Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Totaldac -jutussa oli myös kuvavirhe. Taittoon oli päässyt tarkastusversion kuva oman daccini sisältä. D1 directissä on tosiaankin se 300 Vishayn vastusta, omassani vain kolmannes siitä...Totaldac jutussa oli virhe, Haikaran levy ei ole kovimpia kotimaisia
Hyviä juttuja oli monta, kotimainen vahvistin, Mannet, luurit ja Totaldac.
Oikein muistit, joskaan en nyt muista tarkemmin, että mitenkuten ja koska.Muistanko väärin, vai oliko jompikumpi tai molemmat aiemmin erillisenä liitteenä ja siten etu- ja takakannen välissä olevan sisällön määrään vaikuttamatta?
Itselläni vielä Hifilehtiä vm 1982. Nostalgisesti muistelee aikaa ennen lehden olemassaoloa. Hifi oli tuolloin harrastus. Piti kaivella tiedonmurusia mistä sai. Kuvan lehden pääkirjoituksessa surraan, kun Pohjoismaihin jää vain pari hifilaite ja tv valmistajaa. Samoin kiintoisa juttu laserlevysoittimen (cd-soittimen) tulemisesta.Kuten sanoin, enemmän kategorioita - enemmän voittajia - enemmän mahdollisuutta myydä sitä leimaa markkinointikäyttöön. Sama näkyy vähintään yhtä hienosti Hifin ulkopuolella.
Vuoden kamera, vuoden pro-kamera, vuoden best-buy -kamera, vuoden v-loggaus kamera, vuoden valokuvaus/videokamera. Niin ja tietty vuoden täyskenno, aps-c kenno, mft-kenno kans. Ja perään 13 eri kategoriaa vuoden linsseille. Tuiki perusteltuja kategorioita kaikki. Ja pohjalle vielä yksi puhelinsarja.
Tuokin vaihe tuli elettyä. Parhaimmillaan hyllyssä oli kaksi Pioneerin LD-soitinta. Toinen jopa maineikas cld-2950, joka osasi vaihtaa puolta eli kääntää lukupään. Mainittakoot, että DVD-soitinkin tuli heti Sony ES-mallina, mutta kun vuokralevyjä ei ilmestynyt samaa tahtia, lähti soitinkin myyyntiin.^ Laserlevyillä tarkoitetaan varmaan niitä vinyylin kokoisia optisia kiekkoja. Ne tulivat ja menivät aika nopeasti. Kai niitäkin joku jäi keräilemään. Onko mitään tyngäksi jäänyttä, mitä joku ei keräilisi.
Noilla oli melko aktiivinen keräilijäkunta vielä dvd:n tullessa 2000-luvun alussa. Sittemmin on hiljentynyt. Silloin iso syy noihin tuntui olevan se, että niillä sai elokuvia, jotka oli Suomessa vielä vanhan videolain aikaan saksittu piloille. Korkein ikäraja, jolla oli sallittua myydä elokuvia, oli K-16 vs. leffateatterin K-18, mikä tarkoitti aika monen elokuvan kohdalla sensuroimista videolevitykseen, vaikka leffateatterissa sai näyttää sellaisenaan.^ Laserlevyillä tarkoitetaan varmaan niitä vinyylin kokoisia optisia kiekkoja. Ne tulivat ja menivät aika nopeasti. Kai niitäkin joku jäi keräilemään. Onko mitään tyngäksi jäänyttä, mitä joku ei keräilisi.
Oliko noita laser-discejä jossain Suomessa helposti saatavissa 80- 90 luvulla? En milloinkaan törmännyt moisiin (vaikka tietoinen asiasta olinkin).Tuokin vaihe tuli elettyä. Parhaimmillaan hyllyssä oli kaksi Pioneerin LD-soitinta. Toinen jopa maineikas cld-2950, joka osasi vaihtaa puolta eli kääntää lukupään. Mainittakoot, että DVD-soitinkin tuli heti Sony ES-mallina, mutta kun vuokralevyjä ei ilmestynyt samaa tahtia, lähti soitinkin myyyntiin.
Se 1987 vuoden videolaki oli tosi typerä. Muistan hyvin ajat. Leffateatteriinkin hieman saatettiin saksia vaikkakin K-18. Muistan ainakin Robocopin jota siistittiin hieman jo elokuviin, mutta toki VHS oli sitten aivan torso.Noilla oli melko aktiivinen keräilijäkunta vielä dvd:n tullessa 2000-luvun alussa. Sittemmin on hiljentynyt. Silloin iso syy noihin tuntui olevan se, että niillä sai elokuvia, jotka oli Suomessa vielä vanhan videolain aikaan saksittu piloille. Korkein ikäraja, jolla oli sallittua myydä elokuvia, oli K-16 vs. leffateatterin K-18, mikä tarkoitti aika monen elokuvan kohdalla sensuroimista videolevitykseen, vaikka leffateatterissa sai näyttää sellaisenaan.
Nyttemmin elokuvien leikkaaminen tuossa tarkoituksessa on jo historiaa ja melkein kaiken saa BD/DVD tai sitten ei lainkaan.
Kaveriporukassa tilattiin pääosin jenkeistä, bulvaanina toimi eräs alan ammattilainen, jolla oli luottokortti. Eihän meillä räkänokilla ollut kuin markkoja taskussaOliko noita laser-discejä jossain Suomessa helposti saatavissa 80- 90 luvulla? En milloinkaan törmännyt moisiin (vaikka tietoinen asiasta olinkin).
Haikaran ekahan on just sitä ja toinen puolen levyn verran se toinen on taas nääh mitä turhaketta. Mannet aikanaan omistaneena se tuli luettua muut odottaa jos kerkee sängyssä ennen nukahtamista.Totaldac jutussa oli virhe, Haikaran levy ei ole kovimpia kotimaisia
Hyviä juttuja oli monta, kotimainen vahvistin, Mannet, luurit ja Totaldac.
Aktiivisena kuulokekuuntelun harrastajana pidin uusimmassa lehdessä ollutta kalliimpien kuulokkeiden vertailua erittäin kiinnostavana. Se oli itse asiassa kiinnostavin hifi lehden artikkeli mitä olen koskaan lukenut. Oli mielenkiintoista vertailla hifi-lehden arvioijien näkemyksiä ulkomaisilla hifikeskustelufoorumeilla samoista kuulokkeista esitettyihin näkemyksiin, joissa usein korostuu kuulokkeiden ns. tekninen suorituskyky (esim. kyky tehdä äänitteiden mikrodetaljit näkyväksi).Maailman parhaita luureja testataan Macbook äänilähteillä? Jää kyllä paljon potentiaalisista eroista pimentoon. Onneksi oli muitakin kuuntelijoita. Kaikesta huolimatta kiitos monipuolisista artikkeleista uusimmassa numerossa.
Eilen kolahti postiluukusta täällä Vantaalla, PKS:n jakelemanajollekin jo tullut