Tuplajohdotus (Bi-Wire)

UhVo

Käyttäjä
Liittynyt
26.7.2007
Viestejä
61
Kaupunki
Nurmijärvi
elikkä, mistä halvalla bi-wire johdot ? kipukynnys 150e, mieluiten halvemmalla....ja miten liitän ne vahvistimen päähän ? koska eikö piuhojen päitä pitäisi mennä 2 x samaan reikään vahvistimessa, ja olen ajatellut käyttää banaaniliittimiä, niiden helppouden vuoksi.

Vahvarina hk 7500 ja kajareina dalin grand coupe:t

http://www.hificables.co.uk/Search/bi-wire/

tuolta olen katsonut, onko suosituksia kyseisessä hintaluokassa ? Pituus n. 3m
 
UhVo sanoi:
....ja miten liitän ne vahvistimen päähän ? koska eikö piuhojen päitä pitäisi mennä 2 x samaan reikään vahvistimessa, ja olen ajatellut käyttää banaaniliittimiä, niiden helppouden vuoksi.

Hommaat pinottavat banaaniliittimet, tai sitten sellaiset banskut, joihin mahtuu molemmat kaapelit.
 
150 eurolla saa kyllä käytettynä varsinaisia biwire-kaapeleitakin. Siis sellaisia, joissa on kaiuttimen päässä neljät banaaniliittimet ja vahvistimen päässä kahdet. Esimerkiksi Chordin Odyssey nelosia on täälläkin ollut myyntipalstalla tuolla hinnalla tai halvemmallakin kolmemetrisinä. Siis näitä: http://www.hificables.co.uk/10925/Chord-Odyssey-4-Bi-Wire.html
 
Kokemus haarukkaliittimistä HK-vahvarin(av) perässä. Vahvistimen liittimissä oleva "kaulus" estää vähänkään leveämpien haarukkaliittimien käytön, koska ne eivät vaan mahdu paikoilleen, vaikka kauluksessa onkin pieni lovi :) Oma ratkaisu oli vuolla ylimääräiset muovit puukolla pois ja jo rupesi mahtumaan.

Eli banskua vaan tiskiin.
 
Harmi kun tuo pituus on 3m. Minulta olisit saanut halvalla (parilla kympillä+ pk:t) 4mm2 Bi-wire Supra Quattro- kaapelit. On tismalleen samannäköistä kaapelia 4x4.0 Supra Rondo, nimi vain eri. Noiden pituus on vain tosin vain 2.3m :-\

Tuossa on kuvaa. Nämä ovat tuolla tummanharmaalla kuorella.
http://www.sjofnhifi.com/servlet/Detail?no=127

Voithan pistää YV:tä jos lyhemmätkin piuhat riittäisivät...

T: Jyrki
 
Vaikuttaako toi Bi-Wire johdotus äänellisesti? ???
 
Luigi sanoi:
Vaikuttaako toi Bi-Wire johdotus äänellisesti? ???

Itseäkin kiinnostaisi tämä seikka, koska omista Eposeista tuo mahdollisuus löytyy, ja hiukan laadukkaammat piuhat lienee muutenkin suunnitelmissa tässä lähiaikoina.
 
Onko Eposeissa jonkinsortin rauta tai kaapelit yhdistämässä liittimiä kaiuttimen päässä (single-wiring)? Mutuna sanoisin, että suuremman hyödyn saa panostamalla laadukkaampaan "single"-kaapeliin ja vaikka napsaisemalla siitä pienet pätkät diskantti-basso välille. Tämä siis tietty jos ottaa metritavarana ja itse asentaa liittimet :) Toki voin olla väärässä.
 
Gainiz sanoi:
Onko Eposeissa jonkinsortin rauta tai kaapelit yhdistämässä liittimiä kaiuttimen päässä (single-wiring)? Mutuna sanoisin, että suuremman hyödyn saa panostamalla laadukkaampaan "single"-kaapeliin ja vaikka napsaisemalla siitä pienet pätkät diskantti-basso välille. Tämä siis tietty jos ottaa metritavarana ja itse asentaa liittimet :) Toki voin olla väärässä.

Juu Eposeissa on tollaiset irrotettavat sillat. Myyjä sanoi, että eroa on jopa sillä pitääkö piuhoja (single wire) tilanteessa ylemmissä vai alemmissa liittimissä.
 
EaJ sanoi:
Juu Eposeissa on tollaiset irrotettavat sillat. Myyjä sanoi, että eroa on jopa sillä pitääkö piuhoja (single wire) tilanteessa ylemmissä vai alemmissa liittimissä.

Korvilla todennettavia eroja tuskin on, piti johtoja ylemmissä tai alemmissa liittimissä single-wirenä.

Bi-wiren funktio on tuplata johtimen pinta-ala eli puolittaa johtimen resistanssi. Hyötyä on usein vain tilanteissa joissa alkup. naru on luokattoman ohutta ja johtimen korkean sarjaresistanssin takia taajuusvaste mukailee kaiuttimen impedanssikäyrää. Pienentämällä sarjaresistanssia bi-wiretyksen avulla (tai muuten) taajuusvaste mukailee vähemmän kaiuttimen impedanssikäyrää. Saman asian ajaa yhden, tuplasti paksumman, johdon vetäminen kaiuttimelle tai lyhentämällä kaiutinpiuhat puoleen entisestä; kaikki kolme tapaa puolittavat johtimen resistanssin puoleen. Bi-wiretys tosin voi lisätä plus- ja miinusjohtimien välistä etäisyyttä toisistaan ja vaikuttaa hifimielessä merkittävästi johtimen induktanssiin (kasvattaa sitä), mikä ei ole toivottavaa. Bi-wirettävän on siis parasta tehdä johdoista jokin punos tai muulla tavoin varmistaa, jotta johtimet kulkevat mahdollisimman lähekkäin toisiaan.
 
^ tuskin ja tuskin. Oletko kokeillut ja huuteletko taas sähkötekniikan kalvoja meille uunoille? IMO, minustakin tuntui että äänessä oli eroa missä liitännässä mulla oli johdot. Ilmeisesti siinä siltauslätkässä on liikaa resistanssi tms.
 
^^ Teoriasi on kyllä totta, mutta tässä tapauksessa se menee metsään. Tuplajohdotuksen tarkoituksena oli ja on eri elementeille menevien virtojen erottaminen jo vahvistinpäässä, jotta kaapelissa ei aiheudu esim. suurista bassotaajuuksien virroista vaikutuksia diskantille. Samoin johdinten kytkeminen kaiuttimen tuloterminaaliin tietyllä tavalla ajaa samaa asiaa. Hyvä esimerkki kytkentätavasta löytyy esim Linn Majik 140 -kaiuttimen manuaalista.
 
Luigi sanoi:
Vaikuttaako toi Bi-Wire johdotus äänellisesti? ???

Osa kuulee eroja, osa ei. Kunnollista tieteellistä näyttöä en ole biwiringin hyödyistä nähnyt koskaan ja koska paljon vaativimpiakin signaaleja saadaan piuhasta läpi ilman ongelmia, en usko niitä koskaan edes nähtävän. Jos jollain on joku järkevä tutkimus tai kahdennettava sokkokuuntelutesti, niin uskoisin että meitä olisi enemmänkin joita tämä kiinnostaisi.
 
^ Kolmosvaihtoehtoon pieni huomautus: "Please note we do not ship Chord Company Products outside the UK and Ireland".
 
Kyllähän mainituilla johdoilla jo hifit johdottaa. Ebayn johto on mielenkiintoinen, ottaisin mielummin sitä noista kahdesta. Metrihinta ei ole järin paha liittimineen ja sukkineen nykyisellä taalan kurssilla ja lisäksi myyjä tekee eripituisia johtoja tilauksesta. Materiaalien puhtauksista ollaan aina vain valmistajan markkinointiosaston ilmoittamien tietojen varassa muutenkin.
 
jni sanoi:
^^ Teoriasi on kyllä totta, mutta tässä tapauksessa se menee metsään. Tuplajohdotuksen tarkoituksena oli ja on eri elementeille menevien virtojen erottaminen jo vahvistinpäässä, jotta kaapelissa ei aiheudu esim. suurista bassotaajuuksien virroista vaikutuksia diskantille. Samoin johdinten kytkeminen kaiuttimen tuloterminaaliin tietyllä tavalla ajaa samaa asiaa. Hyvä esimerkki kytkentätavasta löytyy esim Linn Majik 140 -kaiuttimen manuaalista.

Eikö Bi-wiring myös mahdollista eri laatuisten ja paksuisten kaapelien käytteämisen diskanteilla ja passoilla? Basso/keskiäänisille voi esimerkiksi vetää paksua kuparijohtoa antamaan kunnolla potkua ja diskanteille ohutta hopeajohdinta tuomaan heleyttä ja ilmavuutta yläpäähän. Itse ajattelin koittaa seuraavaksi juuri tällaista johdotusta, jossa alas menee paksut kuparit ja ylös 0.6 mm hopealanka. Saas nähdä toimiiko.
 
jykki sanoi:
Eikö Bi-wiring myös mahdollista eri laatuisten ja paksuisten kaapelien käytteämisen diskanteilla ja passoilla? Basso/keskiäänisille voi esimerkiksi vetää paksua kuparijohtoa antamaan kunnolla potkua ja diskanteille ohutta hopeajohdinta tuomaan heleyttä ja ilmavuutta yläpäähän. Itse ajattelin koittaa seuraavaksi juuri tällaista johdotusta, jossa alas menee paksut kuparit ja ylös 0.6 mm hopealanka. Saas nähdä toimiiko.

Paksu, pieniresistanssinen kuparijohto antaa jossain määrin "potkua lisää", sillä tehohäviöt johdossa ovat pienemmät ja paksu kaapeli ei lisää niin paljon vahvstimen lähtöimpedanssia eikä siten huononna vaimennuskerrointa niin paljon (jonka merkitys on mikälie).

Hopeakaapeli ei lähtökohtaisesti soi sen kirkkaammin kuin kuparikaapeli, vaikka sellainen tornihuhu kaupungilla usein liikkuukin. Kaiutinkaapelin (jossa liikkuu virta enemmässä määrin ja jännite vähemmässä määrin) kirkkauden määrittelee kaapelin induktanssi, joka on virran muutosta vastustava suure. Induktanssin suuruus riippuu kaapelin geometriasta, ei johtimien materiaalista. Geometria, jossa plus- ja miinuskarvat menevät mahdollisimman lähellä toisiaan ja omaavat mahdollisimman suuren yhteispinta-alan, on kaikista vähäinduktanssisin - tässä kaapelityypissä kapasitanssi vastaavasti kasvaa tavattoman suureksi, sillä geometria vastaa käytännössä aukirullattua kondensaattoria.

Kirkkautta ehkäisee myös skin-efekti, joka myös on johtimen geometriasta riippuvainen suure. Voi toki teoretisoida, että jos kaapeliin, joka kärsii korkeasta skin-efektistä (= suurempi impedanssi korkeilla taajuuksilla, koska ne pakkautuvat johtimen ulkoreunoille eivätkä käytä koko kaapelin pinta-alaa) lyödään hopeakerros päälle, niin diskanttien impedanssi voi pienentyä muutamalla prosentilla (sillä ne kulkevatkin nyt hopeassa suurelta osin) ja kirkastaa ääntä.

Oikein tehtynä lättäkaapeli minimoi sekä skin-efektin, että induktanssin (se saattaa nostaa myös induktanssin pilviin jos johtimet kulkevat vierekkäin eivätkä päällekkäin). Muun muassa körtsillä on tällaisia oivallisia kaapeleita: http://www.goertzaudio.com/contents/en-us/d16_MI_Speaker_Cables.html

Bi-wirettäessä erilaisilla kaapeleilla voisi olla ehkä asiaankuuluvaa kiinnittää huomiota erilaisten kaapelien nopeuskertoimeen ja tehohäviöihin. Bassoja ei kannata siirtää pitkällä, hitaan nopeuskertoimen omaavalla kaapelilla ja diskantteja taas lyhyellä ja korkean nopeuskertoimen omaavalla kaapelilla, sillä aikakoherenttius kärsii. Jos taas ylä- ja alapään johdot vedetään eri paksuisista johtimista (johtimista, joissa on erilainen resistanssi/impedanssi), on kaistojen tehohäviöt erisuuruiset, ja alkuperäinen esitys menee taas jossain määrin kuralle. (Eri mittaisissa johdoissa myös velloo eritaajuiset seisovat aallot, ja erilaisilla johtimilla on erilaiset resonanssitaajuudet eli johdot olisi asiaankuuluvaa pitää saman mittaisina ja samanlaisina.) Näistä syistä bi-wirettäessä ei kannata välttämättä sekoittaa kaapelityyppejä keskenään. Pieni-induktanssinen ja pieniresistanssinen kaapelityyppi sopii siirtämään kaikkia audiotaajuuksia.

Joo tiedän, huutoa voi tulla näistä horinoista :D. Älkää sekoittako sanottua bi-amppaukseen.
 
Skin efekti ei tyypillisesti vaikuta audiotaajuuksilla, mutta sitä käytetään mielellään kaapelimarkkinoinnissa, koska se on todellinen sähköinen ilmiö ja kuulostaa hienolta.

Äänisignaali taitaa edetä kaapelissa n. 70% valonnopeudella. Ei taida nopeuskertoimilla olla väliä kaiuttimen toistoon.

Seisovia aaltoja syntyy siirtolinjoissa. Siirtolinja syntyy, kun signaalitie on pidempi kuin aallonpituus. Voit huviksesi laskea mikä on 20 kHz aallonpituus 70% valonnopeudella. Saa nimittäin olla melko pitkät kaapelit! Jälleen kyseessä radiotekniikasta tuotu hienonkuuloinen termi hifipuolelle myynninedistämistarkoituksessa.

Sama juttu kaapelien pituuksien suhteen. Käytännössä kaapelin molemmissa päissä on sama signaali yhtäaikaa, joten eripituiset kaapelit eivät haittaa (paitsi häviöiden suhteen)

Erilaiset kaapelit bi-wirekäytössä saattavat vaikuttaa vasteeseen, mikäli kaapeleiden häviöt ovat erilaisia. Lisäksi voimakkaan reaktiiviset kaapelit saattavat vaikuttaa jakosuotimen toimintaan. Tästä syystä useat kaiutinvalmistajat eivät edes tarjoa bi-wire mahdollisuutta.

Minun mielestäni bi-wire on yleensä turhaa, mutta bi-amp taas ei välttämättä.
 
Back
Ylös