Tuorein Hifimaailma-lehti

Ja olihan alkupäässä sivutolkulla läpiselattavaa kaiuttomasta huoneesta ja mittauksista, josta plussaa eli perusteellisesta jutusta/paneutumisesta (vaikka minua ei-insinöörinä ei juuri napannutkaan).
Hattu päästä jo nyt, vaikkei postin koiravaljakko ole tänne peräkylälle vielä ehtinytkään! 😋
 
^Fyne pisti itselläkin silmään. Selvä Tannoy lähtöinen elementti. Liekö tannoyltä lähteneiden suunnittelema.
Olisin kaivannut mittauksia kyseiseen artikkeliin mukaan.

CD soitin testissä yllätti että hyvin voi kuunteluarvioissa pärjätä vaikka Jitteriä olisi runsaasti (jos se vaan keskittyy matalalle taajuudelle).
 
Hattu päästä jo nyt, vaikkei postin koiravaljakko ole tänne peräkylälle vielä ehtinytkään! 😋
Vasta puolet luettu kaiutonhuone-jutusta, mutta onpa mielenkiintoinen. Erityiskiitokset standardinumeroiden ja materiaalien mainitsemisesta! Noilla kuvauksilla osaisi melkein jo rakentaa omankin. Ei puutu kuin pari miljardia käteistä. ;) Tuli muutamia kysymyksiä artikkelista, mutta luen ensin loppuun ja vielä uudestaan ja palaan sitten asiaan.
 
Tuosta ethernetkytkimen jutusta olisin kaivannut hieman perusteellisempaa. Nyt jäätiin aika lailla lähtökuoppiin.

Tiedän omasta kokemuksesta että helppoa ei tuosta ole juttua kirjoittaa🙂
 
Tuosta ethernetkytkimen jutusta olisin kaivannut hieman perusteellisempaa. Nyt jäätiin aika lailla lähtökuoppiin.

Tiedän omasta kokemuksesta että helppoa ei tuosta ole juttua kirjoittaa🙂
Ymmärrän. Kyseessä on kuitenkin Hifimaailman uusin, lyhyin ja kevyin juttuformaatti, jossa tutustutaan (pääosin) lisävarusteisiin yms. tillbehöriin ilman varsinaisen testin tai edes kokeilun syvyyttä. Näin saadaan esiin kiinnostavia nostoja, jotka muuten saatttaisivat jäädä kokonaan käsittelyn ulkopuolelle.
 
Nytpä oli asiapitoinen lehti. Kuunteluhuoneen rapsasta plussat! Kannattaa tutustua mittaustermeihin jos ei vielä ole tutustunut. Pelkät mittaukset ei tietenkään kaikkea takaa, mutta antaa kertoa miten yleispäteväksi/onnistuneeksi kaiutin on leivottu.
 
Minkälainen tuon huoneen jälkikaiunta-aika on taajuuden funktiona? 0 ei kelpaa vastaukseksi jo senkin vuoksi, että tilaa ei pidetä kaiuttomana <50Hz:llä, eikä mittaustulosten poikkeamakaan ideaalista ollut aivan nollassa edes korkeilla taajuuksilla. Tuskin se tasan 0 on muuallakaan - kenties 0.0x-0.00x alueella? Jos RT60 ei ole validi parametri, niin vesiputouskäyrästökin kävisi.
Olisi kiva saada jonkin tutuhkon kaiuttimen tuolla mitattu REW mdat tiedosto, jota voisi omatoimisesti katsella vaikkapa referenssimielessä.
Se oli myös kiinnostava tieto, että aivan keilojen vieressä mitattaessa ei saada hyviä tuloksia. Itsekin olen havainnut hiukan vastaavaa. Nyt tuli vahvistus havainnolle. :)
Artikkelin sivun 18 kappale, joka alkoi "Ilman kautta välittyvien äänten eristävyyttää..." jäi hiukan epäselväksi. Äänieristävyyden arvot kuulostavat hiukan vaatimattomilta tuollaiselle rakennukselle, paitsi jos mittaustapa on aivan toisenlainen kuin esim. asunrakennuksissa. Mikä on rakennemelutaso? Todellinen melutasohan oli <0dB. Onko tuo 4-11dB siis joku rakenteen kautta melun läpäisevyyden arvo tietyllä testiäänellä?
 
