Suunnittelun tieteellisyys/mutuilu?

Dambuilder

Käyttäjä
Liittynyt
9.12.2009
Viestejä
1 039
Elikkä on askarruttanut tämä aihe läpi "vakavamman" musiikinkuunteluharrastuksen.

Etenkin kaiutinsuunnittelun saralla joillakin saattaa ehkä joskus herätä epäily, että kuinkahan tämäkin äänentoistaja on suunniteltu. Ensinnäkin olisi hauska tietää eri suunnittelijoiden metodeja -kuinka autenttisuuteen pyritään?

Ovatko esim. jotkut kaiutinsuunnittelijat pikemminkin korvalla säätäviä ja toiset ehkä parametrien kanssa vehtaavia?
 
Myös elektroniikkapuolelle mielenkiintoinen kysymys. Kuinka valmistaja pysyy ajan ja eri tyyppisten laitteiden myötä omassa "soundissaan"? Hovi-kuuntelijoita käyttämällä (kuten alkoholin valmistuksessa)? Ehkä myös insinöörit itse kuuntelevat tuottamiaan laitteitaan tällä niche-alalla? Tuotavatko jotkin tietyt kytkennät valmistajan haluaman äänen ja onko olemassa jokin sopivaksi havaittu pohja jolle uudet laitteet suunnitellaan?
 
kyllä minun hek koht. näkökulmasta katsottuna äänentoiston laatukriteerit menevät kuin suksilatu-uraa pitkin. eli sekä sukset muotoina kehittyvät, latu-ura kehittyy, suksen kantaja kehittyy esim nopeudessa ja ennakoivissa tilanteissa, ilma-ala/tila kehittyy ja työstö työmenetelmä eli suksien tekemä työntö työ kehittyy esim. voitelumateriaalit. sekä suksen kantajan tahtoasema/asenne/mieliala kehittyy. mutta nekään ei aina tietenkään riitä. muuttuvien painottavien ristitulessa myös muut kilpailijat täytyy kehittyä muuten itsekkin jää kehityksestä polkemaan samaa rataa vedon loputtua kesken. koska uudet keksinnöt muualta antavat työntö/veto apua omiinkin tarkoituksiin.

eli äänentoisto se nojaa kuullon ymmärtämisen ja tavattoman kokemuksen ja oikeiden arvojen arvo pohjalle. eli ainoa suunta on mielestäni jäljitellä todellisuutta miten siinä onnistutaan onkin toinen seikka. se ei onnistu väkivallalla. eikä aina omillakaan arvovalinnoilla. vaan maltilla, sulattelulla ja kokeiluilla rajata epäonnistuneita ja väärään suuntaan hahmottuvia valintoja.

uskoisin että monilla korvilla täytyy tehdä kovin duuni siltä osin onko tuote riittävän monipuoliseen toimintaansa nojaava ainakin kaupallisessa mielessä. sillä jos ei havaintoja tarpeeksi rekisteröidä ja korjata näin ollen puutteita kongreettisissa materiaali valinnoissa yleensäkkin. niin äänirakenne on kompromissin osalta aina kuin rikkinäinen ruukku joka välillä rikotaan aina uudestaan heittämällä se lattialle ja liimaamalla ruukun palasia taas yhteen. piikejähän syntyy pinnan liimattavien kappaleiden liitoskohdissa. mutta taitava injsniööri ei tee huolettomasti liimauksia vaan pyrkii ennakoimaan ennen heittoa syyn miksi tietty piiki/kupru/monttu häiritsee taajuusvasteessa jotta ei tarvitsisi rikkoa koko ruukkua ja aloittaa alusta. tai miksi tietty äänenkuva taipuu johonkin epämuodostamaan suhteeseen.

toisaalta aikaraja rahalisesti panostuksenakin on tiukka ja ehdoton. toisaalta kuulon ymmärrys nojaa valta asemiin päättää työn loppu jälki tiettyyn määrättyyn asemaan. eli suunnittelija ja valtaapitävä joka mieltää tietyn suunnan on se joka naulaa esim. kaiutin saundin loppukriteerit omiin prinsiippeihinsä. hifi diy harrastajalla kun on koko luovuus ja valta asema muuttaa senkin suuntaa, se on harrastuksen suolaa. siinä nähdään omien kykyjen ja mahdollisuuksien tulokset nopeasti ja herkut maistella oman työn jälkeä. mutta täydellisyyttä ei koskaan voida saavuttaa. johtuen ihmisrakenteen monipuolisesta imuri kyvystä mallintaa elämän rajapintojen hahmottavia määritteitä rajatuin arvoin/kyvyin. eli korvien kyky imuroida kaikkea ihan kaikkialla tilaa riippuu siitä miten maailman näkee kokonaisvaltaisena ja myös ikä kysymyksenä. ulkona ei kaiu. ei kohise, eikä sähköitä ilmapiiriä varsinaisesti ole kuin ukkosilmalla. ihminen vertaa kuulemaansa musiikkia siis tähän tilaan, ja huomaa kuinka äänitteet ovat vain varjoja todellisuudesta.



terv. behrelec31
 
Kiitos Behrelec31 aika lennokkaasta ja omalla syvällä tavallaan tyhjentävästä, mutta haastavasta asian koostamisesta. Ihan selvin päin en usko, että tuota kirjoitit. Tämän voi käsittää ihan molempiin suuntiin. :D
 
minä en juo alkoholia humalaan. ainoastaan silloin tällöin punaviiniä terveydeksi. oon tuoremehu miehiä.
mitä tulee kirjoituksiini niin, ne on mitä on. jokainen saa tulkita niitä etsimällä omanlaista punaistalankaa niistä.


terv. behrelec31

;)
 
Dambuilder sanoi:
Elikkä on askarruttanut tämä aihe läpi "vakavamman" musiikinkuunteluharrastuksen.

Etenkin kaiutinsuunnittelun saralla joillakin saattaa ehkä joskus herätä epäily, että kuinkahan tämäkin äänentoistaja on suunniteltu. Ensinnäkin olisi hauska tietää eri suunnittelijoiden metodeja -kuinka autenttisuuteen pyritään?

Ovatko esim. jotkut kaiutinsuunnittelijat pikemminkin korvalla säätäviä ja toiset ehkä parametrien kanssa vehtaavia?
Forvoice kaiuttimien suunnittelun lähtökohtana on aina jokin idea millä ratkaistaan kaiutinkuunteluun liittyvä tai liittyviä ongelmia.
Ensin idea, sitten mekaaninen toteutus ja muotoilu äänen ehdoilla.
Seuraavaksi jakosuodin ja huolelliset mittaukset, sitten kuuntelu ja taas suotimen ”viilaus”, tätä jatketaan niin pitkään, että kuunteluryhmä ja suunnittelija tai suunnittelijat pääsevät yhteisymmärrykseen lopullisesta kokoonpanosta.
Esimerkiksi Forvoice 9.9 kaiuttimen suunnittelussa kului aikaa puoli vuotta.
Noin 30 erilaista jakosuodin muunnelmaa, lukuisia kuuntelutunteja erilaisilla laitekokonaisuuksilla useissa erilaisissa kuunteluhuoneissa.
Kaiuttimien testauksessa käytettiin kymmeniä eri laitteita 400-12000 € väliltä, Korkeimmillaan testilaitteiston hinta läheni 40000 €.
Forvoice 9.9:n kohdalla tavoitteena oli valmistaa kaiutin, jonka sointia olisi mahdollista muokata erilaisten kuunteluympäristöjen ja kuuntelijan vaatimuksien mukaiseksi, kaiuttimen tulisi olla yhteensopiva erilaisten laitekokonaisuuksien kanssa, äänenlaadun tulisi kelvata äänitysstudioihin ja olla silti miellyttävän kuuloinen useimmilla äänitteillä kotikuuntelussa.
T:pasi Lankinen
Forvoice
 
ttr sanoi:
Myös elektroniikkapuolelle mielenkiintoinen kysymys. Kuinka valmistaja pysyy ajan ja eri tyyppisten laitteiden myötä omassa "soundissaan"? Hovi-kuuntelijoita käyttämällä (kuten alkoholin valmistuksessa)? Ehkä myös insinöörit itse kuuntelevat tuottamiaan laitteitaan tällä niche-alalla? Tuotavatko jotkin tietyt kytkennät valmistajan haluaman äänen ja onko olemassa jokin sopivaksi havaittu pohja jolle uudet laitteet suunnitellaan?
Itselläni on sellainen käsitys, että tietyillä (pää)suunnittelijoilla on tietty filosofia, jota he noudattavat suunnittelussaan. Lisäksi brändin imago saattaa vaatia tietynlaista toteutusta. Varmasti myös elektroniikkaa koekuunnellaan, mutta suunnitteluprosessi on paljon vähemmän eksoottista kuin mitä yleisesti luullaan. Brändi-imago ja hifiharrastajien korvien väli hoitaa sitten loput "soundista".

Kaiuttimissa on paljon enemmän varaa säätöön, sillä kaiutin-huone -kombinaatio luo sen lopullisen soundin ja toteutustapoja sekä painotuksia on lukemattomia.
 
Back
Ylös