Ei suoraan runkoon, mutta vahvistimen signaalimaahan, joka on samalla miinusmaa, joka on yhdestä pisteestä maadoitettu myös laitteen runkoon.
Minä en nyt aio mittailla mitään, sillä olen mökillä lomalla. Enkä muutenkaan ala näitä nyt ohjeittesi mukaan tutkimaan, kun ei ole tarvetta. Kun signaalin maa saa häiriöitä, signaali häiriintyy. Enkä nyt jaksa väitellä ja jatkaa tätä keskustelua enempää. Selvitä ensin itsellesi asiat ennenkuin tulet neuvomaan ammattilaista.
Asia selvä. Et halua selvittää asioita vaan heität mielipiteitä mututuntumalla. Uskosi on vahva.
No hyvä että olet samaa mieltä. Tästä on ollut koko ajan kyse.
Tämä ei ole asiallista keskustelua. En mutuile, vaan perustan tietoon.
Jos et käyttäjä abacab1 kirjoituksista ymmärrä, että hän kirjoittaa tietoon ja työkokemukseen perustuen asiaa, ihmettelen suuresti. Ilman hänen uransa taustoitustakin asia oli minulle selvä, kokemus ja osaaminen on hallussa.
Jos vaiheet väärin on stereokuva epämääräinen. Ääni on luonnottoman ilmava, bassot voi olla jumputtava ja voi tuntua että ne tulee yhdestä pisteestä. Ääni ei rullaa.
Testit tehty. On aivan sama onko johto lyhyt vai pitkä. Kaapeli vaikuttaa laitteistoon vaikka se olisi niin lyhyt kun se voi olla. Lisäksi laitteistoon vaikuttaa käytettävät liittimet, tai siis liittimissä käytettävät metallit.
Paras laite on siis yhdistelmälaite, jossa esim. CD:n ja vahvistimen välillä ei ole kaapelia lainkaan? Ja akkukäyttöinen vahvistin, jossa ei ole verkkokaapelia lainkaan? Huomaa, että "kaapeliksi" voidaan myös lukea ne monet metrit painokytkennän kuparifoliota, joille esim. vahvistin komponentteineen on rakennettu.
Mutta eihän tuolla mittauksella saada selville, onko laite "oikeassa vaiheessa". Mittaus ilmoittaa varsinaisesti vain sen, kumpi Y-kondensaattori antaa maadoitukseen enemmän tai vähemmän vuotovirtaa. Näissä kun ei valitettavasti käytetä tarkkuuskondensaattoreita. Tästä erilaiset potentiaalierot laitteiden välillä johtuvat. Vaihekynä kyllä ilmoittaa, kumpi verkkojohdoista on se vaihejohto ... mutta entäpä laitteesta? Liitekuva esittää, mistä potentiaalierot johtuvat - jos ette ole tätä sattuneet tietämään!Jaaha, meidän mittarihifisti laajentaa kokeellisia mittauksiaan.
Yleismittarilla homma menee suurinpiirtein näin. Mittaus kuuluu suorittaa rca-liittimien vaippojen väliltä. Eli kaikki välikaapelit irti ja laitteet päälle. Sitten ensin mittaamaan etuvahvistimen ja pääasiallisen lähteen välistä potentiaalieroa. Käännät toisen laitteet töpselin ja mittaat. Käännät vielä sen toisenkin laitteen töpselin ja mittaat taas, jne. Sitten valitset sen vaihtoehdon (neljästä mahdollisesta) jossa on pienin potentiaaliero. Nyt tiedät mikä on oikea vaihe etuvahvistimelle. Älä vaihda sen töpseliä enää. Tämän jälkeen teet mittaukset etuvahvistimen ja seuraavan äänilähteen välillä ja valitset ko. laitteen töpselille sen asennon, jossa on pienempi potentiaali. Ja tätä rataa.
Vaihekynällä tuo johdon asento on tietysti helppo todeta. Kaikenlisäksi se on turvallista. Siitä sun naapurista löytyy varmaan vaihekynäkin, eikä sellainen montaa euroa maksa. Sillä ei ole merkitystä mitenpäin sen laitteen takana oleva rasia on. Johdotus pitäisi aina mennä samoinpäin. Eli kun katsot irrotettua johtoa, jossa on visteet ylöspäin, niin vaihe on oikealla.
Nyt on kyllä tunnustettava, etten tiedä voiko näillä kahdella eri menetelmällä päästä eri lopputulokseen. ???
Fakta on se ettei 10m johtoon aiheuta metrin johtoon verrattuna 10 kertaista vaikutusta.Paras laite on siis yhdistelmälaite, jossa esim. CD:n ja vahvistimen välillä ei ole kaapelia lainkaan? Ja akkukäyttöinen vahvistin, jossa ei ole verkkokaapelia lainkaan? Huomaa, että "kaapeliksi" voidaan myös lukea ne monet metrit painokytkennän kuparifoliota, joille esim. vahvistin komponentteineen on rakennettu.
Faktahan on sitten näin: jos sinulla on 1 metrin välijohto A ja se vaikuttaa äänenlaatua heikentävästi kertoimella X, niin 10 metrin heikentävä vaikutus on 10-kertainen eli 10X. Ja 10 cm:n välijohdon vaikutus taas on 1/10 edellisestä eli X/10. Näin siis mitattaessa - kuulohan on logaritminen, joten ero ei toki ole "kuulotestissä" näin mittava. Ei ole sama, minkä pituisia välijohdot ovat - pituus on jopa merkittävämpi vaikuttaja kuin kaapelin muut ominaisuudet. Voinet vertailla esim. 20 metrin välijohtoa 1 metrin johtoon - eroja ???
On kuitenkin syytä muistaa, että esim. ne vahvistimen sadat erilaiset komponentit (joista se on rakennettu) vaikuttavat merkittävästi enemmän äänenlaatuun kuin mitkään välijohdot. Ehkä olisikin parempi alkaa tutkia niitä ja niiden vaikutusta äänenlaatuun ... Hyvässä äänenlaadussa on kuitenkin tärkein se alkuperäinen media, jolta sitä ääntä "imuroidaan", esim. äänilevy tai CD. Näistä ne suurimmat äänenlaadun erot erot johtuvat - eivät välijohdoista!
Toiminnan kannalta tarkkuutta ei tarvita - mutta jos ne olisivat esim. 0,1 % tarkkuuskondensaattoreita, niin ns. vuotovirta näiden kautta olisi silloin samaa tasoa jännitteenä. Tällöin verkkopistokkeen napojen vaihto ei vaikuttaisi kahden laitteen välillä olevaan potentiaalijännitteeseen millään lailla. Toki jännitettä olisi, mutta erot siis olisivat samat kummallakin pistokkeen asennolla. Tuolla miljoonalaatikossani olevat vastaavat kondensaattorit ovat yleensä 20 % tarkkuudella olevia. Potentiaalijännitteen pieniin eroihin voi vaikuttaa myös välimatka laitteiden yhteiseen maadoituspisteeseen ... siis jos laitteilla on eri pituisia maadoituslinjoja (ke-vi -johdin). Laitteiden rungothan ovat yhdistetty sähköverkon maadoitusjohdon kautta toisiinsa. X- ja Y -kondensaattorien varsinainen tehtävä on suojata laitetta sähköverkon häiriöiltä ja toisaalta suojata sähköverkkoa laitteen tuottamilta mahdollisilta häiriöiltä (esim. hakkurivirtalähteet). Tämän takia se ns. EMI-suodin siellä verkkoliitännässä yleensä on. Mitään muuta kautta se ns. potentiaalijännite ei laitteiden runkoon tule.
Lineaarisissa mittauksissa esittämäni asia pitää ehdottomasti paikkaansa. Koska kuulemisemme herkkyys kuitenkin on logaritminen, kuunneltaessa tai kuuntelutesteissä havaittavissa oleva ero on tietenkin myös logaritminen ... näinhän olen tekstissäni asian myös esittänyt. Eli ei suoraan verrannollinen. Ja koska kuulon herkkyys vaihtelee muutoinkin, äänen eroja havaitaan eri äänialueilla eri herkkyydellä. Tarpeeksi pientä eroa ei myöskään kukaan kuule - tässä vaikuttaa ns. kuulokynnys. Ja kuulon herkkyydet vaihtelevat esim. iän myötä ja usein myös henkilökohtaisesti. Kannattaa siis tutustua myös kuulemisen fysiologiaan ...
archimago.blogspot.com
Nämä ovat suurjännitekondensaattoreita ... jos Y-kondensaattori lyö läpi, 230 volttia on laitteen rungossa. Ja voi tehdä pahaa jälkeä - myös laitteille. Yleensäkin esim. 0,1 % tarkkuuskondensaattoreita on lähes mahdoton löytää - tarvittaisiin joskus RIAA-suotimessa. 1 % lienee lähinnä se, joita voi joskus löytää. Y1-luokan kondensaattorit testataan 8 kV transienteilla ja Y2-kondensaattorit 5 kV transienteilla - eli jännitekestoa pitää olla! Jos tässä haluaa "tasata" tuota vuotovirtaa - ainoa vaihtoehto on hankkia esim. 50-100 kondensaattoria ja etsiä niistä mittaamalla "sovitettu pari" tai useita tarkalleen samanlaisia. Ehkä ei kannata ...
