Unipivot, suunnitteluperusteet ja rakenne.

kaksonen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
21 965
Kaupunki
Korvessa
Käytössäni oleva levysoitin on suunniteltu toimimaan opitimimmillaan unipivot- tyyppisen vapaasti liikuvan äänivarren kanssa. Aikani etsittyäni päätin aloittaa projectin rakentaa itse toimiva ratkaisu.
Otin suunnittelussa huomioon niin varren massan, geometrian, kuin myös vaimenuksen osa-alueet. Varsi onnistui noilta osin hienosti. Projectiin päädyttiin koska edullisesti ei ollut saatavilla oikealla asennusmitalla valmisvartta.
En ollut valmis rikkomaan kokonaisuutta, tai kokeilemaan ratkaisuja jotka aiheutavat ongelmia niin asennuksen, kuin geometrioidenkin vuoksi.
Varresta on juttua Jyvässeudun harrastajatapaamiset ja muut jäsenten väliset asiat- osiossa, olette sen varmaan lukeneetkin.
index.php



Varren geometria onnistui hyvin. Varsiputkea vaihtamalla varsi soveltuu myös pidemmällä asennusmitalla varustettuihin pyörittimiin, pientä jatkovaraa antaa holkista ulos vedettävä varsiosuus jossa rasia on kiinni.
Varsinaiseksi ongelmaksi muodostui antiskating järjestäminen. Järjellistä selitystä minulle ei valjenut otettuani yhteyttä eri tahoihin. Santtu heitti fiksuiman vinkin kuinka tuo voidaan mallintaa, eli hommataan tyhjä lp ja ajetaan levyn alusta keskitappiin päin normaalisti varsi tyhjälle vinyylille laskien.
Tein kokeita kuluneella ja käytetyllä neulalla, siis vanhalla rasialla. Säädin vastapainoa niin 1-2.5g ja eri kohdilta antiskatingtankoa hain paikkoja jotka vastaisivat esim. 1.0mN, 1.5mN ja 2.0mN vastavoimaa aina painon mukaan.
Anti-skating siis saatiin järjestettyä, mutta unipivot tyyppisessä varressa siiman tms käyttö ei taida olla järkevää.

Mielessä on käynyt Naim Aro varsi, mutta onko teillä tiedossa muita valmiita 8.6¨ unipivot äänivarsia jotka olisi helposti vielä nykyäänkin saatavilla. olen ajatellut ensisijaisesti käytettyä, mutta uusikaan ei olisi poissuljettu. VPI:n varren saisi tonnilla, mutta miksiköhän tehtaan sivut eivät kerro asennusmitaa, nimi viittaa 9¨. Audiomecan nykyiseen varteen minulla ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta, eikä halua sijoittaa.
Asennusmitta voisi olla 211-213mm, sillä toleranssilla tuohon soittimeen perusperiaatetta muuttamatta varren saisi. Tuo VPI olisi vahvoilla mikäli metacrylaattia olisi helposti saatavilla. Metacrylaattilevystä tehtäisiin siis asennuslevy äänivarrelle, laitteen valmistaja ei välttämättä ole kiinostunut ko. ainetta toimittamaan ja Suomesta saa yhdestä paikasta aavistuksen ohuempaa kuin käyttötarkoitukseen pitäisi olla. VPI:n varteen suosittelevat muistaakseni 7-12g rasioita ja haluaisin pystyä käyttämään kevyempääkin.
Heittäkää siis vinkkejä ja ajatuksia kuinka mikäkin varsi on suunniteltu ja rakennettu.

Tässä kuva vielä Audiomecan unipivot -ratkaisusta:
index.php
 

Liitteet

  • Sylvi (2).jpg
    Sylvi (2).jpg
    67,7 KB · Katsottu: 431
  • pickup_arm_labelled (unipivot).jpg
    pickup_arm_labelled (unipivot).jpg
    54,8 KB · Katsottu: 425

Karlsson

Hallituksen jäsen
Liittynyt
4.6.2007
Viestejä
10 810
Kaupunki
Helsinki
Valmiin varren etsimisen voi aloittaa vaikka täältä:

http://www.vinylengine.com/tonearm-database.shtml

Kokeilin itse hakea tuolla antamallasi varren pituudella milleiksi muutettuna, mutta niin ei tullut mitään vastausta. Asennusetäisyyden perusteella alkaakin jo ropisemaan enemmän.

Ja tuosta anti-skatingistä, tarkoitatko siimaa materiaalina vai ylipäätään langan/siiman päässä roikkuvalla painolla toteutettua anti-skatingiä?
 

kaksonen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
21 965
Kaupunki
Korvessa
Kiitti Sam. Tuolta olen noita mittoja katsellutkin, mitähän minä oiken kirjoitin, siis millimetrejä? Naim Aron asennusmitta on 212,5, mutta Vinylenginen taulukko ei tunne Audiomecan asennuspituutta, se on 211, kuten Linn. Audiomecassa on käytetty Linnin äänivarsia, ne sopivat siihen niin mittansa kuin muidenkin omaisuksiensa puolesta hyvin-Vaikka eivät olekaan Unipivot.
 

kaksonen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
21 965
Kaupunki
Korvessa
Sam Other sanoi:
Ja tuosta anti-skatingistä, tarkoitatko siimaa materiaalina vai ylipäätään langan/siiman päässä roikkuvalla painolla toteutettua anti-skatingiä?

Niin, no tuosta vielä. Olisin valmis korjailemaan vartta niin, että ei käytettäisi siimaa/silkkilankaa. Uskon, että lankavirityksen käyttäminen anti-skatingina vaikuttaa jollaintapaa varren käyttäytymiseen. Vapaasti ilman siimaa ääni on avoimempi, ässät toistuvat puhtaasti..., mutta avoimempi äänihän saadaan vähentämällä sivuttaisvedonpoistoa muissakin äänivarsissa.

Sikäli vielä pieni huomio. Koko varsiprojekti lähti käyntiin siitä kun hankkimani AT 440MLa rasialla tuossa Audiomecassa oli helposti kuultavilla mikäli äänitteiden oikea kanava oli hieman rikki. Myös napsuherkkyyttä oli jonkinverran, mutta huomattavasti vähemmän kuin esim. Shuressa tässä soittimessa.
Kävi kuitenkin niin, että hommasin toiselta harrastajalta Thorens TD 320MKII soittimen ja Linn varren. Halusin samanlaisen rasian jotta voin verrata soittimien eroja ja käyttäytymistä. Ihmettelin hiaman, että Thorens ei ollut juurikaan herkkä noukkimaan oikean kanavan virheitä.
Valmistin siis varren, sellaisen kuin osasin ja vanha rasia uuteen varteen. Ihmettelin kun ongelma ei poistunut, aikani peuhaten ja tuskastuen hommasin Thorens TD 320MKII soittimen TP90 varrella. Audiomeca siis komeroon ja Thorenssia tasolle. Nyt oli kaksi Thorenssia. Kirjoittelin Lurnelle Ranskaan kun Audiomecan lautanen ei kulkenut täysin suoraan ja hän antoi hyvät neuvot. Sain lautasen kulkemaan täysin suoraan ilman vartta laitteen säätäen.
Päätin taas kokeilla ja laitoin soittimen DIY- varrella ja otin Linnin varresta rasian. Kas kummaa uudempi rasia ei nouki oikean kanavan rahinaa juurikaan, eli taas olin tullut ostaneeksi rasian rikkinäisellä neulalla ja tuosta siis turha höyhäys. Testasin tuon neulakunnon vaihtamalla neuloja ristiin, toinen toimii eri tavalla kuin toinen. Pitisi ostaa mikroskooppi jotta voisi harrastaa hieman rennommin :).

Kaikesta huolimatta haluaisin laittaa Audiomecaan tehdasvalmisteisen varren jossa edes jotkin perusasiat on todennettu, siksi Naim olisi vahvoilla.
 

Tawe

Hifiharrastaja
Liittynyt
12.9.2006
Viestejä
12 993
Kaupunki
Kuopio
pivot-to-spindle distance, tämä asennusmitta äänivarrelle, riippuu aivan käytetystä asennuslevystä ja äänivarresta itsestään, ei soittimesta, sillä kaikissa noissa on pyöreä levylautanen joka pyörittää aivan samoja vinyylilevyjä kuin muutkin soittimet. eli teoriassa, mittojen puolessa ympyrän (levylautanen) viereen on mikä vain äänivarsi, pituudesta riippumatta asennettavissa oikein. käytännössä synergioihin vaikuttaa moni muu mekaaninen asia.
 

kaksonen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
21 965
Kaupunki
Korvessa
Tawe sanoi:
pivot-to-spindle distance, tämä asennusmitta äänivarrelle, riippuu aivan käytetystä asennuslevystä ja äänivarresta itsestään, ei soittimesta, sillä kaikissa noissa on pyöreä levylautanen joka pyörittää aivan samoja vinyylilevyjä kuin muutkin soittimet. eli teoriassa, mittojen puolessa ympyrän (levylautanen) viereen on mikä vain äänivarsi, pituudesta riippumatta asennettavissa oikein. käytännössä synergioihin vaikuttaa moni muu mekaaninen asia.

Toki Tawe, mutta kuten aiemmin kerroin niin en halua lähteä muuttamaan asennuspituutta koska Metakrylaattia ei ole saatavilla. Teetätin aikoinaan koneistamolla varren sovituspalan Regan varsille. Sovituspala oli huokoisempaa materiaalia (en muista enää mitä) ja vaikutti enemmän negatiivisesti ääneen kuin Regan varsi väärällä asennusmitalla soittimen alkuperäisessä asennuslevyssä.

Kun asennuspituus on oikea ja käytetään varren valmistajan null pointseja, niin kaikki geometriat ja antiskating pitäisi osua kohdilleen Overhang mukaan lukien. Kauheaa kuraahan tuolla varsimarkkinoilla pyörii ja kokonaisuutena saatetaan olla syvällä metsässä vaikka valmistaja on varrelle jotkin todennukset antanutkin, korvalla siis loput. Saatan Tawe kokeilla Linnin keppiä uudestaan tässä joku päivä.
 

Karlsson

Hallituksen jäsen
Liittynyt
4.6.2007
Viestejä
10 810
Kaupunki
Helsinki
Seppo Kaksonen sanoi:
Niin, no tuosta vielä. Olisin valmis korjailemaan vartta niin, että ei käytettäisi siimaa/silkkilankaa. Uskon, että lankavirityksen käyttäminen anti-skatingina vaikuttaa jollaintapaa varren käyttäytymiseen. Vapaasti ilman siimaa ääni on avoimempi, ässät toistuvat puhtaasti..., mutta avoimempi äänihän saadaan vähentämällä sivuttaisvedonpoistoa muissakin äänivarsissa.

Rupesin tässä miettimään, että onkohan kaupallisissa toteutuksissa tuolle unipivot anti-skatingille olemassa muita ratkaisuja kuin tuo paino siiman päässä? Tuntuu kuitenkin yksinkertaisimmalta ratkaisulta varsinkin unipivottiin.

Kaverini kyllä kehitteli eräänlaisen magneetilla toimivan version aiheesta unipivottiinsa, jossa oli kyllä vielä eräänlainen jousikin mukana kontrolloimassa liikettä, mutta ilmeisesti säätäminen ja ylipäätään toteuttaminen oli turhan monimutkaista, joten siima oli loppullinen versio aiheesta.
 

kaksonen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
21 965
Kaupunki
Korvessa
Muistatte varmaan kun kirjoittelin siitä, että mielestäni vaikka rasian azimuth kulma olisikin edestäpäin täysin kuosissa niin mielestäni näytti siltä, että rasian pohjan piirtyminen peilille ei ollut täysin balanssissa.
Tarkkuus on levysoittimen ja varren rakennuksessa todella tärkeää. Miettikääpä kuinka lautasen azimuth kulman muuttuminen (esim lautanen kiero) vaikuttaa varren ja neulan käyttäytymiseen.
Kokonaisuuden rakentaminen on todella tarkkaa puuhaa ja mielestäni hyvin mielenkiintoista. Audiomecassa lautasen azimunth kulmaa pystyy sätämään.
 

TapsaS

Käyttäjä
Liittynyt
5.8.2006
Viestejä
2 147
Seppo Kaksonen sanoi:
Toki Tawe, mutta kuten aiemmin kerroin niin en halua lähteä muuttamaan asennuspituutta koska Metakrylaattia ei ole saatavilla.

Miksi ei metakrylaattia ole saatavilla ???

TapsaS
 

kaksonen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
21 965
Kaupunki
Korvessa
Sam Other sanoi:
Rupesin tässä miettimään, että onkohan kaupallisissa toteutuksissa tuolle unipivot anti-skatingille olemassa muita ratkaisuja kuin tuo paino siiman päässä? Tuntuu kuitenkin yksinkertaisimmalta ratkaisulta varsinkin unipivottiin.

Kaverini kyllä kehitteli eräänlaisen magneetilla toimivan version aiheesta unipivottiinsa, jossa oli kyllä vielä eräänlainen jousikin mukana kontrolloimassa liikettä, mutta ilmeisesti säätäminen ja ylipäätään toteuttaminen oli turhan monimutkaista, joten siima oli loppullinen versio aiheesta.

Kuinka kaverisi todensi antiskatingin. Minä kokeilin testilevyillä ja sain tosi hyviä tuloksia, ilman siima, siiman kanssa 5g painolla ja vielä siiman kanssa 6g painolla. Kaikilla kombinaatioilla saatiin juuri sama tulos.
5g painolla todentui parhaiten siimaa käyttäen Santun vinkkinä heittämä 5 sekekunttia levyn alusta loppuun. 6g painolla meni yli 8 sekunttia ja luonnollisesti ilman mitään vastavoimaa kiiruhdettiin alle 5 sekunnin.
 

Karlsson

Hallituksen jäsen
Liittynyt
4.6.2007
Viestejä
10 810
Kaupunki
Helsinki
Seppo Kaksonen sanoi:
Kuinka kaverisi todensi antiskatingin. Minä kokeilin testilevyillä ja sain tosi hyviä tuloksia, ilman siima, siiman kanssa 5g painolla ja vielä siiman kanssa 6g painolla. Kaikilla kombinaatioilla saatiin juuri sama tulos.
5g painolla todentui parhaiten siimaa käyttäen Santun vinkkinä heittämä 5 sekekunttia levyn alusta loppuun. 6g painolla meni yli 8 sekunttia ja luonnollisesti ilman mitään vastavoimaa kiiruhdettiin alle 5 sekunnin.

Tuo versio aiheesta ei koskaan päätynyt soittimeen asti, sillä toteutus oli sen verran hankala, ettei sitä kannattanut kehitellä eteenpäin ainakaan siinä vaiheessa. Liikkeestä ei saatu erityisen tasaista, joten parempi rakennella joku helpompi viritys. Kyllähän tuossa olisi tietysti kehittelemällä vielä mahdollisuus saada ihan toimivakin systeemi aikaiseksi, jos siihen haluaa vielä palata.
 

kaksonen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
21 965
Kaupunki
Korvessa
Sam Other sanoi:
Tuo versio aiheesta ei koskaan päätynyt soittimeen asti, sillä toteutus oli sen verran hankala, ettei sitä kannattanut kehitellä eteenpäin ainakaan siinä vaiheessa. Liikkeestä ei saatu erityisen tasaista, joten parempi rakennella joku helpompi viritys. Kyllähän tuossa olisi tietysti kehittelemällä vielä mahdollisuus saada ihan toimivakin systeemi aikaiseksi, jos siihen haluaa vielä palata.

Minä onnistuin hyvin. Poikkitanko vakauttaa sivuttaisvoimia ja laakeripiste on tosiaan vain yhdessä paikassa.
index.php
 

Liitteet

  • Tolppa uusi.jpg
    Tolppa uusi.jpg
    60,9 KB · Katsottu: 316

kaksonen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
21 965
Kaupunki
Korvessa
Yksinkertaisimmillaan voidaan lähteä liikkeelle näin:
2usy25f.jpg


Mutta minä halusin pyöreän vastapainon jotta sivuutetaan ajopainon heijaaminen soiton aikana. Mikäli vastapaino "roikkuu" varresta, varsi on vakaampi, mutta kieroilla levyillä ajopaino "vatkaa" jonkin verran ja rasittaa hieman neulan ripustuksia.
 

jiteko

Käyttäjä
Liittynyt
26.12.2006
Viestejä
1 463
Kaupunki
Jyväskylä
Tampereella on yksi muovialan firma joka työstää tuosta metacrylaatista vaikka mitä. Listoilla oli vain 10mm levy paksuin kun joskus sitä selvittelin. Puljun nimeä en äkkiä saanut mieleen mutta koetetaan muistella palautuisiko tuolta sumun keskeltä.
 

Tawe

Hifiharrastaja
Liittynyt
12.9.2006
Viestejä
12 993
Kaupunki
Kuopio
antiskaten voi mitata. wally on tehnyt työkalun siihenkin. blankolevy ei ole hyvä testilevy, koska skatingiä aiheuttavat modulaatiot puuttuvat. 'siimapunnuksen' voi toteuttaa monella tapaa, katsokaa grahamin toteutusta.
 

kaksonen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
21 965
Kaupunki
Korvessa
Katselin noita Grahamin kököstyksiä myös. En saanut oikein käsitystä... Antiskating tulisi saada toteuttaa jotenkin pivotpisteestä, ajattelinkin kyhäillä jonkintyyppistä vastajousta varren sisään tuon edellä näkyvän tangon ympärille. Kykyni eivät riittäneet toteuttaa ratkaisua. Lurne kertoi, että heillä oli valmis pala Rega -pituudelle (222), mutta nuokin ovat loppuneet.
Tässäpä kuva Grahamin toteutuksesta joka näkyy ulkoa:
905graham.3.jpg


Koitappa nyt Keränen muistella se firman nimi. Minun tiedot hävisi kun kovalevy poksahti viime jouluna edellisestä koneesta (sivuhistoria).
Pääsisi varsia valkkaamaan. Teettäisin siihen sovituspalaan pitkulaisen reijän jotta mittojen kanssa ei tulisi ongelmia.
 

TapsaS

Käyttäjä
Liittynyt
5.8.2006
Viestejä
2 147
Akrylaattiperheeseen kuuluu useita muoveja. Tuo tarkoittamasi, Seppo, on polymetylmetakrylaattia eli ei sen kummempaa kuin akryylin nimellä yleisesti tunnettua tavaraa. Muun muassa Etola myy sitä eripaksuisina ja värisinä levyinä. Helppoa työstää monin tavoin ja leikata vaikka rautasahalla.

Ja nuo värittömät levysoitinten rungot, jotka ovat yleistyneet. ovat tasan samaa tavaraa. Myös mummon tekohampaat ja silmälasien linssit. Ei ole todellakaan vaikea löytää.

Mars mars Etolaan. Sieltä löytyy.

t. Tapsa.
 

kaksonen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
21 965
Kaupunki
Korvessa
Taitaa Tapsa olla oikeassa PMMA on lyhenne kun metakrylaatin laittaa hakuun Googlella. Muovikoneistus Kivelän sivulla esiintyy myös Polymetyylimetakrylaatti ja sama lyhenne. Kuis me Keränen ei tuota hokastu, vai hokastiinko vieläkään. Lurne kirjoittaa Metacrylate ja Google kääntäjä kääntää sen Matakrylaatti.

Muovi: Polymetyylimetakrylaatti

Lyhenne: PMMA

Tunnettuja kauppamerkkejä:

AKRYYLI, ALTULEX, FINACRYL, PLEXICLAS, RESART PMMA

Pistin tehdasvarren hakuun, jospa löytyisi joku sopiva, niin voisi koneistuttaa kalikan. Kiirettä ei ole, DIY välitti musiikkia hienosti tänään(kin). Kokeilin Jyväskylän Hifimessujen jälkeen. Minusta kaikki tuntuu olevan kunnossa, olen vain niin sairaaloinen näiden kiekkojeni kanssa. Onneksi(ko) nyt on lähes 70% täyttä napsuvaa ja paukkuvaa kuraa niin ei hirveästi haittaa vaikka vähän lisää hajoavaisivatkin.
 
Ylös