Uusi blogi julkaistu: Diabolus in HiFi

Kävin pitkästä aikaa divarissa. Pienen kaupungin sellaisessa (Sotkamo). Älppärit (ehkä noin 200 kpl) olivat jonossa ilman suojapusseja. Suurin osa oli Matti & teppoa, frediä jne. Oli siellä hiukan jotain ulkolaisiakin, mutta kaikkien tunnistettavissa olevien artistien levyjen hinnat olivat jossain 20-30€ välillä. Siis ihan madonna, Scorpions ja Molly hatchet. Yksi mielenkiintoinen levy löytyi, black Sabbathin Heaven and hell. Ei tosiaankaan ensipainos, vaan levyn muutenkin huonokuntoisessa kannessa oli iso Anttilan hintalappu. Sitä ei saa repeytymättä irti. Kurkkasin levyn kunnon. Joitakin naarmuja, pahimpana muutama pikkusormen pään kokoinen likaläntti. Levy ei taatusti soi läpi pesemättä, eikä ole mitenkään varmaa että siitä saisi soivan edes pesulla.

Näytin läikät paikan omistajanaiselle ja kysyin tinkaako hän 50€ hinnasta. Kiukkuisena sanoi "ei" ja otti levyn pois. Hyväkuntoisena tuo olisi arvokas levy, mutta tässä kunnossa ei.

Mikä ihme siinä on että ihmiset ajattelevat että hinnan pitää olla korkea, kun "onhan se sentään vinyyli".
Se on suhteellinen asia tuo hinta, mutta huonokuntoisella ei ole arvoa. Itselläni on tuosta erittäin hyväkuntoinen uk painos. Discogsissa siitä painoksesta on maksettu 17€ ja enimmillään jopa 260€.
 
Kävin pitkästä aikaa divarissa. Pienen kaupungin sellaisessa (Sotkamo). Älppärit (ehkä noin 200 kpl) olivat jonossa ilman suojapusseja. Suurin osa oli Matti & teppoa, frediä jne. Oli siellä hiukan jotain ulkolaisiakin, mutta kaikkien tunnistettavissa olevien artistien levyjen hinnat olivat jossain 20-30€ välillä. Siis ihan madonna, Scorpions ja Molly hatchet. Yksi mielenkiintoinen levy löytyi, black Sabbathin Heaven and hell. Ei tosiaankaan ensipainos, vaan levyn muutenkin huonokuntoisessa kannessa oli iso Anttilan hintalappu. Sitä ei saa repeytymättä irti. Kurkkasin levyn kunnon. Joitakin naarmuja, pahimpana muutama pikkusormen pään kokoinen likaläntti. Levy ei taatusti soi läpi pesemättä, eikä ole mitenkään varmaa että siitä saisi soivan edes pesulla.

Näytin läikät paikan omistajanaiselle ja kysyin tinkaako hän 50€ hinnasta. Kiukkuisena sanoi "ei" ja otti levyn pois. Hyväkuntoisena tuo olisi arvokas levy, mutta tässä kunnossa ei.

Mikä ihme siinä on että ihmiset ajattelevat että hinnan pitää olla korkea, kun "onhan se sentään vinyyli".
Eiköhän kysymys ole ammattitaidottomuudesta, eikä muusta. Mutta on tuttua, kun olen jutellut parin levykauppiaan/ levyjen myyjien kanssa, ja varsinkin ne myyjät luulevat, että huttuosaston levyistä saa jotain mahdottomia. Aikoinaan tyhjensin yhden kaverin levyt, niitä oli varmaan 200-250 kpl
, löysin sieltä itselle 4-6 levyä, 10 myin, loput lahjoitin. Siis en tyhjentänyt ilmaiseksi, vaan oli osana kokonaikaupaa. Toki ymmärsin niiden arvon.
 
Aika mainio tämä Coda Recordsin Black Sabbath live vuodelta -76. Välillä Codan soundit on mitä on, mutta tämä on ok, aika raaka mutta bändin energia välittyy hyvin. Hurjaa on ollut meno aikoinaan.

Yhtään ei haittaa että julkaisu on 2 x 10" splatter. Hieno esine jo sinänsä.
 

Liitteet

  • IMG_20210227_233515.jpg
    IMG_20210227_233515.jpg
    180,3 KB · Katsottu: 47
Meneekö Codan epävirallisista julkaisuista senttiäkään artistille?
 
Meneekö Codan epävirallisista julkaisuista senttiäkään artistille?

Jaa'a... Niiden toiminta on sen verran julkista että voisi kuvitella jotain lehmänkauppoja tehdyn. En oikeasti tiedä.

Niiden julkaisemat livet ovat lähinnä hard core -faneille. Tuskinpa bändit joiden livejä nämä julkaisevat, jäävät kovin paljosta paitsi.

Eniten mä olen huolestunut siitä kuinka paljon nykyään levymessuilla ja kirppareilla myydään piraattivinyylejä. Niitä on usein vaikea erottaa, ja niissä ne isommat rahat pyörivät.
 
Kyllä tämä lailliselta puuhalta vaikuttaa, varsinkin kun vielä Amazonin kautta striimaavat...
 
Pitää mainostaa erikoista levyä. Antichrisiksen "A Legacy of Love" on mielenkiintoinen kokonaisuus jossa käydään läpi parisuhdetematiikkaa monelta kantilta. Vokaaleissa toimivat mies ja nainen, molemmilla on hieno persoonallinen ääni. Sävellykset ovat enimmäkseen hyvin toimivia, polveilevia ja melodisia, tukien mainiosti vokaaleja sekä sanoituksia. Jonkinlaista rock-pop -musiikkia tämän voisi sanoa olevan. Välillä on vähän pimeämpiäkin sävyjä. Jopa irkkufiiliksiäkin on silloin tällöin havaittavissa.

Sain levyn promon -98 arvostelua varten. Tein tuolloin ihan hemmetisti töitä, ja kuuntelin levyä ensimmäistä kertaa viikon työreissulla Ranskassa, hotellikuolemaa potien. Ehkä osittain tuosta syystä minulle syntyi levyyn emotionaalinen side.

Tämä levy ei ole sopiva jokaiselle, mutta mikäli avoin tilitys puettuna mielenkiintoiseen musiikkiin kiinnostaa, niin kannattaa tsekata. Soundit ovat ok+ tasoa. Taustamusiikiksi tämä ei sovi, vaan vaatii keskittymistä.

 
Sitä olisi uusi bändiesittely langoilla.

 
Nyt on ethernetkytkinten vertailu suoritettu. Vastassa 30€ giganttilainen vs. useamman kymmenen kertaa kalliimpi Etherregen tykötarpeineen. Ollaan ns. asian ytimessä ja jännän äärellä!

Onko ethernetkytkimillä äänenlaadun suhteen väliä? – Diabolus in HiFi

Tämä "Amirm" on varsin kuuluisa kaiffari, mitannut ja kuunnellut lukuisan määrän laitteita. Vaikka hän mielestäni antaa välillä liian suuren painoarvon mittauksille, tämä juttu on hyvinkin mielenkiintoinen.

 
Sitä olisi jälleen tarjolla kuvia friikkisirkuksesta.

 
Pari sanaa Manfred Mann's Earth Bandistä. Mikäli taiten soitettu 70-luvun progerock maistuu, niin kokeilkaa ihmeessä. Musiikkia on maustettu reilusti koskettimilla ja syntikoilla. Bändi levytti kylläkin pitkälle 80-lukua, mutta ensimmäinen levytys on vuodelta 1972.

Tutustuin bändiin kun kuulin musiikin soivan salolaisessa Levybosse-divarissa joskus viitisentoista vuotta sitten. Soimassa ollut levy oli loistava Solar Fire. Sittemmin olen onnistunut hankkimaan muutaman muunkin kyseisen orkesterin levyn, mutta ne ovat jääneet melkeinpä kuuntelematta omituisesta syystä: kannet ovat aika hirveitä.

Nyt on menossa "uusi tutustuminen" bändin musiikkiin, ja kyllä muitakin kuunneltavia levyjä tuntuu olevan kuin Solar Fire 🙂 Kyllä sitä ihminen osaakin olla tyhmä.
 

Liitteet

  • IMG_20210314_221159.jpg
    IMG_20210314_221159.jpg
    250,9 KB · Katsottu: 31
  • IMG_20210314_221143.jpg
    IMG_20210314_221143.jpg
    125,9 KB · Katsottu: 28
  • IMG_20210314_221037.jpg
    IMG_20210314_221037.jpg
    129,6 KB · Katsottu: 30
Pari sanaa Manfred Mann's Earth Bandistä. Mikäli taiten soitettu 70-luvun progerock maistuu, niin kokeilkaa ihmeessä. Musiikkia on maustettu reilusti koskettimilla ja syntikoilla. Bändi levytti kylläkin pitkälle 80-lukua, mutta ensimmäinen levytys on vuodelta 1972.

Tutustuin bändiin kun kuulin musiikin soivan salolaisessa Levybosse-divarissa joskus viitisentoista vuotta sitten. Soimassa ollut levy oli loistava Solar Fire. Sittemmin olen onnistunut hankkimaan muutaman muunkin kyseisen orkesterin levyn, mutta ne ovat jääneet melkeinpä kuuntelematta omituisesta syystä: kannet ovat aika hirveitä.

Nyt on menossa "uusi tutustuminen" bändin musiikkiin, ja kyllä muitakin kuunneltavia levyjä tuntuu olevan kuin Solar Fire 🙂 Kyllä sitä ihminen osaakin olla tyhmä.
Lisäisin tuohon kasaan myös "Watchin" , ja "Roarin' silencen" 😉Oltzi
 
Kiitos, soikki, blogista. Tuli mieleen, oletko kuullut ruotsalaisyhtyeestä Ghost. Voisi olla sinulle kiintoisa tuttavuus. Rokkaavampaa metallia hieman parodiaotteella paikoin, teatraalista, jakaa kuulijoita. Tosi hienoja levynkansia.

Itselleni yksi kiinnostavimpia metalliyhtyeitä juuri nyt, pidin etenkin uusimmasta ja samalla erikoisimmasta levystä "Prequelle".
 
Kiitos, soikki, blogista. Tuli mieleen, oletko kuullut ruotsalaisyhtyeestä Ghost. Voisi olla sinulle kiintoisa tuttavuus. Rokkaavampaa metallia hieman parodiaotteella paikoin, teatraalista, jakaa kuulijoita. Tosi hienoja levynkansia.

Itselleni yksi kiinnostavimpia metalliyhtyeitä juuri nyt, pidin etenkin uusimmasta ja samalla erikoisimmasta levystä "Prequelle".
Kiitos vinkistä, Ghost on tuttu tapaus. Ostin aikoinaan ekan levyn oikein vinskana, ja kävin katsomassa keikankin Hesassa. Pitääkin tsekata tuoreinta tuotantoa, en ole vähään aikaan kuunnellut.
 
Nyt pitkästä aikaa uusi artikkeli Diabolus in Hifi -sivustollani. Asiaa hifijuttujen mittauksesta, kuuntelusta ja testauksesta.

 
Back
Ylös