Television ostamisen onni ja autuus. Täälläkin foorumilla aihe herättää tunteita.
Omat kokemukset ja mieltymykset aiheesta.
Kotona mutta varsin kotiteatterissa näyttö on melko hallitsevassa osassa mitä tulee elokuvaelämykseen, väheksymättä äänen osuutta yhtään.
Projektori vaiko TV - ikuinen aihe. En pureudu tähän sen enempää. Aiemmin itselläni oli TV sekä projektori, nykyään vain TV.
Nykyaikainen TV - OLED vaiko QLED - siinä aihe joka jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti.
Eri teknologiat ovat aina jakaneet ihmisiä eri kasteihin ja aina on ollut vähintää kaksi kilpailevaa teknologiaa.
Kuten nyt OLED/QLED, Dolby Vision/HDR10+, Dolby Atmos/DTS-X, Dolby Digital/DTS, Blu-ray/HD-DVD, ... lista on loputon ja varmasi saitte juonesta kiinni.
Kotiteatteri päivityksessä saavuttiin pisteeseen että isompi ruutu pitää saada. Mutta kumpi OLED vaiko QLED.
Alkaa arvostelujen lukeminen, vlogien katsominen, foorumien seuraaminen. Mielipiteitä puolesta ja vastaan on yhtä monta kuin meitä ihmisiäkin - yksi asia miellyttää toista ja toinen toista.
Listasin ensin itselleni tärkeitä ominaisuuksia ja niiden perusteella rajasin tarjontaa.
Vaihtoehtoina pyörivät LG, Sony ja Panasonic OLED malleillaan ja Samsung QLED malleillaan.
Paljon on tärkeitä ominaisuuksia mutta valitettavasti sellaista laitetta ei olekkaan joka täyttäisi ne kaikki, joten ...
Lopulta päädyin Samsung QN95A 75" QLED malliin. (OLED ryhmässä kuului selvästi pettymyksen huokaus joka kääntyi nopeasti turhautumieen että miten joku voi valita jonkun muun kuin OLED:n)
Tässä muutamat miinukset valitsemastani laitteesta:
- QLED tekniikan Local Dimming aiheuttaa halo-ilmiön mustalla pohjalla olevien kirkkaampien kohtien ympärille. OLED:ssa ei tätä ilmiötä ei olisi.
- Dolby Vision puuttuu. Tämä tosin vähän kyseenalainen puute. Ilman rinnakkaisvertailua Dolby Vision vs HDR10 erot vaikeasti havaita. Toki Dolby Vision 12-bittisenä tarjoaa tasaisemmat väriliu'ut kuin 10bittisen HDR:n, ainakin teoriassa - kaikki riippuu toteutuksesta. Toki asia vähän kalvaa mieltä, mutta pystynen elämään asian kanssa, varsinkin kun perus HDR näyttää kyllä pirun hyvältä.
- Ei Overscan-tukea SD-kuvalähteille. Nämä näyttävät siis aavistuksen zoomatuilta. Tämä ei ole niin iso ongelma itselleni.
Plussat:
- Local Dimming alueita on 1000kpl. Halo-ilmiö mustalla pohjalla olevien kirkkaampien kohtien ympärillä on melko pientä. OLED:ssa ei tätä ilmiötä olisi lainkaan.
- Peak Brightness aavistuksen yli 1500nits (kalibroituna) ja 2000 default asetuksilla jota ei kai kukaan käytä.
- Kirkas kuva myös päivänvalossa. TV on olohuoneessa jota ei päiväsaikaan pimeäksi saa, joten tämä on ihan tervetullut ominaisuus.
- One Connect boksi johon kaikki kaapelit ja CI+ kortti kiinnitetään - vain yksi kaapeli menee televisiolle.
- Ruudun heijastamaton pinta markkinoiden parhaita, ellei jopa paras tällä hetkellä.
- Ulkomuoto mielyttää silmää. Varsinkin tykkää tuosta jalustasta. LG:n design ei vaan osu omaan silmään.
- Ei kuvan kiinnipalamis riskiä kuten OLED:ssa. Nyky OLED:ssa tämäkin lienee jo melko hyvin hallinnassa, mutta meillä on lapsia käyttämässä laitteita ja pysäytyskuva saattaa olla joskus pidempääkin päällä. Toki opastamalla lapsia oikeisiin käyttötapoihin auttaisi, mutta vahinkoja ja unohduksia sattuu itse kullekin. Nukun yöni paremmin kun tiedän että tätä ongelmaa ei ole.
Halo-ilmiö on toki sellainen josta olisi kiva päästä eroon. Mutta kun "ongelmaa" vertaa vanhaan televisiooni niin tässä uudessa on menty isoilla harppauksilla parempaan suuntaan.
Dolby Vision puute myös mietitytti kovasti. Spekseiltään se on parempi, mutta toteutus on kuitenkin se mikä ratkaisee. Kuten mainitsin aiemmin niin ilman kunnollista rinnakkaisvertailua eroja on melko vaikea havaita HDR10:iin tai HDR10+:aan, kun tuo perus HDR10 näyttää todella hyvältä.
Muutenkin pohdin asiaa elämyksen kannalta. Vuosikymmenien aikana on tullut katseltua elokuvia mitä erilaisemmissa elokuvateattereissa joissa projektorit ovat olleet kaikkea hyvän ja huonon väliltä.
Kuten myös monilla eri näyttö teknologioilla kotioloissa.
Sillä hetkellä teknisesti parhaan teknologian puute ei ole ikinä vaikuttanut elämykseen. Minä en anna tällaisen asian kalvaa mieltäni. Olen myös sitä tyyppiä joka ei etsi jatkuvasti virheitä elokuvasta tai kuvanlaadusta. Yritän nauttia elämyksestä joka minulle tarjoillaan, on se sitten vaikkapa kopion,kopion,kopion VHS.
Plussat ja miinukset kun sai listattua niin Samsung oli itselleni paras.
Miksi tyydyin 4K versioon 8K sijaan.
Plussat ja miinukset tässäkin.
En kokenut että nykyiset 8K mallit tarjoaisivat niin paljon parempaa elämystä joka perustelisi huomattavasti kalliimpaa hintaa sekä kaksin kertaista tehonkulutusta.
Tässäpä nämä omat pohdintani asiaan.
Nautitaan näyttöjemme tarjoamasta elämyksestä.