Uskotko omiin "korviisi"?

moukkunen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
1 262
Kaupunki
Kärkölä
Uskotko aina omiin "korviisi", vai todisteletko itsellesi kuulemasi erot kuvitelmaksi? Miksi uskot tai miksi et uskoisi?
 
Uskon, mutta välillä tulee liian ristiriistaista informaatiota omilta korvilta.. Johtuupi varmasti harrastamisen alkuvaiheen ("kriittistä" ja eteenpäin pyrkivää harrastamista noin parin vuoden ajalta) ongelmista:

1) milloin erot johtuvat omasta päästä?
- vireystila (joskus vaatii enemmän volaa, jotta kuulostaa hyvältä. ei jaksa seurata musiikkia ja sen toistumista, yms)
- tottuminen johonkin soundiin (esim. lomalla ei tullut kuunneltua kuulokesettiä ollentaan, loppuvaiheessa kaiutinsetti alkoi kuulostamaan enemmän "oikealta")

2) kuullun ja luullun muutoksen väliset erot
- joskus haluaa kuulla eroja, esim. lukemansa perusteella
- A/B testaus itselleni pakollinen, tosin referenssin löytäminen joskus vaikeaa
 
Uskon omiin korviini, sekä omien korvieni harhautuvuuteen ja epätäydellisyyteen.
Korvat ovat vähän niin kuin aivot. Parempi käyttää omiaan, koska toisten ei voi.

:) v-a
 
v-a sanoi:
Uskon omiin korviini, sekä omien korvieni harhautuvuuteen ja epätäydellisyyteen.
Korvat ovat vähän niin kuin aivot. Parempi käyttää omiaan, koska toisten ei voi.

:) v-a
Just näin. Vaikka toisaalta kyllä mä uskon aika paljon muidenkin korviin. Hyvässä ja pahassa. :D

Muitten aivoihin mä en aina luota senkään vertaa, kun aivojen sijasta usein siellä on tunteet pelissä. Niin mullakin.
 
Mielestäni on varsin mielenkiintoista se, kun saman laitteiston kautta kuunnellaan kahden laitteen/kaapelin ym eroja, niin ne erot muodostuvat yllättävän samoiksi myös eri henkilöiden välillä.
 
Suhtaudun kriittisesti omiin kuulohavaintoihini. En todistele itselleni kuulohavaintojani kuvitelmiksi, mutta tunnustan myös sen tosiasian, että osa kuulohavainnoista voi olla kuviteltuja. Lisäksi minulle on mielekästä pyrkiä löytämään selitys kuulohavainnoilleni, koska tätä kautta tietämykseni asiasta kasvaa ja koen edistyväni harrastajana.

Omassa harrastuksessani pidän kriittisyyttä ja oman kuulon rajallisuuden tunnustamista, sekä äänentoiston sähköisten ja akustisten ilmiöiden jonkinasteista tuntemusta riittävänä pitämään jalat maassa. Todelliset erot sekoittuvat kuviteltuihin, mutta homma ei kuitenkaan jää puhtaasti subjektiivisten kuulohavaintojen varaan.
 
moukkunen sanoi:
Mielestäni on varsin mielenkiintoista se, kun saman laitteiston kautta kuunnellaan kahden laitteen/kaapelin ym eroja, niin ne erot muodostuvat yllättävän samoiksi myös eri henkilöiden välillä.

^Mikä tuossa on niin yllättävää. Jos useampi eri ihminen tarkkailee vaikka värejä niin aikalailla samoin he varmaan arvioivat niitä. Eivät täysin, mutta saman suuntaisesti. No pannaan sitten molemmille samalla lailla vääristävät värilliset lasit. Jos kumpikaan ei ole värisokea, niin varmaan he edelleenkin kuvailevat näkemäänsä aika samoin.

:) v-a
 
v-a sanoi:
^Mikä tuossa on niin yllättävää. Jos useampi eri ihminen tarkkailee vaikka värejä niin aikalailla samoin he varmaan arvioivat niitä. Eivät täysin, mutta saman suuntaisesti. No pannaan sitten molemmille samalla lailla vääristävät värilliset lasit. Jos kumpikaan ei ole värisokea, niin varmaan he edelleenkin kuvailevat näkemäänsä aika samoin.

:) v-a
Ei oikeastaan mikään, mutta se todistaa kuuluvat erot aivan oikeiksi eroiksi. :) Kun kokemuksia tällaisista tilanteista karttuu, niin huomaakin että omat korvat kertovat aivan oikean totuuden eroista, eikä ero johdukkaan kuvitelmista.
 
v-a sanoi:
^Mikä tuossa on niin yllättävää. Jos useampi eri ihminen tarkkailee vaikka värejä niin aikalailla samoin he varmaan arvioivat niitä. Eivät täysin, mutta saman suuntaisesti. No pannaan sitten molemmille samalla lailla vääristävät värilliset lasit. Jos kumpikaan ei ole värisokea, niin varmaan he edelleenkin kuvailevat näkemäänsä aika samoin.

:) v-a

Ei pidä paikkaansa alkuunkaan. Värien havainnointi on todella yksilöllistä, vaikkei olisi värisokeakaan. Sellaiset kaupalliset brändit kuten Coca-Cola, joilla värin tunnistaminen on tärkeä osa yritysilmettä ja markkinointivistintää ovat teettäneet tästä aiheesta useita erilaisia tutkimuksia. Tulokset ovat kauttaaltaan melko musertavia. Työpöydälläni on juuri yksi sellainen. Viidenkymmenen ihmisen tutkimusryhmästä 1 valitsi ulkomuistista oikean värin.
 
Mika K sanoi:
Tai sitten kaikilla ne aivonystyrät viettävät vain samaan suuntaan :)

Mutta markkinataloudessa se on totuus! Kuusi miljardia kärpästä hifi-harrastajaa ei voi olla väärässä.

:) v-a
 
natas sanoi:
Ei pidä paikkaansa alkuunkaan. Värien havainnointi on todella yksilöllistä, vaikkei olisi värisokeakaan. Sellaiset kaupalliset brändit kuten Coca-Cola, joilla värin tunnistaminen on tärkeä osa yritysilmettä ja markkinointivistintää ovat teettäneet tästä aiheesta useita erilaisia tutkimuksia. Tulokset ovat kauttaaltaan melko musertavia. Työpöydälläni on juuri yksi sellainen. Viidenkymmenen ihmisen tutkimusryhmästä 1 valitsi ulkomuistista oikean värin.

Sattuuko sulla olemaan ao. tutkimusta sähköisenä versiona, jonka voisit meilata minulle. Kuulostaa kiinnostavalta.

:) v-a
 
v-a sanoi:
Sattuuko sulla olemaan ao. tutkimusta sähköisenä versiona, jonka voisit meilata minulle. Kuulostaa kiinnostavalta.

:) v-a


Tutkimus on mulla sähköisenä. Valitettavasti, kansainvälisestä asiakkaasta johtuen, tutkimusaineisto on luottamuksellista :(
Aihe (eikä lopputulemakaan) ole mitenkään uusi. Joten luulisin että vastaavia löytyy googlella.
 
moukkunen sanoi:
Ei oikeastaan mikään, mutta se todistaa kuuluvat erot aivan oikeiksi eroiksi. :) Kun kokemuksia tällaisista tilanteista karttuu, niin huomaakin että omat korvat kertovat aivan oikean totuuden eroista, eikä ero johdukkaan kuvitelmista.
Ihmisille on tyypillistä "unohtaa" ne kerrat, kun havainnot eivät tue omaa käsitystä ja muistaa ne jotka sitä vahvistavat. Tätä tapahtuu jopa tieteellisissä tutkimuksissa, kun tutkijat tiedostamattaan suosivat omaa hypoteesia tukevia havaintoja ja vähättelevät hypoteesin vastaisten havaintojen merkitystä.
 
natas sanoi:
Tutkimus on mulla sähköisenä. Valitettavasti, kansainvälisestä asiakkaasta johtuen, tutkimusaineisto on luottamuksellista :(

Näin vähän oletin. No, Moukkusen referoiman tilanteen analogia lienee sellainen, että kun eri ihmisille näytetään samaan aikaan muutamaa eri punaista, niin he kuvailevat värien eroja samaan tapaan. A on vaaleampi kuin B jne. Ja sitten pannaan vaaleanpunaiset lasit päähän (= vaihdetaan kaapelia tms.) ja taas kommentoidaan – ja taas saman tapaisesti.
Jälkikäteen ulkomuistista ei kenenkään tarvitse tunnistaa mitään, kuten brändivärin tunnistamistestissä.

:) v-a
 
Itse asiassa pysyessä voin vahvasti kompata Jyrki_H :n tähänastisia lausumia.

natas sanoi:
Ei pidä paikkaansa alkuunkaan.
...
Viidenkymmenen ihmisen tutkimusryhmästä 1 valitsi ulkomuistista oikean värin.

Alkuunkaan on liian jyrkkä ilmaus, kun mietimme erojen kuulemista,näkemistä,haistamista,maistamista.

Jos muutamme moukkusen alkup. vastauspostauksesta "saman laitteiston kautta kuunnellaan kahden laitteen/kaapelin ym eroja, niin ne erot muodostuvat yllättävän samoiksi myös eri henkilöiden välillä" sanan samoiksi -> samansuuntaisiksi ( kappas vaan v-a käyttikin tämän jo aika tyhjentävästi ... ) , voisimme olla lähempänä mitä minä sillä ymmärsin.

Tuo nataksen juttu toki on totta. Mutta jos henkilöille annettaisiin yksi punainen ja sille tehtäisiin jonkinsuuntainen muutos, ja pantaisiin arvioimaan muutosta , niin henkilöiden keskinäiset tulokset lienisivät yhdenmukaisemmat. Jonkin varhemman referenssin haku aivon väri-/ääni-/haju- yms. muisteista ei onnistu.

Osa humor : edellyttäen tervettä näköä. Toisin kuin esim. eräs mainosalan tuntemani heppu, ken punavihervärisokeudessaan toimitti verkkokaupan alkuaikoina sinne ainakin kolmea neljää eri punaista matskuina, kunnes oli 'pakko' merkata se väri mitä pitää käyttää, eikä arvata ;)

Ja voisihan ne kaiuttimen paikat löytyä paremmin Pepsillä kuin Cokiksella, sillä kun voi selittää kaiken :
http://bunnitude.com/misc/files/pepsi_gravitational_field.pdf :D
 
moukkunen sanoi:
Uskotko aina omiin "korviisi", vai todisteletko itsellesi kuulemasi erot kuvitelmaksi? Miksi uskot tai miksi et uskoisi?

En usko läheskään aina. Syynä on se että kokemuksesta tiedän että ne eivät aina ole luotettavat.

Käytännössä kyseessä on ollut ensivaikutelman erojen häipyminen olemattomiin pikku hiljaa ajan myötä. Toisaalta on usein käynyt myös toisin päin; ensivaikutelmassa ei mitään eroja havaittavissa mutta mutta ajan myötä niitä alkaa kuulua. Siksi en luota kovinkaan paljon ensivaikutelmana kuultuihin eroihin. Mutta pitkän aikavälin fiiliksiin luotan aika paljon. Enkä viitsi (enää) juurikaan huolehtia, ovatko nuo fiilikset "kuviteltuja vai todellisia".
 
Niin siis käytännössähän kyse on siitä, että minä olen kuullut jotakin(esim cd-pyörittimiä) ja tehnyt siitä päässäni" analyysin" ja sitten joku toinen kuulee saman(samalla laitteistolla) ja kertoo samantien näiden laitteiden eroavaisuuksista.
En ole tainut koskaan kuulla täysin erilaista analyysia kuin omani, vaikka kyse olisi tavallisesta musiikin kuuntelijasta.

Tuo nataksen mainitsema cola tutkimus muuten osoittaa hyvin sen, miten me kaikki "arvuuttelemme" sitä, miltä oikea instrumentti kuulostaa. Vaikka siis luulemme tietävämme sen, emme tiedäkkään. :)
 
moukkunen sanoi:
... miten me kaikki "arvuuttelemme" sitä, miltä oikea instrumentti kuulostaa. Vaikka siis luulemme tietävämme sen, emme tiedäkkään. :)

Tässä on varmaan nyt kyse jostain muusta kuin siitä, että akustista instrumenttia soittava ei tietäisi soittimensa ääntä, vai?
 
Uskon aina omiin korviini ja kaikki päätökseni teen omien mieltymysten mukaisesti, enkä sen mukaisesti mikä on yleisesti hehkutettu/hypetetty mielipide. Tiedän ja kuulen miltä mielimusiikkini instrumenttien tulee soida levyllä sekä kotona ja miten ne soivat livenä. Laitteet ja musiikin hankin aina omaksi ilokseni.
 
Back
Ylös