Minkälainen tuon huoneen jälkikaiunta-aika on taajuuden funktiona? 0 ei kelpaa vastaukseksi jo senkin vuoksi, että tilaa ei pidetä kaiuttomana <50Hz:llä, eikä mittaustulosten poikkeamakaan ideaalista ollut aivan nollassa edes korkeilla taajuuksilla. Tuskin se tasan 0 on muuallakaan - kenties 0.0x-0.00x alueella? Jos RT60 ei ole validi parametri, niin vesiputouskäyrästökin kävisi.
Olisi kiva saada jonkin tutuhkon kaiuttimen tuolla mitattu REW mdat tiedosto, jota voisi omatoimisesti katsella vaikkapa referenssimielessä.
Se oli myös kiinnostava tieto, että aivan keilojen vieressä mitattaessa ei saada hyviä tuloksia. Itsekin olen havainnut hiukan vastaavaa. Nyt tuli vahvistus havainnolle. :)
Artikkelin sivun 18 kappale, joka alkoi "Ilman kautta välittyvien äänten eristävyyttää..." jäi hiukan epäselväksi. Äänieristävyyden arvot kuulostavat hiukan vaatimattomilta tuollaiselle rakennukselle, paitsi jos mittaustapa on aivan toisenlainen kuin esim. asunrakennuksissa. Mikä on rakennemelutaso? Todellinen melutasohan oli <0dB. Onko tuo 4-11dB siis joku rakenteen kautta melun läpäisevyyden arvo tietyllä testiäänellä?
Vartoon vastausta tähän kirjoittajalta. Postataan heti, kun sellainen saadaan :)
 
Minkälainen tuon huoneen jälkikaiunta-aika on taajuuden funktiona? 0 ei kelpaa vastaukseksi jo senkin vuoksi, että tilaa ei pidetä kaiuttomana <50Hz:llä, eikä mittaustulosten poikkeamakaan ideaalista ollut aivan nollassa edes korkeilla taajuuksilla. Tuskin se tasan 0 on muuallakaan - kenties 0.0x-0.00x alueella? Jos RT60 ei ole validi parametri, niin vesiputouskäyrästökin kävisi.
Olisi kiva saada jonkin tutuhkon kaiuttimen tuolla mitattu REW mdat tiedosto, jota voisi omatoimisesti katsella vaikkapa referenssimielessä.
Se oli myös kiinnostava tieto, että aivan keilojen vieressä mitattaessa ei saada hyviä tuloksia. Itsekin olen havainnut hiukan vastaavaa. Nyt tuli vahvistus havainnolle. :)
Artikkelin sivun 18 kappale, joka alkoi "Ilman kautta välittyvien äänten eristävyyttää..." jäi hiukan epäselväksi. Äänieristävyyden arvot kuulostavat hiukan vaatimattomilta tuollaiselle rakennukselle, paitsi jos mittaustapa on aivan toisenlainen kuin esim. asunrakennuksissa. Mikä on rakennemelutaso? Todellinen melutasohan oli <0dB. Onko tuo 4-11dB siis joku rakenteen kautta melun läpäisevyyden arvo tietyllä testiäänellä?
Kysymys: Minkälainen tuon huoneen jälkikaiunta-aika on taajuuden funktiona? 0 ei kelpaa vastaukseksi jo senkin vuoksi, että tilaa ei pidetä kaiuttomana <50Hz:llä, eikä mittaustulosten poikkeamakaan ideaalista ollut aivan nollassa edes korkeilla taajuuksilla. Tuskin se tasan 0 on muuallakaan - kenties 0.0x-0.00x alueella? Jos RT60 ei ole validi parametri, niin vesiputouskäyrästökin kävisi.

Vastaus: T60 ei ole validi parametri, koska diffuusia kaiuntaa ei huoneessa ole. Matalilla taajuuksilla moodikäyttäytymistä on, mutta siitä ei saa yksilukuista dataa, koska moodit ovat paikkariippuvaisia.

Kysymys: Artikkelin sivun 18 kappale, joka alkoi "Ilman kautta välittyvien äänten eristävyyttää..." jäi hiukan epäselväksi. Äänieristävyyden arvot kuulostavat hiukan vaatimattomilta tuollaiselle rakennukselle, paitsi jos mittaustapa on aivan toisenlainen kuin esim. asunrakennuksissa.

Vastaus: Kuten jutussa kerrottiin, äänieristystä, eli sitä miten paljon ympäröivät rakenteet torjuvat ulkopuolelta kantautuvaa ääntä, mitattiin tuottamalla voimakasta ilmaääntä kolmesta laajakaistaisesta äänilähteestä kontrollihuoneessa kammioiden ulkopuolella ja laskemalla äänitasoero huoneen sisällä ja ulkopuolella. Akukonin mittauksissa ilmaäänieristyksen tasoksi saatiin >60 dB yli 500 Hz ja >40 dB yli 100 Hz. Ne eivät ole samoja lukuja kuin asuinrakennusten ilmaääneneristysluku R'w, vaan kertovat 1/3-oktaavikaistojen osalta eristyksestä. Mittaustapa sama, raportointi eri.

Kysymys: Mikä on rakennemelutaso? Todellinen melutasohan oli <0dB. Onko tuo 4-11dB siis joku rakenteen kautta melun läpäisevyyden arvo tietyllä testiäänellä?

Vastaus: Rakennemelutaso eli askeläänitaso on 4-11 dB, ja se vaihteli eri huoneiden välillä. Kuten jutussa kerrottiin, mittaus tapahtui askeläänikojeella, joka pudottelee tasaiseen tahtiin 0,5 kg painoja huoneen ulkopuolella samalla, kun äänitasoa mitataan huoneen sisällä kolmessa pisteessä.
 
Nyt on aiheiltaan parasta hifimaailmaa aikoihin: Penaudio Cenya Supreme, Canor kaksikko, Rotel Michi, B&O Beogarm 4000, denafrips, Dynaco Dynakit. Kaikilta osin eivät ehkä kaikkein syväluotaavimpia artikkeleita, mutta mielenkiintoisia aiheita kaikki.(y)
 
Nyt on aiheiltaan parasta hifimaailmaa aikoihin: Penaudio Cenya Supreme, Canor kaksikko, Rotel Michi, B&O Beogarm 4000, denafrips, Dynaco Dynakit. Kaikilta osin eivät ehkä kaikkein syväluotaavimpia artikkeleita, mutta mielenkiintoisia aiheita kaikki.(y)
Tähän täytyy yhtyä, oli mukavaa luettavaa
 
Tietysti kiva että kaiuttimet jotka punaviinitermein arvostellaan - Myös mitattaisiin, mutta miksi ihmeessä.

Kun on aiemmin eräiden valmistajien mittaustuloksia nähnyt, niin ei ihmekään etteivät enää halua niitä mitattavan...
 
^Eiköhän se ole niin, että kaiuttimiin tarvitaan talon soundi, jotta erottuvat massasta. Ne eivät ole aina oppikirjamaisia ja siksi(kin) "high-end laitteiden" osalta pitäydytään mittaamisesta (ja onhan ne painavia, joten vaikeampi raahata Aalto yliopiston kaiuttomaan huoneeseen).
 
^Eiköhän se ole niin, että kaiuttimiin tarvitaan talon soundi, jotta erottuvat massasta. Ne eivät ole aina oppikirjamaisia ja siksi(kin) "high-end laitteiden" osalta pitäydytään mittaamisesta (ja onhan ne painavia, joten vaikeampi raahata Aalto yliopiston kaiuttomaan huoneeseen).

