uusi putkivahvain-kirja

Paluu menneisyyteen!

Kun aloin lueskella tätä keskustelupalstaa, niin ihmettelin heti sitä, että täällä on paljon putkivahvistimista kiinnostuneita kavereita. 1960-luvulla elektroniikan opiskelua aloittaessani putkilaitteet olivat vielä yleisimpiä, mutta muutamassa vuodessa transistorivehkeet valtasivat markkinat täysin. Tämän palstan juttuja lukiessani tuntuu siltä, että on palattu takaisin menneisyyteen eli takaisin ihanaan putkiaikaan.

Kai siitä on yli 30 vuotta aikaa, kun olen putkivahvistimien kanssa ollut tekemisissä, mutta ei minulla ole mitään niitä vastaan. Putkilaitteissa on oma tunnelmansa, jota puolijohdelaitteilla ei koskaan voi saavuttaa. Varsinkin hämärässä huoneessa putkien katodien hehkuminen luo juuri oikean kuuntelutunnelman. Tyhmempikin ihminen näkee silloin, että vahvistimessa tai radiovastaanottimessa on ”henki päällä”.

Kun näitä putkimiesten juttuja liikaa lukee, niin ajatukset alkavat siirtyä wanhoihin hywiin aikoihin. Pitäisiköhän sitä itsekin taas tinata joku toimiva putkilaite, jotta pääsisi oikeaan tunnelmaan. Autotallista voisin löytää 60-luvulla tehdyn vanhan yhden virtalähteen Köykän, jonka voisin laittaa aluksi toimimaan. Pitäisi vain hankia siihen pääteputket (2 x EL84) ja tehdä muitakin kytkentämuutoksia, jotta laitteeseen saataisiin taas henki takaisin.

Mittausterveisin

Kalervo Kuikka
 
En sanoisi että on palattu "vanhoihin hyviin aikoihin". Putkilaitteet eivät ole koskaan kadonneet audiopuolelta mihinkään vaikka tuossa 70-luvun lopulla ja 80-luvun alussa oli vähän hiljaisempaa sillä alalla.
 
Missäs Hifilehden numerossa oli se rakennusohje putkivahvaimelle, jonka luvattiin soivan "kuin enkelin pieru"? Oliko se sitten lopulta hyväsointinen vehje?
 
Hifi-lehden numeroissa 10/1995 oli esittely, ja 11/1995 varsinaiset ohjeet. Tein sen silloin, ja jotain jäi kyllä puuttumaan. Verkkomuuntajaa ei saanut teetettyä sellaista, jonka Kotkavalkama olisi sen toivonut olevan, saiskohan nykyään? Köykkä sanoi päätemuuntajista ,että niissä on niin paljon paperia, ja muita eristeitä, ja sälää, ettei ne voi olla hyviä!
 
Eilen tuli Elektorin putkivahvistinopas postissa, hinta 80 euroa.
Koko A4 ja 800 sivua.
Lähtee ihan putkien perusteista ja etenee.......en vielä ehtint lukemaan loppuun saakka!
On sekä käytännön tietoa, että matemaattisia kaavoja.
Kirjoittaja hollantilainen kuten alkuperäteoskin.
 
amparo sanoi:
Hifi-lehden numeroissa 10/1995 oli esittely, ja 11/1995 varsinaiset ohjeet. Tein sen silloin, ja jotain jäi kyllä puuttumaan. Verkkomuuntajaa ei saanut teetettyä sellaista, jonka Kotkavalkama olisi sen toivonut olevan, saiskohan nykyään? Köykkä sanoi päätemuuntajista ,että niissä on niin paljon paperia, ja muita eristeitä, ja sälää, ettei ne voi olla hyviä!
Napsauta laajentaaksesi...

Tein myöskin samaisen vastavaihe vahvistimen.
Pieniä muutoksia tein ainakin tasasuuntaukseen, vaihdoin tasuri diodit "high speed" tyyppisiksi ja laitoin pienet konkat diodien yli. Sain pois pienen sirinän.
Jotain muutoksia tein myös etuvahvistukseen, mutta en nyt muista mitä, gainia ainakin lisäsin.
Ihan tyytyväinen olen vahvistimeen.
Päätemuuntajissa on Köykän ajoista vähemmän eristeitä nykyään ja Kotkavalkaman-vahvistimen Muuntosähkön muuntaja vaikuttaa aika tiukalta ja vahvistimen tehoon nähden melkoisen massiiviselta.
 
Nyt on Elektorin putkivahvain kirja luettu/selattu läpi.
Peruteellista tietoa vahvistimen suunnitelijalle (820 sivua)!
Paljon kaavoja, teoriaa ja käytännön mitoistuksia.
Ei ehkä sovellu itseopiskelvalle aloittelijalle.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös