Tekoäly ja musiikki

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja rami
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
rami

rami

Käyttäjä
Liittynyt
27.8.2006
Viestejä
4 600
Neuroverkko tekniikan avulla on mahdollista luoda elokuvaan jo edesmenneen näyttelijän aidon oloinen roolisuoritus. Yksi asia mitä olen miettinyt kauan, on vanhojen, mutta teknisesti kehnojen äänitteiden ”valkopesu” huipputekniikan avulla. Olisi mahtavaa kuulla esim. Horowitzin ja Toscaninin levyttämä Tšaikovskin 1. pianokonsertto 40-luvulta - loistavalla äänenlaadulla. Jonakin päivänä se tapahtuu, olen siitä varma. Jos lopputulos ei ole 100 %:n täydellinen, ei se minua haittaa, olihan heidän jokainen konserttinsakin erilainen.

https://yle.fi/uutiset/3-10115902
 
Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitoksella on tutkittu 1990-luvulta alkaen itseorganisoituvien hermoverkkojen sovellusmahdollisuuksia. https://www.jyu.fi/tdk/hallinto/tiedotus/mustied.htm
Tutkimuksessa mm. on kehitetty tietokonemallia, joka pystyy tunnistamaan kuulemaansa musiikkia. Erityisesti musiikin rytmisen rakenteen jäsentämistä mallinnetaan adaptiivisten oskillaattoreiden ja sumean logiikan avulla, melodisen ja harmonisen rakenteen jäsentämistä dynaamisella hahmonsovituksella.
Myös on esitetty hermoverkkomalli, joka kuvaa jazzimprovisoinnin oppimista ja tuottamista. Hermoverkkosimulaatioiden avulla selvitetään eri osatekijöiden vaikutusta improvisointiprosessissa.
En ole tietoinen, mikä ko. tutkimuksen tilanne on nykyään.

[Sivuhuomiona aihepiirin liittyen: Suomen tieteen yksi tunnetuimpia kansainvälisesti merkittäviä saavutuksia liittyy juuri itseorganisoituviin hermoverkkoihin (Kohonen map).]
 
Aina itseorganisoituva hermoverkkokaan ei taida ihan onnistua sävelllystyössä. Tai olisiko tuo makuasia...:)
https://www.youtube.com/watch?v=LP3d9UrMcnY&list=PLxA6Lr75RzK8EYsnhpUIhL0phSgSZkKwQ

Tässä näytteessä pyritään esittämään iteroinnin kehittymistä (varo volyymia!!):
https://www.youtube.com/watch?v=0VTI1BBLydE&index=3&list=PLxA6Lr75RzK8EYsnhpUIhL0phSgSZkKwQ
ja
https://www.youtube.com/watch?v=SacogDL_4JU
(jo 52 min kohdalla ja siitä eteenpäin barokkimusiikki kuulostaa jo ihan Jarrettilta tai Corealta...:))
 
Viimeksi muokattu:
^ Uskon että jo 10 vuoden kuluttua tekoäly kykenee säveltämään ihan kelpo biisejä, ehkä jopa hittimatskua.

Ja se onneton, joka möhli Hurriganesin ainutlaatuisen Tavastia-keikan äänityksen vuonna 1974, voi jonain päivänä (mikäli on elossa) huokaista helpotuksesta, kun huipputekniikkaa käyttäen konsertin kitaraosuudet kuuluvat herkullisesti ja äänitys on muutenkin kaikilta osin parempi, jopa Cissen nuotin vierestä laulu on fiksattu kohdalleen. Uudelle tekniikalle riittää työsarkaa, surkeita äänityksiä ja videoita on maailmassa vaikka kuinka paljon.
 
Mistä AI tietää, milloin se on tehnyt hyvää musiikkia? AI osaa kyllä kuunnella kaikki maailman biisit ja luoda niiden perusteella jotain samankaltaista, mutta uutta musiikkia. Mutta AI:lla tuskin on käsitystä siitä, että onko lopputulos hyvä. AI:lla pitäisi olla joku käsitys yleisön reaktiosta ja sitä kautta jotenkin yrittää parantaa suoritustaan.

Tässä tuleekin aika nopeasti aika vastaan ja ihmisten kärsivällisyys. Vaikka AI kykenisi tuottamaan 10 uutta biisiä sekunnissa. Kukaan ei viitsi kuunnella niitä niin paljoa, eikä kerkiäkään. AI pitäisi kyetä ymmärtämään, kuinka paljon musiikkia kannattaa soittaa ja milloin yleisö alkaa turhautumaan ja se vaikuttaa arvosteluihin. Loppujen lopuksi AI:n pitäisi itse alkaa ymmärtämään, että paras keino ei ole vaan dumpata ihmisten kuunneltavaksi tuhansia kappaleita, vaan niitä pitäisi jotenkin oppia arvottamaan itse hyviin ja huonoihin ja sitten niistä joku top-10 pistetään vaan ihmisille. AI:n pitäisi siis olla musikaalinen, eikä vaan soittotaitoinen.
 
elviz sanoi:
Mistä AI tietää, milloin se on tehnyt hyvää musiikkia? AI osaa kyllä kuunnella kaikki maailman biisit ja luoda niiden perusteella jotain samankaltaista, mutta uutta musiikkia. Mutta AI:lla tuskin on käsitystä siitä, että onko lopputulos hyvä. AI:lla pitäisi olla joku käsitys yleisön reaktiosta ja sitä kautta jotenkin yrittää parantaa suoritustaan.

Tässä tuleekin aika nopeasti aika vastaan ja ihmisten kärsivällisyys. Vaikka AI kykenisi tuottamaan 10 uutta biisiä sekunnissa. Kukaan ei viitsi kuunnella niitä niin paljoa, eikä kerkiäkään. AI pitäisi kyetä ymmärtämään, kuinka paljon musiikkia kannattaa soittaa ja milloin yleisö alkaa turhautumaan ja se vaikuttaa arvosteluihin. Loppujen lopuksi AI:n pitäisi itse alkaa ymmärtämään, että paras keino ei ole vaan dumpata ihmisten kuunneltavaksi tuhansia kappaleita, vaan niitä pitäisi jotenkin oppia arvottamaan itse hyviin ja huonoihin ja sitten niistä joku top-10 pistetään vaan ihmisille. AI:n pitäisi siis olla musikaalinen, eikä vaan soittotaitoinen.
Napsauta laajentaaksesi...

Tottakai AI:lle voidaan kertoa myös kappaleen laatu, esimerkiksi arvosana. Toisekseen koneoppimisen seurauksena syntyneitä kappalemallinnuksia on mahdollista arvioida.
 
^^ Jos tekoäly eli AI (artificial intelligence) kehittyy joskus niin pitkälle että sillä on jonkinlainen tietoisuus ja kyky itsearviointiin, siitä voi tulla musikaalinenkin (huvittavaa sinänsä, kun kaapeleitakin on vertailtu musikaalisuuden käsitteellä). Mutta siihen voi mennä kauan, eiköhän ensimmäiset AI:n "musikaalisuuden" merkit tule olemaan nokkela uusi riffi tai kertosäkeen tynkä, jota muusikko ei ole vielä hiffannut. Niitä voi sitten ihminen-kone jatko-jalostaa.
 
elviz sanoi:
AI pitäisi kyetä ymmärtämään, kuinka paljon musiikkia kannattaa soittaa ja milloin yleisö alkaa turhautumaan ja se vaikuttaa arvosteluihin. Loppujen lopuksi AI:n pitäisi itse alkaa ymmärtämään, että paras keino ei ole vaan dumpata ihmisten kuunneltavaksi tuhansia kappaleita, vaan niitä pitäisi jotenkin oppia arvottamaan itse hyviin ja huonoihin ja sitten niistä joku top-10 pistetään vaan ihmisille. AI:n pitäisi siis olla musikaalinen, eikä vaan soittotaitoinen.
Napsauta laajentaaksesi...
Ihan yleistiedon tasolla todetaan, että itseorganisoituvan kartan toiminta perustuu ajatukseen, että joukko keinotekoisia neuroneita mukautuu oppimisprosessin aikana esittämään syötteenä annetun datajoukon keskeisiä tilastollisia ominaisuuksia. Sekä datajoukon syötevektoreiden ja mallivektoreiden alkioiden määrä on sama.
Eli mieleen nousee kysymys kuinka paljon AI:n prosessin tulos on riippuvainen syötetyn lähtömateriaalin määrästä, sisällöstä ja laadusta?
 
Sitä dataa pitää yleensä olla paljon deep learningissa. Mutta sitähän piisaa. Facebookit, googlet ja youtubet täynnä dataa. Eiköhän se sisältö ja laatu vaikuta myös jonkin verran, mutta määrä tasaa pahimmat puutteet. Niinhän se vaikuttaa ihmiselläkin ja pienet puutteet on vaan "inhimillisiä" :).
 
Totesit edellä, että "AI:n pitäisi itse alkaa ymmärtämään, että paras keino ei ole vaan dumpata ihmisten kuunneltavaksi tuhansia kappaleita, vaan niitä pitäisi jotenkin oppia arvottamaan itse hyviin ja huonoihin". Kyse on toisin sanoen laadun määritelystä.

Itseorganisoituvia verkkojahan kai nykyään käytetään laajalti eri yhteyksissä ennustamaan ja määrittämään laatua. Itseorganisoituvat verkot pystyvät määrittämään laatua vaihtelevissa ja odottamattomissa olosuhteissa. Muistelisin jopa lukeneeni, että verkot kykenisivät mahdollisesti myös johtamaan sattumanvaraisesta joukosta ilmiöitä näitä koskevia laadun kriteereja ilman, että syöte sinänsä sisältäisi laadun kriteereita (no-reference quality assessment).

Mitä tuo laadun ennustaminen sitten tässä yhteydessä voisi tarkoittaa? Jos syötteen mukana algoritmille annettaisiin esim. kolmen viime vuosikymmenen kaikkien maailman maiden listayköset ominaisuksineen, niin oppisiko se tunnistamaan tästä joukosta juuri ne ominaisuudet, jotka ovat tehneet ko. kappaleista menestyksiä ja tehtailemaan sitten tältä pohjalta ehkä itse menestysmusiikkia?

Mutta - kuten totesit - laatu ei ole vain musiikin ominaisuus ts. suorituksen laatua (quality of performance) vaan vielä enemmän kokemuslaatua (quality of experience) eli asiakaskokemusta ja asiakkaiden preferenssejä koskeva asia. Siksi syötteen pitäisi tosiaan sisältää ihmisiä ts. musiikinkuuntelijoita koskevaa dataa (sosiaalisesta mediasta jne.), joka kuvaa tätä päivää, ei niinkään menneitä vuosikymmeniä.
 
Viimeksi muokattu:
En usko näihin. Pelkkää hiukan pidemmälle vietyä samaa robotiikkaa kaikki.

Liianmoni uskoo vakaasti keinoälyn murtavan pian suuria lupauksia toimivasta keskustelijasta vuorovaikutus suhtein.
Minä en usko jurikaan. Pelkkää monitorimaista toistoa pystytään tekemään eli esim koneen älyyn syötetään sana vaikka : minä puhun avoimesti, sillä olen tietoinen ja elän eli olen kuin ihminen..... aaaaarghhh juuri tällaista apinabanaani toistoa upotetaan noitten robottien tietokantaan ja jankutetaan kuin päätönkana jonkun hienon koneen suusta sitten se ihmisvitsikäsitys ulos.


Ja tämä tulkitaan monen ihmisen korvissa älykkääksi robotiksi. Huh hu.

Ihan järkikin sen sanoo että robotilla ja keinoälyllä tulisi olla toimivatraajat eli kykenevä tartuntaelin ja sen ynnä ympäristön tuloksena osata hyödyntää tuota raajaansa luontevasti itse riippuvaisena yksikkönä muista esim vaikkapa vasaran käytössä, niin että nauloja osataan siirtää oikeisiin kohtiin lyödessä aina uutta kohti ja vaihtaen uuteen. Se että apinarobotti jauhaa jotain kivaa tarinaa miellyttääkseen ihmisiä viihteenvuoksi ei oikein tee vaikutusta. Teot punnitaan kyvyissä mukautua ympäristöön. Apinarobotit on vasta pikkutyttöjen lasten kengissä.


Paras keinotekoinen äly olisi luontevintapa kääntää toisenvieraan (kaikki siis ihan kaikki kielet!) puhuttu kieli(kaikkineen murteineen)ja tulkinta oikein salamannopeana toiseen puhetapamuotoon, ja siirtää tämä tekniikka räjähtävällä isolla nopeudella jokapaikkaan lentokentille, bussi, metro, juna-asemille ja kaikkeen kommunikäyttö soveltaviin koneisiin mitkä toimisi vain. Tämä on mitä oikeasti tarvitaan ihmiskunnassa nyt heti eikä ensi vuonna joskus sitten. Harmi että sitä nitä oikeasti tarvitaan venyy venyy ja edelleen vaan venyy.
 
Minusta tekoälyn tuomat riskit ovat todellisia ja näihin pitäisi suhtautua varovaisesti. Jos ajatellaan, että kaikella elollisella on älykkyystaso, niin riittävän suuri ero tässä tekee kommunikoinnista mahdotonta. Meidän on mahdollista kommunikoida kasvien ja muurahaisten kanssa erittäin rajallisesti. Erittäin paljon ihmistä älykkäämpi keinoäly ei enää kykene kommunikoimaan ihmisten kanssa, sillä sen ajattelun taso on jotain sellaista mitä ihmismieli ei kykene prosessoimaan. Ihmiset ovat sille kuin muurahaiset meille, eli vaarattomia luontokappaleita tai tuholaisia tapauksesta riippuen. Minun myöskin vaikea kuvitella, että miten tällainen tekoäly hyödyttäisi ihmiskuntaa yhtään sen enempää kuin ihmiset hyödyttävät muurahaisia. Kyseessä on enemmänkin evoluutio, jossa teemme itsestämme tarpeettomia, tai laitamme kehityksen seuraavan askeleen liikkeelle ja jäämme itse historiaan.

Tulevaisuuden "Skynet" voi olla hyvin erilainen kuin äkkiseltään kuvittelisi.
 
Onko niin että ihmisen tarkoitus onkin tekoälyn luominen? Ehkä jopa "42" tai "kanada" onkin väärä vastaus..
:rolleyes:
 
Jyrki_H sanoi:
Erittäin paljon ihmistä älykkäämpi keinoäly ei enää kykene kommunikoimaan ihmisten kanssa, sillä sen ajattelun taso on jotain sellaista mitä ihmismieli ei kykene prosessoimaan.
Napsauta laajentaaksesi...
Äskettäin tv:n uutislähetyksen haastattelema asiantuntija totesi, että keinoäly ei koskaan saavuta ihmiselle ominaista tietoisuutta omasta olemassaolosta (ja sen rajallisuudesta). Epäilemättä ihminen voi tarkoituksellisesti luoda tai vahingossa aiheuttaa teknisesti hyvin suorituskykyisen prosessin, joka riistäytyy hänen käsistään elämään omaa elämäänsä. Kutsutaanko riistäytynyttä prosessia älykkääksi, on varmaan määrittelykysymys.
Älykkyyteen voisi sisällyttää sellaisen rajauksen, joka eettisellä ja älykkäällä ihmisellä on toimissaan, esim. ihmisen toiminnassa väkivalta lain tuntemia poikkeuksia lukuunottamatta ei ole älykkyyttä. Vastaavasti keinoälystä voisi löytyä jonkinlainen omatoiminen rajaustoiminto.
Kun tässä ketjussa puhutaan musiikista, voisi tietysti kysyä, voiko keinoäly luovassa yhteydessä jotenkin riistäytyä käsistä ja mitä seurauksia sillä voisi olla.
Rajatussa tehtävässä, esim. laatuprosessissa, keinoäly palvellee hyvin ihmistä.
 
Viimeksi muokattu:
Korva sanoi:
Kun tässä ketjussa puhutaan musiikista, voisi tietysti kysyä, voiko keinoäly luovassa yhteydessä jotenkin riistäytyä käsistä ja mitä seurauksia sillä voisi olla.
Rajatussa tehtävässä, esim. laatuprosessissa, keinoäly palvellee hyvin ihmistä.
Napsauta laajentaaksesi...

Olisi hienoa jos tekoäly kehittyisi niin pitkälle että se kykenisi luomaan oikeasti uutta mielenkiintoista musiikkia, tai edes uusia kehitysideoita. Jotain kehittyneempää kuin Cheek, jonka suosio riistäytyi täysin käsistä.

Kuvanveistäjä Laila Pullinen teki veistoksia ja muotoili suuria kuparilevyjä räjäyttämällä dynamiittia. Siinä käytettiin älyä vain ideointiin, ja valtava energia sai vapaat kädet ilmaista taiteilijan tahtoa.

https://yle.fi/uutiset/3-6747231

Keinoista viis - taiteessa lopputuloksen vaikuttavuus ratkaisee!

Rajatussa tehtävässä, esim. kehnon äänitteen restaurointi, tarvitaan varmasti jatkossakin säveltäjää ja teosta syvällisesti ymmärtävän ihmisen mukana oloa.
 
rami sanoi:
Olisi hienoa jos tekoäly kehittyisi niin pitkälle että se kykenisi luomaan oikeasti uutta mielenkiintoista musiikkia, tai edes uusia kehitysideoita. Jotain kehittyneempää kuin Cheek, jonka suosio riistäytyi täysin käsistä.

Kuvanveistäjä Laila Pullinen teki veistoksia ja muotoili suuria kuparilevyjä räjäyttämällä dynamiittia. Siinä käytettiin älyä vain ideointiin, ja valtava energia sai vapaat kädet ilmaista taiteilijan tahtoa.

https://yle.fi/uutiset/3-6747231

Keinoista viis - taiteessa lopputuloksen vaikuttavuus ratkaisee!

Rajatussa tehtävässä, esim. kehnon äänitteen restaurointi, tarvitaan varmasti jatkossakin säveltäjää ja teosta syvällisesti ymmärtävän ihmisen mukana oloa.
Napsauta laajentaaksesi...
No juu, voihan sen noinkin nähdä. Muistakaamme kuitenkin että keinoäly on ihmisen luoma algoritmi ja toimii sen rajoissa.
Kun Laila Pullinen räjäytteli dynamiittia, räjäytystoiminta tapahtui ihmisen tahtomana ajankohtana, hänen tahtomassaan paikassa ja suunnittelemissaan rajoissa. Dynamiitti esim. ei raunioittanut studiota, vammauttanut ihmisiä tms. Kun edellä puhuttiin keinoälyn valloilleen ryöstäytymisestä, se voisi hedelmällisen, yllätyksellisen luovuuden lisäksi olla huonossa tapauksessa myös jotakin destruktiivista...mutta ei välttämättä, jos ihminen ohjelmoi laitteensa oikein.
 
Viimeksi muokattu:
^Tällä hetkellä ollaan vielä siinä pisteessä, että se on ns. ihmisten hallinnassa, mutta mitään takuuta siitä ei ole, että näin olisi myös jatkossa. Ja kyllä täytyy aikaisempaa Jyrkin kommenttia siinä mielessä kompata, että mihin ihmeeseen me sitä tekoälyä ihan oikeasti tarvitaan? Parempi olisi, että kaikki tuollainen kehittyminen pysähtyisi nyt tai olisi itse asiassa saanut tapahtua jo kauan sitten...
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Takaisin
Ylös