• MTOM rules:
    - When submitting phase opens, you are authorized to upload up to a maximum number of medias (configured by the admin).
    - Once submitting phase ends, voting phase starts and you will be able to vote for your preferred media.
    - At the end of the voting phase, the winner will be awarded !

trinec cd 1000

raimak

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
7
Muistaakos joku kyseiset kaiuttimet? Tuomelan Pekan suunnittelemat 15 elementtiset "hirviöt.
tätä sai joskus myös rakennus-sarjana.itsellä oli tuossa muutama vuosi sitten tuollaiset tehdastekoiset
olohuoneessa.ja jos muisti pitää paikkansa niin erinomaista ääntä ne antoi.
Erittäin suuntaavat yhden ihmisen kaiuttimet.nykyisin kuunnellaan gradient revolutioneita.
rahapulassa ne tuli joskus myytyä,joskin kaverille
Että jos herättää minkäänlaisia muistoja/tuntemuksia niin siitä vaan
Saa haukkua.
 

Mikael Nederström

Käyttäjä
Liittynyt
17.8.2006
Viestejä
839
Aikoinaan kuuntelin useampaankin otteeseen kyseistä kaiutinta Tuomelan C1-versiona. Joiltain osin tuo oli hämmästyttävän hyvä vehje, joiltan osin taas todella kummallisen kuuloinen. Dynamiikka oli uskomaton, ääni tasapainoinen ja basso ulottui aivan kellariin saakka. Äänikuvan ja tilantunnun kanssa oli sen sijaan niin ja näin. Soundi oli tyypillisesti sellainen, jossa huomiosta menee 90% äänellisten ominaisuuksien kuunteluun ja 10 % musiikista nauttimiseen.

Eli hifimielessä vehje oli mahdollisimman oikeaoppinen, nautiskelumielessä taas pykälää vaatimattomampi.
 

Mika K

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
13 056
Kaupunki
Olut, eikun Oulu..
Mikael Nederström sanoi:
Soundi oli tyypillisesti sellainen, jossa huomiosta menee 90% äänellisten ominaisuuksien kuunteluun ja 10 % musiikista nauttimiseen.
Kerran olen tuommoiset livenä nähnyt erään vanhan harrastajan kellarissa, ei ollut silloin kuuntelussa. Yo lauseen perusteella ihan hyvä niin :D
 

Toisinkuulija

Kaupallinen toimija
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
1 490
Minulle ei ole milloinkaan auennut, että Tuomela voi tehdä kaupallista kaiutinsuunnittelua ja pitää samaan aikaan valtakunnan hifilehden teknistä puolta handussaan vaikuttaen vahvasti lehden linjauksiin. Siis erityisesti silloin 80-luvulla.

Onko tätä milloinkaan puitu Hifi-lehdessä? Onko milloinkaan selitetty, miten tällainen eturistiriita on edes teoriassa pystytty käsittelemään?

On nimittäin ilmeistä, että juuri Tuomelan ansiosta lehti oli niin älyttömän pitkään sitä mieltä, ettei mitään eroja voi kuullakaan, esim. vahvaimissa ja CD-soittimissa. Kaikki kuullut erot taidettiin suoralta kädeltä leimata kuulijan harhaisuudeksi ja tuon asenteen jäljet näkyvät vahvasti suomalaisessa hifikentässä edelleen.

Ossi
 
P

PPU

Onko Tuomela tehnyt kaupallista kaiutinsuunnittelua? Minä olen luullut ettei, ja että esim. tuo Trinec oli valmistajan jonkin verran modifioitu näkemys C1-rakennusohjeesta.
 

kaksonen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
19 847
Kaupunki
Korvessa
Minulla oli aikoinaan Trinec TR-200 kaiuttimet (14v). Niissä oli samat keskiäänielementin kuin hifi-60/4 kaiuttimissa, Perlessin basso ja joku Ranskalainen diskantti. Tuon kaiuttimen vahvuus oli keskiäänialue. Toki tuostakin oltiin monta mieltä. Basso-osasto pyöreä ja diskantti vaisu.
Tuomelan suunnittelemat ja kaikki muutokset laitteiston kokoonpanossa kuului. Olen aina sanonut, että mikäli kaiuttimessa on hyvä keskialuetoisto, niin korva on valmis antamaan paljon anteeksi.
 

Toisinkuulija

Kaupallinen toimija
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
1 490
Pasi P sanoi:
Onko Tuomela tehnyt kaupallista kaiutinsuunnittelua?
BBX kaiuttimet 80-luvulla olivat Tuomelan suunnittelemia. Ja niitä myytiin hiton paljon. Hifi-lehdessä hyvin luukutetun designin nimissä, käsittääkseni. Ei kai kukaan alalla uskaltanut kritisoida tilannetta mitenkään. Tällainen muistikuva minulla ainakin on asioista.

Ossi
 
P

PPU

Aivan, mutta onko Tuomela tehnyt töitä jollekin kaiutinvalmistajalle maksua vastaan.
Minusta siinä että joku valmistaja alkaa tehdä sarjatuotantona avoimesti julkaistua rakennusohjetta, ei ole mitään pahaa eikä arveluttavaa. Jos siis näin asia oli.
 
K

ksaunisto

Pasi P sanoi:
Onko Tuomela tehnyt kaupallista kaiutinsuunnittelua? Minä olen luullut ettei, ja että esim. tuo Trinec oli valmistajan jonkin verran modifioitu näkemys C1-rakennusohjeesta.
Trinec CD-1000 ei ole ainoa tapaus lajissaan. BBX valmisti vähintään kolmea 80-luvun alun rakennussarjaa. BBX 485BR = Hifi 85-B ja BBX 445BR = Hifi 40/3. Noiden lisäksi oli muistaakseni yksi noin 20 litrainen suoraan rakennussarjasta, jonka tyyppiä en muista. Vähintään lupa noiden käyttämiseen on kysytty. Kestityksistä tai muista maksuista on turha spekuloida enää 20 vuoden jälkeen.

Muutamalla kaupallisella kaiuttimella ei ole karvankaan verran merkitystä suuntaan eikä toiseen. Kaupalliset olivat vain vaihtoehto niille, jotka olivat noista parista mallista kiinnostuneita, mutta ei ollut mahdollisuutta tehdä itse. Nuo eivät varmasti keikauttaneet alan kilpailuasetelmia mihinkään päin.
 

Mikael Nederström

Käyttäjä
Liittynyt
17.8.2006
Viestejä
839
Toisinkuulija sanoi:
Minulle ei ole milloinkaan auennut, että Tuomela voi tehdä kaupallista kaiutinsuunnittelua ja pitää samaan aikaan valtakunnan hifilehden teknistä puolta handussaan vaikuttaen vahvasti lehden linjauksiin. Siis erityisesti silloin 80-luvulla.

Onko tätä milloinkaan puitu Hifi-lehdessä? Onko milloinkaan selitetty, miten tällainen eturistiriita on edes teoriassa pystytty käsittelemään?
Jos selaat vanhoja HIFI-lehtiä 1990-luvun alusta, niin sieltä löytyy Musiikin Äänen kanssa käytyä kirjeenvaihtoa iso kasa. Näissä keskusteluissa spekuloitiin asialla aika paljon. Lopputulos oli muistaakseni se, että Tuomela olisi ollut valmis luopumaan rakennusohjeista, mutta lukijat protestoivat sen verran, että ne päätettiin jättää, mutta samalla lopettaa niiden äänen kuvaileminen kokonaan. Jo sitä ennen ne pudotettiin pois kaiutinvertailuista, jos niistä oli olemassa kaupallinen malli.

Toisaalta noihin aikoihin kaiutinvertailut tehtiin sokkona, joten kuulijoihin tieto ei olisi vaikuttanut, vaikka mukana vertailussa olisi ollut Tuomelan suunnittelema vehje. Lisäksi linja taisi olla se, että Weckström kirjoitti jutun, jos mukana oli Trinec tai vastaava.
 

Toisinkuulija

Kaupallinen toimija
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
1 490
Kimmo Saunisto sanoi:
Nuo eivät varmasti keikauttaneet alan kilpailuasetelmia mihinkään päin.
BBX heilutti kilpailuasetelmia varsin vahvasti, siitä ei ole epäilystä. Sehän oli todellinen kansankaiutin, hiukan vastaava, kuin Kef 105b aiemmin. Taisi kaapata sen jatkomarkkinat. Näin vain harmaita muistikuvia ajatuseulasta noukkiakseni.

Mikael vahvistaa, että asia on ollut tapetilla. Olihan se täysin älytön asetelma, ei sitä voi kiistää. Ainoa oikea ratkaisu olisi Tuomelalle tuolloin ollut tehdä ratkaisu, kumpi kiinnosti enemmän, olla lehden toimittaja vai kaiutinsuunnittelija. Molempia ei olisi voinut olla. Siitä jäi Hifi-lehdelle yksi suuri musta piste.

Miettikääpä hiukan kaiuttimien valmistajan tai maahantuojan asemaa suhteessa alan ainoaan lehteen. Teknisiä arvioita teki vasemmalla kädellä kilpailevia kaiuttimia kovaan tahtiin suunnitteleva henkilö. Nuorempi polvi ei taida näitä aikoja muistaakaan.

Ossi
 
K

ksaunisto

Toisinkuulija sanoi:
BBX heilutti kilpailuasetelmia varsin vahvasti, siitä ei ole epäilystä. Sehän oli todellinen kansankaiutin, hiukan vastaava, kuin Kef 105b aiemmin. Taisi kaapata sen jatkomarkkinat. Näin vain harmaita muistikuvia ajatuseulasta noukkiakseni.
Rakennussarjat ne heilauttivat kilpailuasetelmia. On hyvinkin mahdollista että BBX on myynyt lopulta enemmän kuin Kef 105b, mutta on melkoisen varmaa että 80-luvun Hifi-sarjoja tehtiin itse kymmeniä kertoja enemmän kuin mitään kaupallista kaiutinta myytiin - BBX:t mukaan lukien. Esim. minä olen tehnyt muistaakseni 13 paria Hifi-lehden sarjoista pelkästään 80-luvulla, joista jäi hiukan taskurahaa kun pyyti 400 mk/pari. Tuohon aikaan ostettiin aika vähän kaupasta - jostain kumman syystä. Tämä aivan varmasti syletti kauppiaita.

Myös rakennussarjojen kuunteluarviot sylettivät. Liitteenä kirjasta kaapattu C-1:n lyhyt sanallinen arvio, joka oli muistaakseni lehdessä saman sisältöinen.


[ylläpito on poistanut liitteen]
 
J

jahvetti

Jos nyt aletaan vanhoja muistelemaan, niin toivoisin että ainakin haetaan sitten todella ne viitteet kuntoon. Mutupohjalta tämä keskustelu menee aivan auktoriteettien taistoksi.
 
P

pmutanen

Jahvetti,

Kuinka paljon olet itse kuullut Tuomelan Pekan konstruktioita?

Mielestäni nuo Pekan tuottamat konstruktiot ovat olleet lähes poikkeuksetta varsin henkettömiä tuotoksia. Itselläni on ollut tilaisuus kuulla 85/3, 60/4, 80/6, 12/2, 12D, sekä C1jotain aparaatteja ja aina lopputulos on ollut "sound without balls" tyyppinen. Sopinee ihmisille jotka osaavat mielestään tulkita mittaustulouksia, mutta todellisille "musiikin elämyksiä hakeville" ovat varsin turhia konstruktioita. Tämä vain minun henkilökohtaisena mielipiteenä.

Torvihörhö
 

Toisinkuulija

Kaupallinen toimija
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
1 490
Nimenomaan. Suoraa viivaa on iät ajat etsitty kissojen ja koirien avulla ymmärtämättä sitten paljon sen enempää siitä, mitä musiikintoisto kaiuttimelta vaatii. Tämmöinen kuva minulle jäi. Olen katsellut joitakin isohkoja ratkaisuja ja niiden tukirakenteita... voi äiti! En välttämättä edes haluaisi kuulla.

Ja kaikki muu mollattiin lehden taholta varsin tehokkaasti. Ja tästähän on kyllä näyttöä.. Tuntui siltä, että päätoimittaja jäi pahasti Tuomelan teknisen briljeerauksen jalkoihin.

En ole seurannut, missä vaiheessa lehden linja on hivenen liukunut sivuun Tuomelan ei-voi-kuulla-eroja-elektroniikassa-viivalta. Ja kenen päätoimittajan aikana. Vai pehmenikö Tuomela itse lopulta ymmärtämään enemmän?

Kävin joskus 8 vuotta sitten edellisen kerran Hifi-messuilla ja myös lehden osastolla. Sanoin Pekalle (Tuomela), että voisin tulla Hifi-lehden vakituiseksi kolumnistiksi toisinajattelijan otsikolla. Pekalla meni kieli väärään kurkkuun.. Sai sitten sanottua lopulta, että pitää varmaan puhua päätoimittajan kanssa asiasta. No, en viitsinyt.. kunhan huulena heitin. Taisi tosin olla Lauri silloin päätoimittajana. Olisihan siitä voinut jotain syntyäkin.

Ossi
 
K

ksaunisto

Toisinkuulija sanoi:
Suoraa vastetta etsittiin kissojen ja koirien avulla ymmärtämättä sitten sen enempää. Tämmöinen kuva minulle jäi.
Kaiutinsuunnittelun johtavana asiantuntijana voisit nyt kertoa, mitkä asiat noissa rakennussarjoissa on tehty väärin? Mitkä kaiutinelementit, suodinkytkennät, komponentit ja millainen mekaaninen rakenne olisi tuottanut selkeästi paremman lopputuloksen? Ja miksi?
Jos taajuusvastetta ei saa/kannata suunnitella suoraksi, niin millä perusteella elementtien napaisuus ja suotimen osat ym. sitten pitäisi määritellä? Elementin plus-napa vahvistimen plus-napaan ja komponentit peruskaavoilla?

...ymmärtämättä sitten sen enempää... ???
 
K

ksaunisto

Mikael Nederström sanoi:
Joiltain osin tuo oli hämmästyttävän hyvä vehje, joiltan osin taas todella kummallisen kuuloinen. Dynamiikka oli uskomaton, ääni tasapainoinen ja basso ulottui aivan kellariin saakka. Äänikuvan ja tilantunnun kanssa oli sen sijaan niin ja näin. Soundi oli tyypillisesti sellainen, jossa huomiosta menee 90% äänellisten ominaisuuksien kuunteluun ja 10 % musiikista nauttimiseen. Eli hifimielessä vehje oli mahdollisimman oikeaoppinen, nautiskelumielessä taas pykälää vaatimattomampi.
Näin valitettavasti käy kun 2-kanavainen perustason äänite yritetään siirtää kuuntelijan korviin mahdollisimman kuivana. Törkeästi eteenpäin suuntaavan kaiuttimen ääni voi kuulostaa useilla äänitteillä todella kummalliselta, ja lyhyen kuuntelun perusteella jää vain mielikuva ettei kaikki asiat ole reilassa. Mielipide saattaa kuitenkin muuttua, kun kaiuttimia on kuunnellut riittävän kauan (viikkoja). Tällöin äänikuvalliset kummallisuudet saattavat muuttua pelkiksi havainnoiksi äänitystekniikasta tai unohtuvat, eivätkä häiritse keskittymistä itse musiikkiin. Omituisuuksien takaa saattaakin ajan kanssa paljastua paljon hehkutettua rytmistä koherenssia ja melodista tarkkuutta, timbren tarkkuuden lisäksi.

pmutanen sanoi:
Mielestäni nuo Pekan tuottamat konstruktiot ovat olleet lähes poikkeuksetta varsin henkettömiä tuotoksia. Itselläni on ollut tilaisuus kuulla 85/3, 60/4, 80/6, 12/2, 12D, sekä C1jotain aparaatteja ja aina lopputulos on ollut "sound without balls" tyyppinen. Sopinee ihmisille jotka osaavat mielestään tulkita mittaustulouksia, mutta todellisille "musiikin elämyksiä hakeville" ovat varsin turhia konstruktioita.
Pitkälti samaa mieltä, vaikka yritänkin pitää hiukan Pekan puolta. Toisaalta, jos Hifi-rakennussarjoja vertaa 80-luvun keskitason kaiuttimiin, joiden vaihtoehtoja nuo olivat, niin eivät jää tippaakaan jalkoihin. Rakennussarja ei voi olla kotelon muotoilun, materiaalien ja valmistettavuuden puolesta vaikea tai eksoottinen, joten terävä kantti x kantti peruspömpeli 19..22mm lastulevystä on rakenteena täysin ymmärrettävä. Lisäksi rakentelijoiden toteutuksissa on varmasti ollut toleranssia.

Kotelovirityksistä ja suodinratkaisuista voi olla montaa mieltä. Olisi kenties ollut järkevämpää tyytyä korkeampiin alarajataajuuksiin, jotta saundi olisi ollut tiukempi, (mikro- ja makro)dynaamisempi ja irtonaisempi. Monet noista kuulostivat löysiltä ja ahdistuneilta.

jahvetti sanoi:
Jos nyt aletaan vanhoja muistelemaan, niin toivoisin että ainakin haetaan sitten todella ne viitteet kuntoon. Mutupohjalta tämä keskustelu menee aivan auktoriteettien taistoksi.
Tämä on mielipidepalsta, jolla kaikki kirjoitukset ovat mutua; niin arviot CD-1000:n äänestä kuin rakennussarjojen kaiutinmarkkinoita horjuttavasta asemasta. Mitä keskustelua se olisi, jos tekstit olisivat pelkkiä lähdeviittauksia tai lähteiden siteerauksia :D
 

Mikael Nederström

Käyttäjä
Liittynyt
17.8.2006
Viestejä
839
Kimmo Saunisto sanoi:
Näin valitettavasti käy kun 2-kanavainen perustason äänite yritetään siirtää kuuntelijan korviin mahdollisimman kuivana. Törkeästi eteenpäin suuntaavan kaiuttimen ääni voi kuulostaa useilla äänitteillä todella kummalliselta, ja lyhyen kuuntelun perusteella jää vain mielikuva ettei kaikki asiat ole reilassa.
Olen kuunnellut kymmeniä erilaisia suuntaavia kaiuttimia ja väittäisin, että kysymys ei ole tästä. Sellaisten soundi voi olla hyvinkin musikaalinen, jos äänite on kohtuullisen hyvä ja kokonaisbalanssi sopivasti korkeita taajuuksia kohti laskeva. Tälläkin hetkellä kuuntelen kardioidilla (150 Hz ylöspäin) vailla mitään ahdistuksen tunnetta.

Enemmänkin C1:ssä tulee mieleen ne erilaiset vaiheongelmat, joita tuollaiseen jakosuotimeen voi sisältyä. Jostain syystä nimittän eniten kärsivät ne aitoa tilaa sisältävät äänitteett. Mutta en minä halua kaiutinta tyrmätä - joiltakin osin se oli parasta mitä on vastaan tullut. Kompromissi oli vain hiukan jyrkempi kuin yleensä kaiuttimissa.
 
K

ksaunisto

Mikael Nederström sanoi:
Enemmänkin C1:ssä tulee mieleen ne erilaiset vaiheongelmat, joita tuollaiseen jakosuotimeen voi sisältyä.
Joo, tuo on varmasti täysin mahdollista. En ole itse kuullut C-1:tä koskaan, joten en ota kantaa sen ääneen. Periaatteessa tuollainen härdelli sisältää lukemattoman määrän riskejä erilaisten kailotusten ja vaihevirheisten äänien joutumisesta jotain kautta kuuntelijan korviin. En usko niinkään kokonaisvaihesiirron kuin akustisesti liian hajallaan (mekaanisesti liian levällään) olevan elementtiryhmän haitalliseen vaikutukseen.

Eteenpäin suuntaavista torvet ovat selkeitä ratkaisuja, joiden suunnittelu ja etenkin omatoiminen valmistus ovatkin pahempi nakki.

Mikä on kardioidi >150Hz? Ei kai amphion K...
 
Ylös