Tyhmien tekninen tuki..

super-panda

super-panda

Hifiharrastaja
Liittynyt
2.2.2009
Viestejä
2 139
Kaupunki
Espoo
Terppa!

Eka kirjoitukseni, sori etukäteen jos rikon jotain kirjoittamattomia koodeja tai sääntöjä.

Innostuin tuossa vähän aikaa sitten, myytyäni entiset kaiuttimet, rakentamaan omat kotelot tilatuille Markaudion Alpair 10 FR-elementeille. Tietotaitoni on aika vaatimaton akustiikan ja elektroniikan suhteen mutta huonekalupuuseppänä tuo yksinkertaisen kotelon tekeminen ei ole se vaativin tehtävä. Aina on kuitenkin tullut kuunneltua musiikkia ihan ok laitteilla ja luotan korviini siinä mikä kuulostaa hyvältä ja mikä ei. Lähdin siis tekemään näitä ihan täysin fiilispohjalta ja laajakaistat siksi koska en ymmärrä jakosuotimien päälle yhtään..
Minimalistina päätin tehdä suljetun k30xl20xs30 kotelon em. elementillä. Luonteeltani vastarannan kiiskinä en tietenkään voinut rakentaa sellaista koteloa johon löytyi jo valmiit piirustukset koska se olisi ollut liian helppoa.
Yllätyin todella positiivisesti äänen avoimuudesta ja tilantunteesta ja keskiäänien selkeydestä. Rehellisesti sanottuna raskaampikaan musiikki ei kuulostanut yhtään hullumalta vaikka ilmeisesti vastakkaisia käsityksiä laajakaistoista on. Bassot ulottuvat yllättävän matalille taajuksille.

Muutama seikka tuossa äänessä kuitenkin ärsyttää. Keskiääniä pitäisi jotenkin saada leikattua ja bassojen ylärekisterissä tuntuu olevan selkeä "kuoppa" tai tyhjä alue.
Bassot ja diskantit saa kyllä esiin vahvistimesta säätämällä, mutta se tuntuu huijaamiselta.
Selvitin jo jonkin verran mahdollisia korjauksia näihin vikoihin ja ensimmäisenä törmäsin vasteenkorjauskytkentään keskiäänien leikkaamiseksi. Onko tämä sama kuin amerikan BSC, eli baffle step compensation? Ilmeisesti vasteenkorjauskytkentä ei ole kovin monimutkainen komponenttiviidakko, joten sen voi ehkä jopa itse juottaa kasaan.. Jotain laskureitakin netistä löytyy oikeiden arvojen löytämiseksi.
Toiseksi, voikohan tuohon bassokysymykseen vaikuttaa jotenkin esim. refleksillä, ja jos voi niin miten lasken putken koon? Kokeilin jo erinäisillä vaimennusmateriaaleilla ja niiden määrällä mutta tämä ei tuntunut vaikuttavan em. haittaan. Mittauslaitteita minulla ei ole joten on vaikea arvioida tuo taajuus mutta se selvitetään kyllä tarvittaessa..
Voiko olla että laatikkoni on yksinkertaisesti väärän kokoinen eikä kakasta saa konvehtia tekemälläkään?

Kiitos vastauksistanne etukäteen, panda kuittaa.
 
super-panda sanoi:
Selvitin jo jonkin verran mahdollisia korjauksia näihin vikoihin ja ensimmäisenä törmäsin vasteenkorjauskytkentään keskiäänien leikkaamiseksi. Onko tämä sama kuin amerikan BSC, eli baffle step compensation? Ilmeisesti vasteenkorjauskytkentä ei ole kovin monimutkainen komponenttiviidakko, joten sen voi ehkä jopa itse juottaa kasaan.. Jotain laskureitakin netistä löytyy oikeiden arvojen löytämiseksi.
Napsauta laajentaaksesi...
Kyllä.BSC on yksinkertaisimmillaan kela ja vastus rinnan ja tämä paketti sarjassa elementin kanssa.Kela määrittelee rajataajuuden josta se vaimennus halutaan alkavan ja vastus vaimennuksen suuruuden.Tämä on se helpoin tapa korjata nousevaa vastetta mikäli vaste todellakin on ylätaajuuksia kohden nouseva. Toisinaan vaste saattaa olla hyvinkin kuhmurainen yläkeski/diskanttialueella jolloin BSC ei välttämättä tuota haluttua lopputulosta.

Mikä se nousutaajuus (joka on riippuvainen etulevyn koosta ja elementin omasta vasteesta) on sitten sinun projektissa, on vaikea suoraan mennä sanomaan. Koska mittaustuloksia ei ole eikä valmistajan yliromanttisiin vastekuvaajiin ole varsinaisesti luottamista, täytyy kokeilla yritä ja erehdy menetelmää. Eli otat sopivan määrän keloja eri arvoilla ja sama vastusten kanssa. Kelan arvoissa 1mH voisi olla hyvä lähtökohta ja (arvojen ei kannata olla liian lähellä toisiaan) seuraava kelakandidaatti vaikkapa 0,47mH. Vastusarvoja vaikka väliltä 2,2-10 ohmia. Näillä pitäisi jo päästä alkuun sen vaikutuksesta.
Tässä esimerkki, ei tosin laajakaista elementistä. Musta katkoviiva kuvaa elementtiä ilman suotoa.Kotelon koko 14X21 cm.
BSC.jpg


Bassojen ylärekisterin kuopan laittaisin kyllä näin ensivaikutelmaltaan huoneen ja sijoituksen piikkiin.Se voi olla toki joku elementin omakin älyttömyys mutta tuskin sentään.
Elementin voi ainakin speksin perusteella laittaa refleksikoteloon.Refleksikotelon mallintamiseksi löytyy Winisd ohjelma
http://www.linearteam.dk/default.aspx?pageid=winisd
 
Ok. Ei muuta kun kokeilemaan siis.. Kiitos.
Ongelmana tuossa lienee se että leikattava kaista on vain keskellä, ei sen ylä- tai alapuolella. Jos käsitin oikein niiin tuo BSC leikkaa kaikki taajudet annetun alueen yläpuolelta, sitä en siis halua koska periaatteessa tarkoituksena on korostaa bassoja ja diskantteja. Ajattelin vaan että keskitaajuuden leikkaaminen on se helpompi vaihtoehto. Saan varmasti kyllä konsultointia ystävältäni elektroniikkainsinööriltä tähän ongelmaan.
Voiko tässä jotenkin hyödyntää kaistanpäästösuodinta?

Bassojen ylärekisterin kuopan laittaisin kyllä näin ensivaikutelmaltaan huoneen ja sijoituksen piikkiin.Se voi olla toki joku elementin omakin älyttömyys mutta tuskin sentään.
Napsauta laajentaaksesi...

Mutta eikö voi olla että kotelo on juuri sen kokoinen ja/tai muotoinen että se vaimentaa tai korostaa tiettyjä taajuksia, tässä tapauksessa vaimentaa yläbassoja? Olin ennen siinä naivissa uskossa että kotelon tilavuus vaikuttaa enimmäkseen basson ulottuvuuteen, näin siis hyvin yksinkertaistetusti, mutta jotkut ovat antaneet ymmärtää että tietyn kokoinen kaiutin voi ulottua yllättävänkin matalalle mutta sitten vaimentaa ylempiä taajuksia..
Pitää vielä kokeilla eri sijoituksilla ja ehkäpä viedä kaapit jopa kylään..

Voiko suljetulle laatikolle jotenkin laskea refleksiputken koon? En ole vielä löytänyt tälle mitään kaavaa tai laskuria..
 
Huomaa, että Alpair 10:n vaste ei laske bassoille kuten yleensä, ihan kuin siinä itsessään olisi huomioitu baffle step. Kokeile ensin ilman vaikka.
 
super-panda sanoi:
Ok. Ei muuta kun kokeilemaan siis.. Kiitos.
Ongelmana tuossa lienee se että leikattava kaista on vain keskellä, ei sen ylä- tai alapuolella. Jos käsitin oikein niiin tuo BSC leikkaa kaikki taajudet annetun alueen yläpuolelta, sitä en siis halua koska periaatteessa tarkoituksena on korostaa bassoja ja diskantteja. Ajattelin vaan että keskitaajuuden leikkaaminen on se helpompi vaihtoehto. Saan varmasti kyllä konsultointia ystävältäni elektroniikkainsinööriltä tähän ongelmaan.
Voiko tässä jotenkin hyödyntää kaistanpäästösuodinta?

Mutta eikö voi olla että kotelo on juuri sen kokoinen ja/tai muotoinen että se vaimentaa tai korostaa tiettyjä taajuksia, tässä tapauksessa vaimentaa yläbassoja? Olin ennen siinä naivissa uskossa että kotelon tilavuus vaikuttaa enimmäkseen basson ulottuvuuteen, näin siis hyvin yksinkertaistetusti, mutta jotkut ovat antaneet ymmärtää että tietyn kokoinen kaiutin voi ulottua yllättävänkin matalalle mutta sitten vaimentaa ylempiä taajuksia..
Pitää vielä kokeilla eri sijoituksilla ja ehkäpä viedä kaapit jopa kylään..

Voiko suljetulle laatikolle jotenkin laskea refleksiputken koon? En ole vielä löytänyt tälle mitään kaavaa tai laskuria..
Napsauta laajentaaksesi...
Ahaa,
eli keskitaajuuksia vaimentavaa suotoa tarvitset.Se hoituu kelan,konkan ja vastuksen yhdistelmällä.
Mielellään kyllä näkisin edestä mitatun vasteen k.o kotelossa niin pystyisi päättelemään mikä alue korostuu sekä tuon yläbasso ongelman.Ihan ei aukea mulle tuo kuvailemasi juttu mutta basson pitäisi mennä rajataajuudellensa ilman monttuja jos huone vaikutus jätetään laskuista.
 
alspe sanoi:
Huomaa, että Alpair 10:n vaste ei laske bassoille kuten yleensä, ihan kuin siinä itsessään olisi huomioitu baffle step. Kokeile ensin ilman vaikka.
Napsauta laajentaaksesi...

Nuo kotelot on jo kasattu ja kuuntelukokemukset perustuu ihan "suoraan" signaaliin..

punssi sanoi:
Ahaa,
eli keskitaajuuksia vaimentavaa suotoa tarvitset.Se hoituu kelan,konkan ja vastuksen yhdistelmällä.
Mielellään kyllä näkisin edestä mitatun vasteen k.o kotelossa niin pystyisi päättelemään mikä alue korostuu sekä tuon yläbasso ongelman.Ihan ei aukea mulle tuo kuvailemasi juttu mutta basson pitäisi mennä rajataajuudellensa ilman monttuja jos huone vaikutus jätetään laskuista.
Napsauta laajentaaksesi...

Pitääpi vielä siirrellä noita ja vertailla.. Voihan se tietysti johtua kuuntelemistani äänitteistäkin. Tuo ei onneksi ole yhtä häiritsevä haitta kun tuo keskialueen korostus.
Mikä sen kondensaattorin virka tuossa piirissä on? Meneekö se niin että kela määrittää mistä kohtaa "leikkaus" alkaa, ja konkka sen mistä kohtaa se loppuu/"palautuu"?
Edit: Hommasin netistä tuollaisen ilmaisen (ja laillisen) testilevyn wav-muodossa. Tossa oli noita eri taajuksia ja jos korviini on luottamista niin 70Hz kohdalla on selkeä kuoppa. 50 - 63Hz kuuluu ihan hyvin ja taas 80, mutta siinä välissä on tyhjä kohta. Outoa.
 
resonanssipiiri.jpg

Tässä mainitsemani piirin toteutusta graafisessa muodossa.Punainen jälleen ilman mitään kilkkeitä signaalitiellä.Sininen maltillisempi mutta useimmiten tavoiteltu korjaus.Vihreä viiva esimerkkinä arvojen muuttumisesta ja sen vaikutuksesta.
Alempi kuva kuvaa vaikutusta jakosuotimen näkökulmasta eli suodon/piirin vaste.
 
Super-panda, saisitko laitettua kuvaa koteloratkaisustasi? Suljettukoteloinen ratkaisu kiinnostaa jonkin verran minuakin. Missäpäin projektisi sijaitsee?
 
Laatikko on yksinkertaisuudessaan ulkomitoiltaan se k300xl200xs300, rakennettu 22mm MDF:stä ilman mitään tukia. Tilavuudeltaan tuo siis on reilu 10l. Ylä-, ala- ja sivulevyt on kasattu ensin alla näkyvällä jiiriliitoksella, jonka jälkeen taka- ja etulevyt lamelloilla. Takalevyssä kaksi naparuuvia ja elementti luonnollisesti upotettu tasaan etulevyn kanssa. Reunojen viistämisen jälkeen kotelo on tarkoitus maalata vielä valkoisella katalyyttimaalilla. Laitan kuvia kunhan saan kotelon valmiiksi. Helsinginssä nämä sijaitsee..
Niin ja tosiaan vaimennuksena tällä hetkellä tiivis vanu, mutta luulen että vaihdan takaisin akustiikkalevyyn seinille ja ilmavammin pakattuun vanuun..

Tässä kuva jiiriliitosterästä..
E120_iso.jpg


Lamelloista lisää tietoa http://www.lamello.com/en/products/wood-joining-system/overview.html
 
Tuollaisen liitoksen kasaaminen hyvin istuvaksi edellyttää liimalta tiettyä juoksevuutta ja ei niin nopeata kiinteytymistä. Eri- keeper ei taida toimia?
 
kyllähän tuollaisessa paikassa normaali puuliima on ihan hyvä. Jos tuntuu, että työstöaika ei tahdo riittaa, voi vaikka liimapinnat kostuttaa rätillä ennen liiman levittämistä. Liiman ohentaminen ei juuri auta työaikaan.
 
ealab sanoi:
Tuollaisen liitoksen kasaaminen hyvin istuvaksi edellyttää liimalta tiettyä juoksevuutta ja ei niin nopeata kiinteytymistä. Eri- keeper ei taida toimia?
Napsauta laajentaaksesi...
Sella sanoi:
kyllähän tuollaisessa paikassa normaali puuliima on ihan hyvä. Jos tuntuu, että työstöaika ei tahdo riittaa, voi vaikka liimapinnat kostuttaa rätillä ennen liiman levittämistä. Liiman ohentaminen ei juuri auta työaikaan.
Napsauta laajentaaksesi...

Kiillon B3 on tähän asti toiminut ihan hyvin.. Tietysti jos haluaa aivan nimellisen viimeisen päälle tehdä voi noihin käyttää epoksiakin mutta kun tavallista puuliimaa jo on se 10l tonkka niin en koe niin tärkeäksi panostaa kaksikomponenttiliimoihin. Kannattaa kaupassa tarkastella niitä purkkien päivämääriä koska tuoreempi liima on huomattavasti juoksevampaa kun purkissa seissyt liima.
Reilusti kun liimaa käyttää niin kyllä ylimääräinen pursuaa nätisti saumasta ulos.. Tuossa liitoksessa nimenomaan on se hyvä ominaisuus että siinä on noin kolminkertainen liimapinta-ala tavalliseen jiiriliitokseen verrattuna ja kasaaminenkin on periaatteessa helpompaa yhdensuuntaisen puristuksen ansiosta kunhan maltilla puristaa.

punssi sanoi:
Onko panda hoksannut tämän?
http://www.markaudio.com/plan/alpair-10-simple
Kotelon sisätilavuuskin menee melkolailla yksiin kunhan kotelossa on sisällä fyllinkiä.
Napsauta laajentaaksesi...

Olin itse asiassa huomannut.. Käytin kyseistä ohjetta elementin reijän ja upotuksen mittoja varten.
Meinaatko että tuosta voisi kopioida tuon refleksiputken mitat?
Jätän ehkä tuon 70Hz ongelman toistaiseksi taka-alalle. Pitää katsoa uudestaan kunhan saan nuo soitettua sisään. Tällä viikolla olisi sitten tarkoitus yrittää vääntää kasaan joku suodin..
 
Olin itse asiassa huomannut.. Käytin kyseistä ohjetta elementin reijän ja upotuksen mittoja varten.
Meinaatko että tuosta voisi kopioida tuon refleksiputken mitat?
Jätän ehkä tuon 70Hz ongelman toistaiseksi taka-alalle. Pitää katsoa uudestaan kunhan saan nuo soitettua sisään. Tällä viikolla olisi sitten tarkoitus yrittää vääntää kasaan joku suodin..
Napsauta laajentaaksesi...

Kotelosi on jotain +10 litraa. Joka on ihan sopiva tilavuus refleksi periaatetta silmälläpitäen. Fyllinkiä sopivasti määrä sisään joka nostaa tehollista tilavuutta. Materiaalista riippuen 5-20%. Tuon ohjeen mukaisia putkea voi siten käyttää, huolehdit vaan että putken suulla (kotelon sisällä) ei ole vaimennusainetta edessä.
 
Noniin. Nyt tarvitsen siis apua kaistaneston komponenteissa.
Varsinkin naisäänet honottaa aika pahasti. Arvioiden (huom!) mukaan olen hakemassa noin 6db vaimennusta suunnilleen 1 kHz kohdalle -3db/oct. Jos en ihan väärässä ole niin F1=250 Hz, F=1 kHz ja F2=4 kHz. Nämä arviot ei tule mittauksista vaan ihan kuuntelun ja eq:n perusteella, ja älkää tappako jos olen epäselvä lukujen yms. suhteen. Yritän parhaani mukaan selittää jos jotain jää epäselväksi.
Eli mistä lähdetään liikkeelle? Elementin arvojakin saa jos ne ovat tarpeen. Kysyn koska minulla ei ole aavistustakaan kuinka monen superfaraadivolttiampeerin konkkakelavastuksia olen hakemassa. Käsittääkseni kuitenkin kelasta, konkasta ja vastuksesta tämä piiri yksinkertaisimmillaan koostuu ja rinnakkain kytkettynä.
Kiitän jälleen etukäteen.
 
Moi

Muutamia sivuhuomautuksia aiheeseen liittyen.

Ton suotimen englanninkielinen nimi on notch-filter. Saattaa helpottaa valmiiden suotimien hakemista. Siis malliksi joita voisi kokeilla. Olettaen siis että joillain muilla on ollut samoja ongelmia. Aika paljon saattaa muuttua ääni sitten kunnollisella sisäänajolla. Eli kannattaa sitten vasta alkaa tuota suodinta väsäileen.

Ja siitä kuopasta niillä bassoilla. Mulla olisi sellainen ajatus että tuo kuoppa johtuisi huoneen vaikutuksesta. Eli kaiuttimen tai kuuntelualueen sijoittelusta. Ja olethan aivan varma että kaiuttimet on kytketty oikein. Siis vaiheet. Se tosin vaikuttaa bassoihin laajemmin...
 
Noita on nyt kuunneltu sen 25 tuntia, eikö tuo sisäänajoaika vaihtele aika paljon elementtejen välillä vai onko noihin joku yleispätevä sisäänajojakso? 100h?

Olen netistä yrittänyt etsiä erilaisia kokoonpanoja, laskureita ja teoriaa ja yllätyin vähäisestä tiedon tarjonnasta. Tietoa löytyy kyllä siitä mitä notch-filtteri tekee mutta todella vähän miten komponentit tulee valita. Tarkoituksena olisi saada joku hyvä lähtökohta-paketti jota sitten voisi muunnella oman maun mukaan.

Myönnetään että vähäisen koekuuntelun aikana en ehtinyt kokeilla paljoa noita sijoituksia, eli pitää ihan ajan kanssa kokeilla.
 
Kiitos!

Miten en tota löytänyt?

Käsittääkseni Kelojen pitää olla ilmasydänmalleja mutta miten noissa konkissa ja vastuksissa? Molemmissa on ainakin radioduossa useata eri mallisarjaa. Voiko ns. protoihin käyttää jotain halvempia versioita antamaan suuntaa ja sitten vaihtaa lopulliseen versioon laadukkaammat (kalliimmat) komponentit?
Vastuksiin on myös ilmoitettu tehoarvo (W), minkä mukaan tämä pitäisi valita?

Laskuri antoi seuraavat arvot:

C=16.02 uF
L=0.4 mH
R=2.65 ohm
 
Joo voit hyvin käyttää halvempia protoihin. Vaihtaa sitten lopullisiin jotkin kunnolliset vaikka mundorffia tms. audiokamaa. Kannattaa vaikka tehdä joku näppärä alusta mihin on helppo vaihdella niitä sitten. Vaikka reikälevylle. En tiedä toimiiko käytännössä mutta voisin kuvitella.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös