavin alue vaan on pieni paha.
Kahden oktaavin kaistan ylittämiselle ei ole mielestäni teknistä estettä. Se vain edellyttää suurempaa etulevyä kuin tavanomaisissa (kapeissa) resistanssikoteloissa. Toisaalta kaksi oktaavia on bassoalueella melkoisen riittävä, koska se usein riittää kattamaan alimman huonemoodin ja basso-osan ylärajataajuuden välisen alueen.
 
Näin periaatteessa mutta minusta keskiäänialue on se kuitenkin se pihvi ja kun bassoalue omassa olohuoneessani sisältää vain yhden ongelman mihin resistanssikotelot tms. ei mitään auta, miksi vaivautua. Asia on tietysti tieteellismielessä mielenkiintoinen mutta käytänöön projektin kannalta tässä tapauksessa merkityksetön ;)
Sitten tulee tietysti vastaan esteettiset (=hellasärö) asiat jotka rajaa laatikon kokoa ja erityisesti etulevyn kokoa.
Kolmas asia käytettävissä oleva elementtivalikoima.

Oletteko muuten koskaan miettineet kuinka paljon hienompaa olisi välillä oikeasti nauttia musiikista kuin ostaa jatkuvasti uusia elementtejä :D
 
Analog sanoi:
Oletteko muuten koskaan miettineet kuinka paljon hienompaa olisi välillä oikeasti nauttia musiikista kuin ostaa jatkuvasti uusia elementtejä :D
Ei tuota ongelmaa,ainakaan meikäläisen kohdalla.Muzakki kyllä raikaa siitäkin huolimatta vaikka elementtejä ostaisi ja projekteja olisi työn alla.Nuo kaksi asiaa eivät muodosta toisistaan riippuvuussuhdetta.Meikäläisellä ei tämä harrastus etene tavalla jossa aina pyritään parempaan vaan pikemminkin erilaisuuteen.Vähän kuin ooppeliharrastus.Yhdellä ajetaan käytännön ajot,toista fiksataan ja kolmas on sitten se harraste.
 
Vähän kuin ooppeliharrastus.Yhdellä ajetaan käytännön ajot,toista fiksataan ja kolmas on sitten se harraste.
Tämä oli hyvä :D Vanha kansa sen tietää "Ympyrä ja nuoli siitä alkaa huoli" 8)

Mutta asiaan. Miksi yrittää ratkaista ongelmaa mitä ei ole tai mitä ei kaiuttimen avulla pysty ratkaisemaan?
Kaiutin DIY keskusteluissa pääasiana tuntuu olevan teoreettinen hyvyys ja vaikka kokeillut menetelmät mahdollistavat hyviä ratkaisuja tavalliseen huoneeseen, se oma huone kuitenkin unohtuu. Miksi kummassa tehdä kaiutin huoneeseen missä sitä ei itse tule kuuntelemaan?
Jos tarkoitus on tehdä yleisesti toimiva konstruktio, eikö olisi parempi siirtyä tekemään sitä kaupallisesti?

Minä ainakin lähden siitä, että kaiuttimille on tietyt paikat olohuoneessa ja niiden on soitava niissä paikoissa hyvin ollakseen "hyvät".
Jos olisi mahdollista saada ikkunaton täysin akustoitu kuunteluhuone, olisi homma helppoa, Genelecit (tms. oman maun mukaan) paikalleen, hienoviritystä ja loppu on nautintoa.

Vaan nytpä on viikonlopuksi luvattu hienoa kelia ja se tarkoittaa siirtymistä MP harrastuksen pariin toden teolla. Se vasta musiikkia on korville :)
 
Back
Ylös