Tarkka esivahvistin putkilla

Markus Kantola

Markus Kantola

Hifiharrastaja
Liittynyt
27.8.2018
Viestejä
365
Kaupunki
Pyhtää
Oli tuolla SOP-ketjussa puhetta kunnollisen putkietusen tekemisestä. Homma on lähtenyt etenemään niin että sain simuloitua Baxandall-tyyppisen äänenvärin säätöpiirin jossa säätöalueet +-6dB. Säädöt keskellä vaste pysyy 0.1dB ruudussa koko äänialueen .... 20Hz vaihe on +5.5 astetta ja 20kHz -6.7 astetta.
-1dB vaste on 2,7Hz - 135kHz . Kytkiksessä näkyy "outoja" RC-piirejä joilla lähinnä pidetään äänialueen ääripäiden vaihesiirrot kurissa.
Stereolähdölle on kytkiksessä jo balanssi sekä voimakkuuspotikka paikallaan. Lähtö on symmetrinen mutta RCA-liitäntään voi ottaa tuosta +outista signaalin.
Maksimivahvistus RCA = +3dB ja Symmetriseen hiukan enemmän.

Baxandall_kytkis.pngBaxandall_0dB.png
Säädöt +6dB
Baxandall_+6dB.png
Säädöt -6dB
Baxandall_-6dB.png
 
Viimeksi muokattu:
Tämäpä sattui kun just viikonloppuna ajattelin että jos alkaisi väköstämään uutta putkietusta vähän viimeistellymmin kuin tuo vanha rakennelma on.

Tämän Markuksen kytkennän kun saisi ilman pintaliitos komponentteja ja "euro" putkilla.

Ja jos vielä jotain saisi toivoa niin korjaukset jos lähtisi paaaaljon lähempää ääripäitä, esim basson korjaus lähtee aivan liian korkeilta taajuuksilta.
Toki komponenttiarvoilla voi pelata tuotakin mutta pysyykö vaste suorana kun potikat on "nollilla"
 
Baxandall -sävynsäädön hyvä puoli on juuri se että vaste on suora kun potikka on keskellä. Kompoarvoja virittämällä korjauksen taitepisteitä voi ruuvailla melko helposti. Olen aika samaa mieltä että bassokorjausta voisi siirtää alaspäin ja vastaavasti diskanttikorjausta ylöspäin. Muutenhan tuo korjauksen suuruus on juuri sopiva. Tosi lupaava kytkentä taas ja ei voi kuin ihailla miten jotkut hallitsevat putkitekniikan.

Mikäs vika pintaliitoskompoissa on? :) En ole huomannut tuota SOP-ketjua kun seuraan pääasiassa tätä ja Vinyyliosioita mutta oletan että pintaliitoskompojen käytöstä on puhuttu siellä. Sähköisesti pintaliitososat ovat yleensä vastaavia jalallisia parempia (hajasuureita on vähemmän) mutta on myönnettävä että audiotaajuuksilla erot eivät juuri tule näkyviin elleivät vahvistinkompot ole erityisen nopeita.

EDIT: Jaahas, löytyi SOP-keskustelua kun vähän haeskeli. :D Olinhan minä ainakin osan tuosta keskustelusta nähnytkin. Ainakaan omiin silmiini ei osunut juttua pintaliitososista. Pintaliitos tai läpiladottava, molemmat ovat helppoja juottaa oikeilla välineillä.
 
Viimeksi muokattu:
Pintaliitoskompoja on vähän hankala kytkeskellä "point to point" tyyliin :D

Toki poweripuolen voi tehhä vaikka kokonaan ilman puolijohteita, mutta kärsiikö suorituskyky paljonkin.
 
Mika.T sanoi:
Tämäpä sattui kun just viikonloppuna ajattelin että jos alkaisi väköstämään uutta putkietusta vähän viimeistellymmin kuin tuo vanha rakennelma on.

Tämän Markuksen kytkennän kun saisi ilman pintaliitos komponentteja ja "euro" putkilla.

Ja jos vielä jotain saisi toivoa niin korjaukset jos lähtisi paaaaljon lähempää ääripäitä, esim basson korjaus lähtee aivan liian korkeilta taajuuksilta.
Toki komponenttiarvoilla voi pelata tuotakin mutta pysyykö vaste suorana kun potikat on "nollilla"
Napsauta laajentaaksesi...
Piirikorttihan tälle sitten lopuksi tulee ja läpiladottavin komponentein. Hinta on ohjannut käyttämään venäläisiä putkia kun niitä saa 5-10kpl yhden europutken hinnalla. Militaarilaatuinen -EV päätteellä oleva putki on yleensä todella laadukas .. esimerkiksi niiden pinnit eivät hapetu.
Toki voin simuloida tämän kytkennän europutkilla (ECC83 ja ECC82) jos haluat rakentaa point-to-point.
Korjausten osalta sitten simuloidaan versio2 jossa säädöt toimivat lähempänä ääripäitä ja vaste on suora potikat keskellä.
Nuo vahvistusastekohtaiset fettiregulaattorit kaipaavat vielä suojazenerit G-S väliin tai sitten vaihtoehtoisesti fetti jossa zenerit sisäänrakennettuna.
 
Juu tuo fettihän on pintaliitos-osa mutta siinä vieressä on kirjoitettuna IRF-820 ... normaali TO-220 kopassa.
 
Jos tarkkuus on tärkeää niin:
1. voimakkuussädin tavallisella logaritmisella (vaikka muoviliukuisella ALPSilla) tuottaa kanavien välille balanssiheittoa mikä elää potikan asennon mukaan
2. pääteaste voisi olla push-pull tyyppinen. Tuolla tavoin lähtöimpedanssi ei todellisuudessa ole kovin matala ja se on jopa toispuoleinen jos/kun ohjattava päätevahvistin ja kaapeli kuormittaa edes jonkin verran.
3. takasinkytkentää voisi suosia enemmän jos pitäisi saada säröt alas ja elimnoida putkein yksilöerot ja valmistajaerot
4. sävynsäädöille ohitus
5. Tulosta puuttu RF suodatus
6. Fettien käyttö suodattamiseen (capacitance multiplier -kytkentä) ei ole fiksua. Bipolaaritransistosi olisi parempi ja antaisi vakiomman jännitteen mutta vielä parempi olisi käyttää jotain valmista pienikohinaista regulaattoria koko vahvistimelle.

Nämä vain omia hajatelmia jotka ei ehkä ole putkigenren "totuuden" mukaisia.
 
Analog sanoi:
Jos tarkkuus on tärkeää niin:
1. voimakkuussädin tavallisella logaritmisella (vaikka muoviliukuisella ALPSilla) tuottaa kanavien välille balanssiheittoa mikä elää potikan asennon mukaan
2. pääteaste voisi olla push-pull tyyppinen. Tuolla tavoin lähtöimpedanssi ei todellisuudessa ole kovin matala ja se on jopa toispuoleinen jos/kun ohjattava päätevahvistin ja kaapeli kuormittaa edes jonkin verran.
3. takasinkytkentää voisi suosia enemmän jos pitäisi saada säröt alas ja elimnoida putkein yksilöerot ja valmistajaerot
4. sävynsäädöille ohitus
5. Tulosta puuttu RF suodatus
6. Fettien käyttö suodattamiseen (capacitance multiplier -kytkentä) ei ole fiksua. Bipolaaritransistosi olisi parempi ja antaisi vakiomman jännitteen mutta vielä parempi olisi käyttää jotain valmista pienikohinaista regulaattoria koko vahvistimelle.

Nämä vain omia hajatelmia jotka ei ehkä ole putkigenren "totuuden" mukaisia.
Napsauta laajentaaksesi...
Otetaan huomioon ....
 
Tässäpä olisi europutkilla oleva säätö ... korjaukset on siirretty lähemmäs ääripäitä. Tuon bassopään (nyt 25nF) konkkia voi muutella vapaasti sen vaikuttamatta oleellisesti mihinkään muuhun. Diskanttisäädön (nyt 250pF>>jos vaihdetaan 470pF) vaikuttaa diskanttivasteeseen +0.1-0.2dB potikat keskellä.
Tuo Analogin mainitsema RF-suodatus muodostuu Anodi-hila-kapasitanssista ja vastuksesta R2. Arvolla 22k ensimmäisen asteen vahvistus putoaa 3dB taaluudella 1MHz ja vahvistus on tasan 1 taajuudella 1.4MHz. Vastuksen arvoa voi toki kasvattaa jos haluaa RF-suodatuksen alkavan alemmalla taajuudella. Siitä tosin sitten seuraa vaihevirheen kasvua äänialueen yläpäässä.
Fettiregut on havaittu todella hyviksi jo muutamassa aiemmassa projektissa joten niitä ei ole tarvetta muuttaa. Fetin sourcella näkyy muutaman kymmenen ohmin antoimpedanssi joka on 10kohm anodivastuksen kanssa sarjassa ja näin merkityksetön. Fettiregujen pääasiallinen tarkoitus on erottaa asteet toisistaan eikä varsinaisesti olla ubertarkka regulaattori.

EuroBaxandall.jpgEuro_baxandall_suora.pngEuro_baxandall +6dB.pngEuro_baxandall_-6dB.png
 
Onko suurta merkitystä käyttääkö esimerkiksi lähtöputken (tai tulo) puolikkaita yhteisesti molemmille kanaville vai käyttääkö lähtöputkea yhteisesti edellisen asteen kanssa, eli esimerkiksi U4/U7 yhdelle putkelle.

Mietin kanavien ylikuulumista mutta taitaa se olla aika vähäistä teki miten tahansa.
 
Mika.T sanoi:
Onko suurta merkitystä käyttääkö esimerkiksi lähtöputken (tai tulo) puolikkaita yhteisesti molemmille kanaville vai käyttääkö lähtöputkea yhteisesti edellisen asteen kanssa, eli esimerkiksi U4/U7 yhdelle putkelle.

Mietin kanavien ylikuulumista mutta taitaa se olla aika vähäistä teki miten tahansa.
Napsauta laajentaaksesi...
Minulla on Arto Salon tekemä RS1003 SE ul putkivahvistin, jossa etuasteen putkena on yksi 6SN7 kaksoistriodi. Siinä käytetään kaksoistriodin molempia puoliskoja oikealle ja vasemmalle kanaville. En ole huomannut minkäänlaista ylikuulumista.
 
Hei
Suurin ylikuulumisen vaara on tuossa ECC83 jossa impedanssitaso on korkeahko. Se nyt meneekin luonnollisesti niin että käyttää molemmat puoliskot samalla kanavalla. Tuloaste ECC82 on matalaimpedanssinen joten en olettaisi ylikuulumista tapahtuvan. Voisin kokeilla mitä simulointiohjelma sanoo. Lähinnä kapasitiivinen siirtyminen anodeiden välillä on se mahdollinen ylikuulumisen tie.
Tuo balanssipotikka kaipaa myös hiukan parantelua ... ja ekan asteen gainia voisi nostaa 1dB vaihtamalla 10kohm (2-3W) anodivastuksen 12kohm.
Pari muutosta siis ... laitan uuden kuvan viimeistään huomenna.
 
Tässä olisi ehdotus balanssisäätöön. 50klin potikka sarjassa tuon 100klog voimakkuussäätimen kanssa niin että balanssin resistanssit säätyvät eri suuntiin.
Tällä saisi kanaviin 3.5dB eroa ja tarkan säädön kun yleensä bal-säätötarve on luokkaa 1dB suuntaan tai toiseen.

ECC82_83_Baxandall.png
 
Unohda nuo logartimiset potikat. niiden kanavatasapaino on surkea. Käytä Baxandall voimakkuussäätöä ja lineaarista potikkaa.

Hyvässä vahvistimessa ylikuuluminen hukkuu kohinaan myös ylimmässä diskantissa. Tämä tarkoittaa hyvin matalia impedanssitasoja ja suhteelisen isoja välejä kanavien välille ja jos virtalähde (konkkakertoja) tuollainen, se pitää olla erillinen kanaville. 100k potikka voi jo romuttaa kanavien välisen ylikuulumisen, se myös tuottaa paljon kohinaa. Jos signaalitasot on voltin luokkaa, pitäisi impedanssitasot olla kilon tasolla eli jos taas normaali signaalijännite on 10V niin voisi käyttää jo 10k impedanssitasoa.
Tarkoitan että jos lähtee ylipäänsä tekemään hyvää ja kallista esivahvistinta niin miksi jättää aisan puolitiehen. Lisää vaan putkia ja modernimpaa ajattelua kytkentään. Sekaan voi heittää myös puolijohteita, niitä on myös mm. MacIntoshin putkiesivahvistimissa jokaisessa asteessa jos mäkkäri on minkäänlainen referenssi.
 
Viimeksi muokattu:
Analog sanoi:
Unohda nuo logartimiset potikat. niiden kanavatasapaino on surkea. Käytä Baxandall voimakkuussäätöä ja lineaarista potikkaa.

Hyvässä vahvistimessa ylikuuluminen hukkuu kohinaan myös ylimmässä diskantissa. Tämä tarkoittaa hyvin matalia impedanssitasoja ja suhteelisen isoja välejä kanavien välille ja jos virtalähde (konkkakertoja) tuollainen, se pitää olla erillinen kanaville. 100k potikka voi jo romuttaa kanavien välisen ylikuulumisen, se myös tuottaa paljon kohinaa. Jos signaalitasot on voltin luokkaa, pitäisi impedanssitasot olla kilon tasolla eli jos taas normaali signaalijännite on 10V niin voisi käyttää jo 10k impedanssitasoa.
Tarkoitan että jos lähtee ylipäänsä tekemään hyvää ja kallista esivahvistinta niin miksi jättää aisan puolitiehen. Lisää vaan putkia ja modernimpaa ajattelua kytkentään. Sekaan voi heittää myös puolijohteita, niitä on myös mm. MacIntoshin putkiesivahvistimissa jokaisessa asteessa jos mäkkäri on minkäänlainen referenssi.
Napsauta laajentaaksesi...
Voimakkuussäätö on mieltäni askarruttanut. Baxandall-tyyppinen voimakkuussäätö on käynyt mielessä .. näinhän sävynsäätökin tuli toteuyettua. Täytyypä simuloida jospa tuon voimakkuuden saisi toteutettua kohtuullisella komponenttimäärällä.
 
^komponentteja saa kaupasta. Pistät suosiolla pari-kolme putkea lisää niin kyllä se siitä ja tietysti molemmille kanavaille täysin erilliset putket.
 
Kokemukseni mukaan (=mittausten) Uraltonen myymät isot Alphan logaritmiset stereopotikat ovat kanavatasapainon suhteen oikein hyviä. Eroa on lähinnä säätöalueen alapäässä, eli aivan pienellä volumella. Mittasin 0,2...0,3 dB eroja, kun maltaita maksaneessa Alpsissa eroa oli 0,5 dB.
 
Salo sanoi:
Kokemukseni mukaan (=mittausten) Uraltonen myymät isot Alphan logaritmiset stereopotikat ovat kanavatasapainon suhteen oikein hyviä. Eroa on lähinnä säätöalueen alapäässä, eli aivan pienellä volumella. Mittasin 0,2...0,3 dB eroja, kun maltaita maksaneessa Alpsissa eroa oli 0,5 dB.
Napsauta laajentaaksesi...
Olen käyttänyt Alps (Japan) sekä näitä Uraltonen potikoita ja kumpaiseenkin ollut tyytyväinen. Mulla ny tosin vasen korva on -1dB lähietäisyydellä sattuneen räjähdyksen seurauksena joten kuuntelut menee aina pää vinossa jos kanavatasapaino on toisten mielestä kohdallaan.
 
Tuli nyt simuloitua tämmöinen hybridikytkentä bipolaarisella lähtöasteella. Menee säädön osalta tuohon Texas Instrumentsin professional audio volumectrl (tidu034.pdf) spekseihin eli potikan asennot prosentteina ... 100% gain 0dB ... 50%gain-10dB ... 20%gain-20dB ja 2,5%gain-40dB.
Täytyy nyt kuitenkin muistaa että putkessa on kohinaa hilalla yleensä noin 100kohm potikan kohinaa vastaava määrä niin että ei ole syytä pienentää potikan arvoa kovin tolkuttomasti näihin putkihommiin ... siksi tässä volumepotikka 10k.

Hybridi.png
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös