Tyhmien tekninen tuki..

Moro. Tuommonen halpis integroitu (NAD310) on varastossa lojunut. Kokeilin pikaisesti ja tuntuu toimivan, mutta käynnistettäessä kaiutinlähtöihin melkomoinen "bump" ilmeisesti hitaasti latautuvien tehokonkkien? takia. Laite antaa tehoja vielä muutaman sekunnin sammutuksen jälkeenkin, kunnes konkat ovat purkautuneet. Vehkeessä ei ole releitä suojaamassa kaiuttimia.

Kysymys 1) kuuluu: Onko kokemusta ko. laitteesta?
Kysymys 2) kuuluu: Onko rakenteessa (liite) jotain "suotokonkkia", joilla esim. releiden suojatoimintaa pyrittäisiin matkimaan.

Voisiko kaaviosta valaistuneesti veikata, mitkä komponentit kannattaisi tarkistaa, ja mahdollisesti vaihtaa, ennenkuin vaihtaa kaikki elkot :)

Kiitos, ja anteeks ;)
 

Liitteet

  • schema_nad310.jpg
    schema_nad310.jpg
    118,2 KB · Katsottu: 54
itselläni vähän saman suuntaista ongelmaa behringer cx 2310 jakosuotimen kanssa. Eli laite päälle kytkettäessä se antaa melko voimakkaan vingahduksen/paukahduksen kaikista lähdöistä. laitteessa ei siis ole releitä lädöissä myöskään. Olisi mukava twiikata tuo toimimaan niin että se ei vahingossakaan hajoittaisi kaiuttimia. Onko tuossa siis myös konkat huonokuntoisia? laite on jokusen vuoden vanha joten se voisi olla ongelmana. Vai onko kyseinen vika sittenkin pa laiteiden ominaisuus?
 
Nyt olisi ingenjööreille pähkinä purtavaksi.
Eli vaimennuksesta yleistä kysyttävää. Kyseessä on siis suljettu kotelo, n. 10 l. Sisäseinille on laitettu sinuslive-levyä ja sitten vielä täytetty vanulla. Kysymys onkin että mikä on liikaa? Miten vaimennuksen määrä/tiiviys vaikuttaa suljetussa kotelossa? Entä onko akustiikkalevy liikaa? Tiedän että kokeilemalla selviää mutta jos joku antaisi vähän perus-ohjeistusta niin olisi kiva-kiva-kiitos.
 
Kotelon täyte

Sinusliven käyttöä kotelon sisällä en ihan ymmärrä ellei kyseessä ole pahvilaatikko. Sen tarkoitus lienee autonovien räminän vaimentaminen. 10 l kaiutinlaatikossa ei sille liene käyttöä.

Varsinaisen vaimennusaineen (kuituinen täyte) tarkoituksena on estää yhdensuuntaisten seinien väliin syntyvät seisovat aallot, jotka vahvistuvat resonanssissa ja korostunut taajuus kuuluu helposti kaiutinkalvon läpi.

Äänen kulkiessa kuituisessa materiaalissa, joutuu se kulkemaan eri pituiset matkat vastakkaiseen seinään eikä selvää resonanssia synny.

Tehokkaimmilaan vaimennusaine on kotelon keskellä, useimmiten heti kaiuttimen takana. Seinillä sen vaikutus on vähäinen, koska äänen hiukkasnopeus seinällä on nolla. Nopeuden pysähtymisen seinään voi todeta vaikka nyrkillä lyömällä (äänen nopeutta ei tarvitse saavuttaa).

Vaimennusaineen lisääminen kasvattaa kotelossa äänen näkemää tilavuutta 10-25%, koska kuljettu matka ei ole enää suora. Yleensä riittää, että täytettä on löysästi kotelossa, mutta kuitenkin niin ettei se pääse valumaan pohjalle. Sen voi estää tekemällä harsokankaasta pussin ja niittaamalla pussin kulmat sopivasti laatikon sisäseiniin.

Vanhis

Edit - pv. korjattu
 
Sävynsäädöt ei ole huijausta, on aivan sama tehdäänkö taajuuskorjaus ennen vai jälkeen päätevahvistimen.

Aktiivijakosuotimen pamauksesta pääsee eroon, kun laittaa päätteeseen virrat viimeiseksi ja katkaisee ensimmäiseksi.
 
Tyhmien tekniseen tukeen on hyvä laittaa tämä eli Uraltonen sivut ei toimi minulla. Onko jollakin samaa ongelmaa via onko ongelma minun koneessa? Olisi kiireesti päästävä selaamaan muuntajia ja putkia mutta ei toimi.
 
juu-zo sanoi:
Tyhmien tekniseen tukeen on hyvä laittaa tämä eli Uraltonen sivut ei toimi minulla. Onko jollakin samaa ongelmaa via onko ongelma minun koneessa? Olisi kiireesti päästävä selaamaan muuntajia ja putkia mutta ei toimi.
Napsauta laajentaaksesi...

Eipä toimi.
 
Sain kaverilta PA subbarin ilmaiseksi ja kytkin virtalähteestä napatun kelan sarjaan sen kanssa ja hyvinhän se vaste lähti laskemaan sieltä 85hz alaspäin... Mutta piikittääkö kaikki kelat vastetta? nimittäin vaste lähtee laskemaan myös matalempia päin, ei tosin yhtä voimakkaasti... ( 50hz ero verrattuna ilman kelaa 10dB ). Kelassa on kaksi kelaa sarjassa ja yhteinen O-mallinen metallisydän.
 
kahvis sanoi:
Sain kaverilta PA subbarin ilmaiseksi ja kytkin virtalähteestä napatun kelan sarjaan sen kanssa ja hyvinhän se vaste lähti laskemaan sieltä 85hz alaspäin... Mutta piikittääkö kaikki kelat vastetta? nimittäin vaste lähtee laskemaan myös matalempia päin, ei tosin yhtä voimakkaasti... ( 50hz ero verrattuna ilman kelaa 10dB ). Kelassa on kaksi kelaa sarjassa ja yhteinen O-mallinen metallisydän.
Napsauta laajentaaksesi...

Ei taida tuollainen commonmodekela oikein hyvin toimia suodatuskelana. Taitaa olla suljetussa kotelossa elementti ja resonassitaajuudella vaimentaa vähiten (tai sitten refleksin ylempi impedanssipiikki), siitä molempiin suuntiin vaimentaa enemmän tuo kelaviritys.
 
Jounika sanoi:
Ei taida tuollainen commonmodekela oikein hyvin toimia suodatuskelana. Taitaa olla suljetussa kotelossa elementti ja resonassitaajuudella vaimentaa vähiten (tai sitten refleksin ylempi impedanssipiikki), siitä molempiin suuntiin vaimentaa enemmän tuo kelaviritys.
Napsauta laajentaaksesi...

Kyllä suljetussa kotelossa on. Vastetta porrastaa huone :S Kotelon tilavuus joku 100 litraa... Elementti 15", muuta sitten en siitä tiedäkkään :D

vaste-2.jpg
 
Kröhkröh..

Tarkoituksena olisi suunnitella uudet pöntöt. Sirot pilarit joissa etupanelissa pieni laajakaista (alpair 5?) ja kyljessä bassoelementti.
Nyt kiinostaa ensinnäkin että mihin jakotaajuus kannattaa tähdätä? Kysyn lähinnä siksi että haluan olla varma ettei basso toistu liian ylös kaistalle kylkiasennus huomioon ottaen.. Pitääkö tuossa jotain vaiheiluja ottaa huomioon ja jos niin miten?
Sitten tuosta laajiksesta.. Tämän hetkiset kajauttimet on Alpair10 varustetut ja suuntaavuus noissa on aikamoinen. Haluaisin siis hieman laajempaa sweetspottia. Eikö tuo pienempi elementti suuntaisi vähemmän kuin suuri?
Kiitos vastauksistanne!
 
^Miten olis 100-150 Hz jako? Ylemmäs ei kannata mennä, koska basso alkaa keilautua selvemmin sivulle. Eikä alle 100 Hz, jotta laajis ei menisi kyykkyyn. Sointitasapaino on myös helppo säätää lähes pelkästään tasoilla, jos jako on 100-120 Hz, koska kajari muuttuu tuossa kohtaa 1/2-avaruudesta kokoavaruuteen säteileväksi (lattian puolesta). Etulevyn BS tulee sitten sadoissa hertseissä, joten se on vielä hoideltava erikseen.

Pienempi saattaa spotata vähemmän. Riippuu lopulta kartion jäykkyydestä ja muotoilusta. Kova kartio on tuossa mielessä vaikeampi tapaus kuin ohut paperi tai muovi.
 
Hei jrz,
näyttää olevan tuossa vehkeessä yksipuoliset virtalähteet päätteillä, jolloin kevyt "thumb" on lähes väistämätön ilmiö.
t:j
 
kimmosto sanoi:
^Miten olis 100-150 Hz jako? Ylemmäs ei kannata mennä, koska basso alkaa keilautua selvemmin sivulle. Eikä alle 100 Hz, jotta laajis ei menisi kyykkyyn. Sointitasapaino on myös helppo säätää lähes pelkästään tasoilla, jos jako on 100-120 Hz, koska kajari muuttuu tuossa kohtaa 1/2-avaruudesta kokoavaruuteen säteileväksi (lattian puolesta). Etulevyn BS tulee sitten sadoissa hertseissä, joten se on vielä hoideltava erikseen.

Pienempi saattaa spotata vähemmän. Riippuu lopulta kartion jäykkyydestä ja muotoilusta. Kova kartio on tuossa mielessä vaikeampi tapaus kuin ohut paperi tai muovi.
Napsauta laajentaaksesi...
Ok.. Voitko vähän selventää tyhmälle näistä astrofysiikoista ja avaruuksista...
Onko jotain suuntaa-antavia vinkkejä tuon jakorasian suunnitteluun? Kun mulla elektroniikka tykkää mennä vähän hiusten yli.
 
super-panda sanoi:
Voitko vähän selventää tyhmälle näistä astrofysiikoista ja avaruuksista...
Napsauta laajentaaksesi...

Tässä yksi selvitys aiheesta ameriikan murteella ja kuvien kanssa: http://www.trueaudio.com/st_spcs1.htm

super-panda sanoi:
Onko jotain suuntaa-antavia vinkkejä tuon jakorasian suunnitteluun? Kun mulla elektroniikka tykkää mennä vähän hiusten yli.
Napsauta laajentaaksesi...

Yleensä noin matalat jaot onnistuu varmasti vain aktiivisena. Passiiviset pitää simuloida sekä mitata tapauskohtaisesti, koska bassoelementtien alipäästöön syntyy todella suuria eroja riippuen elementistä ja koteloinnista.
 
Kiitos vastauksesta!

Luettuani ympäri nettiä olen ehkä päätymässä seuraavaan setiin..
http://www.markaudio.com/alpair/5/sdx7combination

Tuota kokonaisuutta on kehuttu mutta ilmeisesti jako kannattaa asettaa vähän korkeammalle joten em. kapean lattiamallin voi unohtaa. Noista ohjeista poiketen haluaisin tehdä suljetun kotelon, koska olen valmis uhraamaan ulottuvuutta kontrollille. Eli jos tuosta boksista otetaan putki pois, niin voikohan jakosuotimen edelleen kasata samanarvoisista komponenteista? SDX7:lle suositellaan 3,5l - 21l suljettua koteloa..
 
super-panda sanoi:
Kröhkröh..

Tarkoituksena olisi suunnitella uudet pöntöt. Sirot pilarit joissa etupanelissa pieni laajakaista (alpair 5?) ja kyljessä bassoelementti.
Nyt kiinostaa ensinnäkin että mihin jakotaajuus kannattaa tähdätä? Kysyn lähinnä siksi että haluan olla varma ettei basso toistu liian ylös kaistalle kylkiasennus huomioon ottaen.. Pitääkö tuossa jotain vaiheiluja ottaa huomioon ja jos niin miten?
Sitten tuosta laajiksesta.. Tämän hetkiset kajauttimet on Alpair10 varustetut ja suuntaavuus noissa on aikamoinen. Haluaisin siis hieman laajempaa sweetspottia. Eikö tuo pienempi elementti suuntaisi vähemmän kuin suuri?
Kiitos vastauksistanne!
Napsauta laajentaaksesi...


Osta Behringer DCX 2496 (tai vastaava) ja tee aktiivinen ratkaisu, niin voit kokeilla ja säätää kaiuttimia lopunikää...

Suuntaavuus on likimain olematonta jos ka<=1, eli aallonpituus on suurempi kuin 2pi*r, missä r on elementin säde eli noin esim. suurinpiirtein 25 cm bassoelementille suuntaavuutta alkaa olemaan kun aallonpituus on luokkaa 75 cm, eli noin 400Hz (suuruusluokka).

Kts . esim:
http://paws.kettering.edu/~drussell/Demos/BaffledPiston/BaffledPiston.html

Mun pöntöissä etulevy on noin 1.1 m x 0.2 m, edessä 2kpl 4" elementtiä + diskantti ja kyljessä 10" basso + 10" passiivi. Jakotaajuutta olen kokeillut välillä 200-150Hz. Tällä hetkellä ollaan 150Hz arvossa (tai vähän alle).
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös