Thorens -ketju

No nyt on nopeudet kohdillaan.
Tuo alku vauhti pitää kädellä antaa mutta mennään näin kunnes jaksaa huollattaa.
Musiikkia kuitenkin voi nyt kuunnella hyvillä mielin. :)
 
Vieläkin häiritsee tuo Thoren TD 145:n taustahurina. En saanut kartoitettu mistä se tulee? Pitäisikö äänirasian ja äänivarren väliset johdot jotenkin suojata? Nyt ne on ihan sellaisenaan.
 
jussipaita64 sanoi:
Vieläkin häiritsee tuo Thoren TD 145:n taustahurina. En saanut kartoitettu mistä se tulee? Pitäisikö äänirasian ja äänivarren väliset johdot jotenkin suojata? Nyt ne on ihan sellaisenaan.

Tuskin auttaisi. Nuo maa-ongelmat ovat toisinaan vähän ufo-juttuja, mutta yleensä sinnikäs kokeilu tuottaa tulosta.
Jossain kohtaa soitinta on todennäköisesti yksi maajohto tai -kontakti liikaa - tai sitten päinvastoin. Veikkaan edellistä.
Tarkista aluksi vaikka yleismittarilla maa-yhteys rasian ja varren väliltä, varren ja rungon väliltä sekä rungon ja vahvistimen väliltä.
Tarkista, ettei galvaaninen kontakti kulje missään kohtaan ketjua kahta eri reittiä.

Toisinaan äänirasia maadoittuu varteen oikean kanavan maan kautta - toisinaan ei.
Joskus tämä maakontakti tapahtuu äänivarressa - rasian juuressa.
Katso, ettei maadoitu esmes tässä kohtaa kahdesti (tässä tosin ei pääse vielä kummoista jännite-eroa syntymään).
Periaattehan on yksinkertaisesti se, että maavaipan olisi hyvä suojata signaalijohtoja rasiasta vahvistimeen.

-viikonloppu-

P.S. Yksi ulkopuolinen häiriölähteen mahdollisuus on vielä soittimen läheisyydessä oleva loisteputkivalaisimen kuristin.

Edit: Kuuluuko hurinaa, jos irrotat koko rasiakelkan? Ei pitäisi, jos soittimessa on kaikki oikein.
 
Littunatelkkari sanoi:
Tuskin auttaisi. Nuo maa-ongelmat ovat toisinaan vähän ufo-juttuja, mutta yleensä sinnikäs kokeilu tuottaa tulosta.
Jossain kohtaa soitinta on todennäköisesti yksi maajohto tai -kontakti liikaa - tai sitten päinvastoin. Veikkaan edellistä.
Tarkista aluksi vaikka yleismittarilla maa-yhteys rasian ja varren väliltä, varren ja rungon väliltä sekä rungon ja vahvistimen väliltä.
Tarkista, ettei galvaaninen kontakti kulje missään kohtaan ketjua kahta eri reittiä.

Toisinaan äänirasia maadoittuu varteen oikean kanavan maan kautta - toisinaan ei.
Joskus tämä maakontakti tapahtuu äänivarressa - rasian juuressa.
Katso, ettei maadoitu esmes tässä kohtaa kahdesti (tässä tosin ei pääse vielä kummoista jännite-eroa syntymään).
Periaattehan on yksinkertaisesti se, että maavaipan olisi hyvä suojata signaalijohtoja rasiasta vahvistimeen.

-viikonloppu-

P.S. Yksi ulkopuolinen häiriölähteen mahdollisuus on vielä soittimen läheisyydessä oleva loisteputkivalaisimen kuristin.

Edit: Kuuluuko hurinaa, jos irrotat koko rasiakelkan? Ei pitäisi, jos soittimessa on kaikki oikein.

Tuo oli erinomainen ehdotus. Täytyypä kokeilla ilman rasiakelkkaa. :)
 
Ehkä OT, ehkä ei. Mistä saa Torensin varaosia pre2k-malleihin? Ei ole kokemusta siitä, että saisi.

Usko alkaa loppua, kohta pukkaa topikkia.

Biltemako ratkaisu?
 
Eräs erinomainen lähde on ebay.de -huutokauppasivusto.
Toki siinä pitää hieman vaivautua, mutta sieltä olen ostanut Thorensiini varaosia.
 
Olisiko ehdotuksia Thorens TD-280MKII uudeksi rasiaksi?
Nyt tuossa on joku Stanton 500MKIII ???
Ei kai tossakaan mitään vikaa ole mutta kun tekis vaan mieli vaihtaa..
Halpakin sais olla, käykös toi AT95e tähän? :D
Olis ainakin halpa..
 
jaggeri sanoi:
Olisiko ehdotuksia Thorens TD-280MKII uudeksi rasiaksi?
Nyt tuossa on joku Stanton 500MKIII ???
Ei kai tossakaan mitään vikaa ole mutta kun tekis vaan mieli vaihtaa..
Halpakin sais olla, käykös toi AT95e tähän? :D
Olis ainakin halpa..

Kyllä se ysivitonen siihen käy, mutta... Onko sulla kelkan ja rasian väliin tulevat korotuspalat tallella? Tossa 280:ssä ei pysty varren korkeutta säätämään ja oman kokemuksen mukaan AT95 on siihen ehkä hieman matala ilman korotuspalaa ja seurantakyky saattaa kärsiä, varsinkin levyn sisemmillä urilla.
 
Eipä ole korotuspaloja. Enkä tommosista mitään tiedäkkään.
Onko noissa rasioissa mitään standardia, Vai pitääkö aina olla nippu sovitepaloja?
 
Kehitä ihe siihen korotuspala. Aikoinaan tuon hintaluokan dj-rasioilla pelleillessä homma toimi ihan buenosti, milloin milläkin. Stanton mäkeen, ei se oikein musiikille sovellu.
 
jaggeri sanoi:
Eipä ole korotuspaloja. Enkä tommosista mitään tiedäkkään.
Onko noissa rasioissa mitään standardia, Vai pitääkö aina olla nippu sovitepaloja?

Kun laitan neulan (keskipaksuiselle) levylle niin katsot mitalla, että varsi on niin rasiakelkan takaa kuin myös hieman lähempää äänilevyn reunaa yhtä korkealla levyn pinnasta. Lähtökohtana on, että varsi on siis vaakasuorassa soitettaessa ja silloin neulan ajokulmakin usein on oikein.
Itse käytin nuorempana mm. tulitikkuaskin kantta ja joitakin muovinkappaleita. Myös prikat voi käydä rasian ja rasiakelkan väliin, mutta noinkin raskaassa varressa on aina parempi mitä vähemmän siellä on "lisäpainoa". Hieman siinä voi rasian ominaisuudet muuttuakin, mutta kukapa tietää vaikka saundais paremmalta - Kokeilemalla se selviää.
 

Liitteet

  • Shure 1 – Kopio.jpg
    Shure 1 – Kopio.jpg
    33,5 KB · Katsottu: 12
Kiitoksia kaikille vastauksista ja vinkeistä.
Nyt olis se vinyylisoitin opas paikallaan. :D
Levarin mukana tuli tommonen kuva, Tuolla ilmeisesti katsotaan neula kohdalleen.
 

Liitteet

  • thorens.jpg
    thorens.jpg
    39,4 KB · Katsottu: 20
Kappas sulle tuli oikein työkalu. Tee reikä siihen ympyrään missä on rasti. Tuo reikä laitetaan keskitappiin. Sitten laitat rasian kevyesti kiinni varteen (niin kevyesti jotta voit vetää ja työntää sitä hahlossa). Laita keskipaksu levy lautaselle. Laita tuo sapluuna sitten levyn päälle. Vedä/työnnä rasiaa hahlossa eteen/taaksepäin hakeaksesi paikan jossa neula on pisteessä (niiden viivojen keskellä) ja hahloa jää yhtälailla niin rasiaruuvien eteen kuin taaksekin tasaisesti.

Lisäys, rasian tulee tuolloin olla viivojen suuntaisesti kohdistettu suoraan ja neula on siis siinä pisteessä.
 

Liitteet

  • asennus 1.jpg
    asennus 1.jpg
    66,1 KB · Katsottu: 1
Minun TD 320MKII:ssa ei tarvita edes sapluunaa, siinä rasia laitetaan peilillä :D. Toki tuossakin on nullpointsit niitä halajavalle (66.0 sisempi ja 123.3 ulompi)
 

Liitteet

  • THORENS.jpg
    THORENS.jpg
    33,4 KB · Katsottu: 3
Ennen rasiapaikan hakemista kannatta tosin säätää vastapaino oikeaan kohtaa jottei neulan ripustukset reppaa. Ota antiskating pois (vapauta se). Säädät siis varren vaappumaan vapaasti vastapainoa kääntäen sisään-/ulospäin. Kun varsi vaappuu suorassa niin asetat nollan merkkiin ja sitten käännät vastapainoa niin, että rasialle suositeltu ajopaino todentuu. Aseta nyt rasialle suositeltu Antiskating.
 
Kohtahan jo osataan! :)

Harjoittelin tota säätöä, Eli tarkastin että nykyinen neula on kohdallaan.
Ja näyttäisi olevan. Tosin ruuvit ei jää hahlojen keskelle. Mutta neula osuu tuon pienen ristin keskelle.

Tämän rasian oikeita paino/skate säätöjä en tosin tiedä.
Nyt paino on noin 1,3 ja antiskate 0,5

Nyt ei muutakun tilaamaan uutta rasiaa. On tää mukava harrastus. :)
 
Katsoppas jaggeri, kyllä se rasia yleensä näissä Thorensseissa menee hahlojen mukaan linjaan, eli rasiaruuvien eteen ja taakse jää linjassa samanlainen aukko. Tuo ei tietenkään tarkoita sitä, että pitäisi jäädä eteen ja taakse ruuvien yhtä paljon tyhjää. Eli kun sinulla on levy lautasella ja sapluuna sen päällä niin aseta neula pisteeseen.
Työnnä/vedä rasiaa hahlossa (äänilevyä pyöräyttäen tarvittaessa) niin, että rasia on hahlossaan kuten edellä mainitsin ja neula on pisteessä, sekä tuon lisäksi rasia on viivojen mukaan linjassa ylhäältä katsoen. Tällä hetkellä sinulla voi olla rasia väärin kelkassa.

Yleensä antiskating on saman verran kuin rasian ajopaino, mutta se voi olla hieman vähemmän/enemmän, ei paljoa. Kuuntelen vain milloin ääni nousee fokukseen, eli nopeus, ilmavuus, stereokuva... Silloin kun saundaa hyvältä niin se on siinä, antiskating ei voi kuitenkaan olla huomattavasti eri kuin ajopaino.

a811_1.JPG
 
Eri merkkisten äänirasioiden efektiiviset pituudet* voivat poiketa toisistaan millitolkulla, joten ainoa tapa saada rasia (neulankärki) oikeaan (kulmavirheen minimoivaan) paikkaan on käyttää kunnollista mallinetta.

* etäisyys ruuveista neulankärkeen. Tyypillisiä arvoja ovat esim. 8mm ja 11mm.

schon_step4.jpg


Ja mitä tulee antiskatingiin, sen asteikko on parhaimmillaankin korkeintaan suuntaa-antava, koskapa ei ole olemassa mitään vakioitua tapaa edes määritellä tuo kyseinen 'voima' jolla ei tavallaan edes tässä ole yksikköä ja joka vaihtelee varsigeometrian, neulanhionnan ja esim. kaiverrusvoimakkuuden mukaan. Joten eksperimentoikaa, mutta on tietysti hyvä aloittaa jostain - tuo "jostain" olkoon vaikka sama lukuarvo kuin vallitseva neulavoima.
 
Back
Ylös