Jää sitten ainakin allekirjoittaneelta kaikki nuo kokeilematta jos vaikka kävisi onni arvonnassa.
 
^Eiköhän se ole niin, että kaiuttimiin tarvitaan talon soundi, jotta erottuvat massasta. Ne eivät ole aina oppikirjamaisia ja siksi(kin) "high-end laitteiden" osalta pitäydytään mittaamisesta (ja onhan ne painavia, joten vaikeampi raahata Aalto yliopiston kaiuttomaan huoneeseen).
Voisin edelliset mukaan lukien ajatella erilaisia vaihtoehtoja, miksi ei mitata:
- paremmissa hifeissä /high-end -laitteissa mittaukset eivät kuulu tyyliin/kulttuuriin, vaan edellä mainittu "viininmaistelutermein" arviointi tapana
- isojen laitteiden roudaus mittauspaikalle ja ajan saaminen sieltä haastavaa
- toimituksen vähäiset resurssit so. toimituksen aika ja rahat
- bulkkilaitteiden joukkomittaukset helppo suorittaa so. yksillä järjestelyillä monta laitetta
- merkkien edustajat eivät salli mittauksia
- muuta?

Vaan viihdettähän tuo Hifimaailmakin on eikä mikään osto-opas.

High End laitteidenkin arviot ovat tarjontaan nähden vähäisiä eli kuva tarjonnasta ja sen tasosta on lähinnä viitteellistä. Laitteiden lisäksi olennaista ovat bränditoimittajat, joiden tyylistä tykkää tai ei ja se lukuarvon kannalta ehkä olennaisempaa. Kymppitonni+ laitteiden ostajat tietävät mitä haluavat ja kuuntelevat tavallaan.

Bulkkilaitteiden suhteen markkinakatsaukset jonkun tuotesegmentin tiettyyn hintaluokkaan (tyyliin "tonnin lattiakaiuttimet") eivät myöskään kuluttajaa palvele muuten kuin shortlistauksena, että vertailuhaaviin sattuneista heikoimmin menestyneiden kanssa ei kannattane vaivautua.
 
^ merkkien edustajat eivät salli mittauksia
Tämä taidetaan kategorisesti kiistää Hifimaailman toimesta, mutta huonoista arvosteluista on noussut paskamyrskyjä ennenkin, eikä meillä ulkopuolisilla edes ole näkyvyyttä toimituksen ja maahantuojien väliseen kommunikaatioon. Yksittäinen huono mittaustulos kantaa pitkälle: Sille ilkutaan ns. tekniikanmaailmapiireissä, merkin arvostus saattaa laskea harrastajien keskuudessa ja maahantuojalla saattaa mädäntyä kallis mallisto varastoon.
 
Ihan yleisellä tasolla: Mittausten ongelma on siinä, että hyvin usein niitä ei osata tulkita oikein. Jos lehti julkaisisi vaikkapa pelkät kaiutinmittaukset tai daceista SINADin (ilman subjektiivista arviota, ilman kuuntelua jossakin tilassa, ilman kokemusperäistä tietoa), niin varovastikin arvioituna 9/10 ostajaehdokasta olisi datan kanssa kummissaan. Tosielämä ei ole niin mutkatonta.

Tämä tulokulma johti takavuosina "viivotinasetteluun", jossa ostopäätös saattoi syntyä sen perusteella, mikä laite/kaiutin oli saanut arvostelussa pisimmän palkin. Vaikutus voi olla ainakin teoriassa markkinoita vinouttava, koska vain "paras" myy. Lopputuloksen kannalta tämä johtaa helposti tilanteeseen, jossa "paras" ei soi kotona hyvin.

Absoluuttisen parhauden toteamiseksi ei ole muuta instrumenttia kuin omat korvat omassa akustiikassa omalla musiikilla omin laittein. Kaikki muu on enemmän tai vähemmän viitteellistä/viihteellistä.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös