Suuri kaiutin pieneen huoneeseen parempi kuin pieni?

[Dambuilder]

Niin, Hifimaailman Audiopoli Genelegillä -jutussa on herra Väisäsen, eli uusien Genelecien akustisesta suunnittelusta pääasiassa vastaavan miehen kommentti, että pieneen huoneeseen kannattaisi itseasiassa sijoittaa mahdollisimman isot kaiuttimet, jotta suoran ja heijastuvan äänen suhde säilyisi optimaalisempana.

Tarkoittaako tämä, että suuriin huoneisiin sitten pienet kaiuttimet olisi passelimpi? Vai että suuressa huoneessa koolla ei enää ole väliä?

Suuria kaiuttimia, joissa bassotoisto ei korostuisi pienessä huoneessa liikaa on kyllä todella vaikeaa mielestäni löytää. Vai oliko tarkoitus nykyajan dsp:llä ja antimodeilla saada bassot kuriin?

Aika raflaava avaus Väisäseltä kuitenkin, sano.

 

[Legis]

Liekkö tarkoitti tuolla sitä, että isossa kaiuttimessa on yleensä isot elementit ja isot elementit taas ovat suuntaavampia kuin pienemmät, joiden kartion muoto ja kartiomateriaali on sama. Tällä logiikalla tuo pitää ihan paikkaansa. Heijastuksien pienentämisen lisäksi pienessä tilassa pitäisi olla imo myös matalammalle toistavat kaiuttimet kuin suuressa tilassa, sillä pieni huone ei tue/korosta matalia taajuuksia samaan tapaan kuin iso huone; mitä suurempi seinien etäisyys, sitä matalammat seisovat aallot.

 

[Pasi Karhunen]

...pienessä tilassa pitäisi olla imo myös matalammalle toistavat kaiuttimet kuin suuressa tilassa, sillä pieni huone ei tue/korosta matalia taajuuksia samaan tapaan kuin iso huone; mitä suurempi seinien etäisyys, sitä matalammat seisovat aallot.

Ei muuten pidä paikkaansa tuo väite. Pienessä tilassa bassotaajuuksien korostus alkaa ylempää, mutta ulottuu kyllä ihan matalimmille taajuuksille asti, on paljon myös seinien rakenteesta ja kaiuttimien sijoittelusta kiinni miten alimmat bassot huoneessa korostuu tai vaimentuu. Hyvä esimerkki pienestä tilasta on auto, jossa ei tarvita kovinkaan kummoisia suppareita että toisto ulottuisi suorana 20 Hz:iin.

t: Pasi

 

[Legis]

Tarkoitin enemmänkin seisovien aaltojen muodostumista, kyllä huone kuin huone tukee bassoja, mutta seisovien aaltojen korostus/tuki jää pois pienemmissä huoneissa. Eikös se niin mene, että huoneen seinien täytyy olla 10 metrin etäisyydellä, jotta niiden väliin voi muodostua 20 metriä pitkän ääniallon seisova aalto (½-ääniaallosta). Myös 40 metriä leveään huoneeseen muodostuu 20 Hz:n seisova aalto (aallonpituuden moninkerta). Näin pitkän ääniaallon seisovaa aaltoa ei luonnollisesti muodostu tätä pienempiin huoneisiin.

 

[Dambuilder]

Ei muuten pidä paikkaansa tuo väite. Pienessä tilassa bassotaajuuksien korostus alkaa ylempää, mutta ulottuu kyllä ihan matalimmille taajuuksille asti, on paljon myös seinien rakenteesta ja kaiuttimien sijoittelusta kiinni miten alimmat bassot huoneessa korostuu tai vaimentuu. Hyvä esimerkki pienestä tilasta on auto, jossa ei tarvita kovinkaan kummoisia suppareita että toisto ulottuisi suorana 20 Hz:iin.

t: Pasi

Eikös tässä auto(ja kuuloke)tilanteessa ole kyse siitä, että kun aallonpituus on pidempi kuin kuunneltava tila, nousee bassovaste matalia taajuuksia kohti teoriassa 24db oktaavilta. Ei kai sentään normaalissa pienessä huoneessa kuitenkaan tuosta "tähtihetkestä" päästä nauttimaan, nousevat taajuudet olisivat infraääniä, vai olenko käsittänyt väärin?

 

[Legis]

Jos autossa korostuisivat bassot 24dB/oct, niin suljetulle subbarilla (niiden vaste laskee 12db/oct) saataisiin 0 Hz:iin asti ulottuvaa toistoa autossa kuin autossa ja vielä siten, että toisto nousee 12db/oct kohti matalia. Refleksi (ne vaimenevat 24db/oct viritystaajuuden jälkeen) myön toistaisi 0 hertsiin suoralla vasteella viritystaajuuden alla. Näistä syistä päätellen auton bassokorostus on luultavasti noin 6db/oct luokkaa eikä 24dB/oct. Pienissä huoneissa tätä ilmiötä ei luultavasti esiinny, ellei mennä neljän neliön solukämppiin.

 

[eemeli]

Jos autossa korostuisivat bassot 24dB/oct, niin suljetulle subbarilla (niiden vaste laskee 12db/oct) saataisiin 0 Hz:iin asti ulottuvaa toistoa autossa kuin autossa ja vielä siten, että toisto nousee 12db/oct kohti matalia. Refleksi (ne vaimenevat 24db/oct viritystaajuuden jälkeen) myön toistaisi 0 hertsiin suoralla vasteella viritystaajuuden alla. Näistä syistä päätellen auton bassokorostus on luultavasti 6db/oct luokkaa. Pienissä huoneissa tätä ilmiötä ei luultavasti esiinny, ellei mennä neljän neliön solukämppiin.

Alimman moodin alapuolella 12dB/oct taitaa olla lähimpänä totuutta.

Muuten on vaikea ymmärtää itse moodien olevan mitenkään bassotoistoa "tukevia" toimenpiteitä.

 

[Dambuilder]

Jep, sori asiavirhe, muistin väärin eli 12db/oct se oli juu. Mutta taitaa solukämppienkin vastaava korostus olla niin matalalla, ettei se käytännössä toteudu, koska eihän niihin mahdu riittävän isoja kaiuttimia toistamaan jotain 15 hertziä. Eli siis varmaankin niissäkin tuo korostus tapahtuu vasta infraäänillä.

Näin ajatellen ihan seisovilla aalloilla mennään pienessäkin huoneessa.

 

[ksaunisto]

Isomman kajarin isompi kotelo blokkaa etuseinää, joten heijastusten osuus kokonaisuudessa vähenee. Iso kotelo lähestyy akustisesti IB:tä, mutta sijoituksesta johtuen ei herätä pitkittäismoodia aivan täysillä kuten aito IB etuseinässä. Se että onko isompi optimaalisempi, parempi tms, on kiinni kuuntelijan tarpeista. Heijastusten osuuden pienuus on monitoroinnissa ymmärrettävä, mutta kuluttajatasolla aika hlö-kohtainen juttu.
Isostakin kotelosta saadaan vähän bassoa jos niin halutaan, joten tämä ei ole millään tavalla määräkysymys.

 

[LongJohn]

Niin tuo korostushommahan menee teoriassa siten että alimman huonemoodin alapuolella (joka esim tuossa omassa 5,2x2,6x3,7m huoneessa on pitkittäissuuntainen 33Hz aalto (½ aallonpituutta 5,2m) tila korostaa 12dB/okt. Mutta tämä pitää paikkansa vain teoriassa johtuen siitä että tilan tulisi olla täysin tiivis mitä huonetilat eivät koskaan ole. Autossa tilanne on jo tiiviyden osalta parempi ja samaten "huonemoodien" koska tila on pieni ja käytännön bassoalueelle ei voi edes muodostua moodeja koska ne eivät mahdu autoon. Tuossa korostuksessahan ei ole enää mitään pahaa kunhan se otetaan huomioon mutta ne moodit on se myrkky siellä huoneessa.

Mitä tulee taas alkuperäiseen kysymykseen niin kyllähän isompi kartiopinta-ala ja etulevy suuntaa enemmän se on selvää. Kenen makuun se sitten on ja miten paljon sitä on mahdollista kompensoida mm siten että kuuntelee pientä kaiutinta lähempää on toinen juttu. Genelecin kanta monitorivalmistajana on vastaavasti varsin ymmärrettävä.

 

[Dambuilder]

Isostakin kotelosta saadaan vähän bassoa jos niin halutaan, joten tämä ei ole millään tavalla määräkysymys.

Juu varmasti saadaan, mutta kuinka yleistä tämä on kaupallisissa sovelluksissa? Tietysti aidon DIY-miehen näkökulmasta tilanne on ongelmaton.

 

[ksaunisto]

Juu varmasti saadaan, mutta kuinka yleistä tämä on kaupallisissa sovelluksissa? Tietysti aidon DIY-miehen näkökulmasta tilanne on ongelmaton.

Eikös bassokkaat ole yleensä refleksikoteloituja. Vaahtomuovia vaan putkeen, niin resonanssi kuolee täysin ja vuoto vetää basson suljettuakin vähäisemmäksi.

 

[Pasi Karhunen]

Ei kai sentään normaalissa pienessä huoneessa kuitenkaan tuosta "tähtihetkestä" päästä nauttimaan, nousevat taajuudet olisivat infraääniä, vai olenko käsittänyt väärin?

Käytännössä asia on useimmiten juuri näin, mutta kyllä jossain alle 10m2:n "koirankopissa" korostus ulottuu ihan kuuloalueellekin. Nimim. valitettavasti kokemusta on.

t: Pasi

 

[Dambuilder]

Eikös bassokkaat ole yleensä refleksikoteloituja. Vaahtomuovia vaan putkeen, niin resonanssi kuolee täysin ja vuoto vetää basson suljettuakin vähäisemmäksi.

Mutku se tappaa eloisuuden ja dynamiikan, usein.

 

[ksaunisto]

Mutku se tappaa eloisuuden ja dynamiikan, usein.

Miksi? Oletko sitä mieltä että porttisignaalin vaimentaminen muuttaa bassokaistan dynaamisia ominaisuuksia verrattuna suljettuun kajariin, jossa on sama taajuusvaste? Jos muuttaa, niin muuttuuko dynaamiset ominaisuudet kohti äänitettä vai siitä poispäin? Mitä sitten on vaimennetun resonaattorin viemä eloisuus; vähentynyt purkiresonanssin kailotus, nopeammin (=hifimmin) vameneva systemiresonanssi vai jonkin objektiivisesti hyvän asian heikentymistä?

Enivei, jos resonaattorin vaimennus ei ole hyvä menetelmä niin mites sitten suljetuksi tulppaus?

 

[Gretch]

Ihan omien kokemusten pohjalta sanoisin, että kaiuttimen suurta kokoa ei missään nimessä kannata pitää ongelmana pienessä huoneessa. Minulla on ollut parit jalustakaiuttimet, jotka ovat olleet huomattavasti vaikeampia saada toimimaan huoneessa kuin huomattavasti suuremmat kaiuttimet... Esim Jamo Concert 8 oli todella vaikeat saada toimimaan kumisematta kun System Audio Explorerit on aivan ongelmattomat. Isommat ja suuntaavammat kaiuttimet voi helpottaa asiaa entisestään.

 

[Dambuilder]

Miksi? Oletko sitä mieltä että porttisignaalin vaimentaminen muuttaa bassokaistan dynaamisia ominaisuuksia verrattuna suljettuun kajariin, jossa on sama taajuusvaste? Jos muuttaa, niin muuttuuko dynaamiset ominaisuudet kohti äänitettä vai siitä poispäin? Mitä sitten on vaimennetun resonaattorin viemä eloisuus; vähentynyt purkiresonanssin kailotus, nopeammin (=hifimmin) vameneva systemiresonanssi vai jonkin objektiivisesti hyvän asian heikentymistä?

Enivei, jos resonaattorin vaimennus ei ole hyvä menetelmä niin mites sitten suljetuksi tulppaus?

Minulla on käsitys, että resonaattorin vaimentaminen kaiuttimessa, joka on hyvin suunniteltu toimimaan sen kanssa, vähentää kaiuttimen tarjoamaa dynamiikkaa. Täysin suljettuna ratkaisu voisi toimia paremmin, mutta yhtälailla putken tilkkiminen vaikuttaa elementin toistaman taajuusalueen yläpäänkin käyttäytymiseen jollakin lailla = muuttaa soundia. Asia erikseen sitten lähtökohtaisesti suljetuksi suunnitellut ratkaisut.

 

[ksaunisto]

Ok. Jos tästä sitten palautellaan ajatuksia otsikon kysymykseen, niin onko resonaattoriltaan vaimennettu helevetin iso kaiutin dynamiikaltaan huonompi kuin vaimentamaton pikkukaiutin? Vastaus on todennäkösesti ei, joten dynamiikassakaan ei hävitä pienelle, vaikka vasteen muotoilu hiukan söisikin ison maksimia.

Väisänen katsoo vasteasiaa Genelecin näkökulmasta; sähköisillä korjauksilla voidaan tasoittaa vaste, säilyttää maksimidynamiikka, pitää refleksiputki jodlaamassa ja resonaattori jälkivärähtelemässä. Mikään ei estä muitakin kuin DIY-heeboja tekemästä korjauksia ulkoisella laitteella, joten määrät saadaan hallintaan jos niin halutaan.

 

[saurama]

Mitä tulee taas alkuperäiseen kysymykseen niin kyllähän isompi kartiopinta-ala ja etulevy suuntaa enemmän se on selvää. Kenen makuun se sitten on ja miten paljon sitä on mahdollista kompensoida mm siten että kuuntelee pientä kaiutinta lähempää on toinen juttu. Genelecin kanta monitorivalmistajana on vastaavasti varsin ymmärrettävä.

Kun olen kuunnellut 15-tuumaiseen pohjautuvaa tavallista koteloitua 2-tietä melko läheltä ja kaiuttimet keilat selvästi kuuntelupaikan edessä risteävinä (eli sivuseinäheijastukset minimoituna) niin harva muu ratkaisu pääsee edes lähelle sitä stereokuvan tarkkuutta ja vaivattomuutta. Samaa ilmiötä ei synny koskaan pienielementtisillä tavallisilla kotelokaiuttimilla, mutta joillain hyvillä kardioidisuuntakuvioisilla kyllä. Tuossa suhteessa Geneleciläisten ohjeessa on erittäin paljon perää.

Tuo stereokuvan poikkeuksellinen täsmällisyys ja luonnollinen tarkkuus eivät myöskään millään tavalla tehneet kuuntelusta epämiellyttävää eli tarkkuus ei aiheuttanut ikäviä sivuoireita.

 

[ChiKung]

Pitäisi määritellä pieni ja suuri kaiutin. Jokaisella lienee oma käsitys niistä. Melkein väittäisin, että suuren kaiuttimen sijaan kannattaisi sanoa "pieneen huoneeseen suuntaava kaiutin". Toki suurempi kaiutin suuntaa yleensä paremmin, mutta pienehköilläkin tämä on mahdollista ja sopivalla akustoinnilla heijastusten vähentäminen vieläkin helpompaa.

Bassovasteen osalta omat kokemukset ovat osoittaneet, että pienessä - tai paremminkin akustisesti haasteellisessa - huoneessa pienet (mutta suuntaavat) kaiuttimet, ensiheijastusten vaimentaminen ja nurkkasijoitettu subi antavat parhaimman toiston. Voi olla ihan huoneen geometriastakin kiinni, mutta matalalle (20 Hz) toistavat lattiakaiuttimet soivat todella huonosti tässä tilassa. Bassovaste oli katastrofi; molemmat kanavat virittivät omat moodinsa ja toistoa ei saanut kuriin millään.

Kuitenkin toisen pieni on toiselle suuri. Genelecin tuotteista moni voisi ajatella 6010:n pieneksi ja 8050:n suureksi. Minulle ja varmasti monelle foorumilaiselle molemmat ovat pieniä jalustakaiuttimia, vaikkakin suurempi noista lienee paremmin suuntaava.